Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muoti. Näytä kaikki tekstit

Bananas!Fashion!OMG! New Yorkin muotiviikot

New Yorkin Muotiviikkojen aikaan kaupungin hotellit täyttyvät tuhansista muodin ammattilaisista ja silmää tekevistä julkkiksista. New York on aina muodikas, mutta muotiviikkojen aikaan se korostuu katukuvassa entisestään. Sohossa vilisee malleja ja merkkilaukkuja ja hotellien hinnat hipovat pilviä.
Viikon kestävä New Yorkin Fashion Week on ollut yksi unelmistani. Päästä siis aistimaan sen fiilistä, olla samaan aikaan kaupungissa. Jos puhutaan villeimmästä unelmastani, olisi se joskus päästä meikkiassaroimaan näytöksiin. No niin _sanottu_.

Kerroin jo aikaisemmasta käynnistäni muotiviikoilla Lincoln Centerissä täällä ja siitä että vain kutsutuilla oli asiaa ovista eteenpäin. Täysin ymmärrettävää. Ajattelin kuitenkin kokeilla vielä kerran että näkisinkö tapahtumista (näytöksiä on useissa eri paikoissa) yhtään enempää toisaalla ja kun osoitteet olivat selkeästi ilmoitettu muotiviikkojen-sivuilla, niin paineltiin paikan päälle vielä keskiviikkona kun Michael Korsilla oli näytös Tribecan Spring Studiolla. Ja voi pojat! kylläpä kannatti! Astuttiin nimittäin metrosta suoranaiseen mediasirkukseen. Salamavalot välkkyivät, toimittajia oli paikalla, kuten myös paljon bloggereita. Catwalk studion edessä kadulla jatkui noin puolisen tuntia. Eli kello kymmenestä (jonka kuvittelin olevan näytöksen aloitusaika) aina puoli yhteentoista saakka. Puolen aikaan saapuneet kutsuvieraat joutuivat laittamaan korkkarijuoksuksi, jotteivat missaisi näytöstä.

Ne henkilöt, joilla oli aikaa, pysähtyivät kuvaajien toiveesta valokuvattavaksi. Aluksi kuvasin vain itse tilannetta yleisesti, kunnes sitten rohkenin siirtyä muiden bloggareiden rivistöön kuvaamaan. Ha! Olihan muodin ilotulistusta, katsokaa miten upeita tyylejä näillä ihmisillä on!


Ja sitten, "The one and only" Voguen päätoimittaja Anna Wintour asteli paikalle. Boom! Nina Garcia Marie Claire ja Project Runway -ohjelmasta. Tuossa hauskassa keltaisessa SpongeBob Moschinon asussa oleva nainen on Chiara Ferragni, joka voitti juuri bloglovin´ Best personal style blog -palkinnon ja ruudullisessa "maitotyttö"-mekossa oleva neitokainen on Laura Brown, Harper's BAZAAR Executive Editor. Viimeksi mainitut lähtivät heti Instagramissa seurattavien joukkoon!


Oijoi, niin paljon muotia, ideoita ja tyyliä! Itse näytöshän ei kestänyt kuin reilun 13 minuuttia (voit katsoa sen muuten täältä), joten jäätiin paikan päälle vetämään vähän henkeä, kunnes sieltä jo alkoivat kutsuvieraat tupsahdella ulos näytöksestä. Ensimmäisten joukossa Heidi Klum. Lisäksi näytöksestä asteli ulos myös suomalainen nainen, joka bongasi meidät kun puhuimme suomea keskenämme. Hän oli ollut näytöksessä ja kertoi että muun muassa Suvi oli ollut mallina näytöksessä! Kumpikaan meistä ei näin jälkikäteen ymmärrä, miksi oltiin niin urpoja että ei tajuttu kysyä tämän naisen nimeä tai tahoa - hän oli kuitenkin juuri astellut ulos Michael Korsin näytöksestä! Oltiin tilanteesta jotenkin hämillämme ja ei oikein small talk:aan luonnistunut, kun suoraan sanottuna tuijottelin vain oviaukosta ulos tupsahtavia tähtösiä. Voi miksi en tosiaan tajunnut esittäytyä! Jos joku tietää jonkun tai näkee jutun näytöksestä suomalaisessa lehdessä kenties, niin olisipa hauska tietää lisää! Suomi oli siis kuitenkin hyvin edustettuna näytöksessä ja Suvi-mallistakin löytyy kuvia Instagramissa, ja jos katsotte näytöksen, niin siellä hän näkyy. Lisäksi näytöksen ohjelmalehdessä mainitaan seuraavien mallien nimet: Liisa, Kati, Hanne, Anna ja Leila. Kaikki eivät varmastikaan ole suomalaisia, vaikka niin nimi antaa olettaa. Ja että mistäkö sain käsiini tuon ohjelmalehden?



Tosiaan, joku saattoi jo ihmetellä miksi minulla oli Instagram -kuvassa kädessäni Michael Korsin näytöksen istuinpaikkalippu sekä kuvissa näkyvä ohjelmalehtinen? No, minäpä kerron; tämän bananas fashionista hetken jälkeen kävelimme parin korttelin päähän aamupala bageleille. Tai itseasiassa ostimme edukkaat bagelit katukojusta ja huomasimme erään bakeryn seinustalla auringossa olevat penkit. Menimme istumaan sinne. Tunnistin myös muita kuvaajana olleita bloggereita kahvilassa, sekä lisäksi MK:n henkilökuntaa kulkulätkineen kävi kahvilassa. Halusin ostaa vielä jotain jälkkäriksi, jolloin siirryttiin kahvilaan sisälle ja kun kävin wc:n puolella mieheni oli bongannut minulle pöydältä jonkun unohtamat(!?) paikkaliput näytökseen. Sinä joka istuit paikalla F13, häpeä. Minen ainakaan jättäisi näin upeita lappusia sinne tänne. Ajattelin että tämä on kohtaloa!

Mutta, kun tämän hehkutuksen jälkeen lähdimme kävelemään kohti Flat Iron Buildingia (kyllä, tuona päivänä käveltiin kilometritolkulla), eräissä liikennevaloissa jalkojeni juuressa lepäsi Michael Korsin Spring 2015 -näytöksen ohjelmalehti. Siinä, kadulla, New Yorkissa. Sen on täytynyt pudota joltain, sillä sitä tuskin kukaan tarkoituksella tiputtaisi.

Se on aika kiva muisto tästä kaikesta hömpästä :) Ohjelmasta näkee hienosti näytösjärjestyksen ja vaatteet listattuna mallin kanssa. Viimeisellä sivulla on listattuna luonnollisesti vielä kaikki creditit, näytöksen ohjaajasta meikki- ja hiustaiteilijoihin. Ihan huikee muisto! En tiedä mitä Herra MK yrittää viestittää, mutta eikö tämä ole selvä merkki muotijumalilta vai mitä?



Ps. En uskaltanut uhmata kohtaloani enempää ja mennä (samoista papereista löytyneeseen) Re-See -tapaamiseen neljältä samana päivänä, vaikka siinä oli osoitetiedotkin tapahtumaan Bryant Parkissa... Tiedän! Voi olla että kävelin onneni ohitse...  Anything Can Happen in New York.

Muoti voi olla vakava asia. Itse kirjoitin tämän postauksen kuitenkin pilke silmäkulmassa, puoli vakavasti. Mutta silti - ihan mieltsi päivä!


Eng // Outside of the Michael Kors Spring 2015 fashion show in Tribeca, New York.


Winter. I´m ready




Terveisiä auringonpaisteesta! Viikonloppuna oli ihana sää, vaikkakin tuuli oli valtavan viluinen, niin ihana auringon mollukkahan se lämmitteli taivahalla. Muutaman meikkikeikan lomassa reippailin vain Kauppahalliin ja Ekoloon ostamaan kokkailutarpeeni, ja muuten vain rentoilin kotona. Niin ja Makuunissa pyörähdin: leffa, namuja ja Ben&Jerry´s, eli perussetti. Mikä lie tauti yrittää iskeä päälle, kun olo on vetämätön ja hedaria pukkaa. Ja voisin nukkua koko ajan...zzzz... Taitaa olla ihan vain tauti nimeltä Suomen talvi. Ei onneksi kuitenkaan mitään niin vakavaa, etteikö siitä kevään korvilla alkaisi taas parantua. Tai taudin voi myös karistaa itsestään lentämällä muutama tuhat kilometriä etelän suuntaan, tai no ei taida muutama tuhat kilometriä riittää vielä... Itse aion kuitenkin kokeilla tuota jälkimmäistä lääkitystä tänäkin vuonna..Vielä pitäisi vaan jaksaa muutamat tehokkaat viikot ja sitten olisi luvassa parasta lääkitystä, eli sitä aurinkoa. Lomaa. Rantaelämää. Ystäviä.

Suomessa kuitenkin kun nyt ollaan, niin käyn talvea vastaan uudessa MK:n takissani. Takki on odottanut esittelyä blogissa jo tovin. Löytyihän se jo syyskuussa Lontoon reissultani kaupasta joka Jenkkireissuillani on tullut tutuksi T.J maxx nimellä. Lontoossa kauppa kulkee alias nimellä T.K maxx. Takin löytäminen meni vielä niin hassusti, että olimme tyttöjen kanssa jo aivan poikki shoppailuista ja tarkoituksena mennä suoraan hotellille ajatuksena ei-enää-yhtään-kauppaa, kunnes näin tämän takin T.K. maxxin ikkunassa. Sanoin vain anelevasti että sorryyyy, gotta go! Venatkaa pliis 5 minuuttia niin käyn lunastamassa takin itselleni. Se sujui aika nopeasti ja hotellilla mallailin vielä että otanko takkia vai en. No otin, tietysti! Tykkään erityisesti takin yksityiskohdista, soljista, hyvästä leikkauksesta, korkeista kauluksista ja hupusta. Ja hinnasta tykkäsin myös. Takki maksoi vain 80 puntaa. Suomeen tultuani käytin takin pesulassa, kun T.K maxxhan on eräänläinen merkkituotteiden outlet, jossa vaatteet reissaa ties minkälaisen elämän...
Tosin voitteko uskoa, että itse kohtelin takkia niin rujostin viikko sitten, että tämän takin, siis minun MK:n takkini vyön häntäpää reissasi neljä tuntia auton ulkopuolella Helsingistä Keski-Suomeen saakka, kaikessa kurassa ja sohjossa...yhyyy. Kun mentiin kerrankin nolla-pysähdyksen taktiikalla niin huomasin vyö poloisen vasta perille saavuttuani...Itkuhan siinä meinasi tulla. No onneksi sain maantiepölyt suht' hyvin putsattua vyöstäni...voi poloista sentään...!




Talvi ja kylmyys. Vain lumi puuttuu tästä composta, ja sitten saan ottaa käyttöön myös toisen uuden talvitakkini, Ivana Helsingistä syksyn tapaamisella ostamani talviturriturkin - siitä lisää myöhemmin...

Uudet täydelliset inkkarikorvikset


Intiaanikesä, aurinko, festarit, valoa ja väriä...Tätä kaikkea tulee mieleen näistä uuden uutukaisista ihanista inkkari-korviksistani - rakkautta ensisilmäyksellä!!!
Sain nämä itseasiassa ystävältäni synttärilahjaksi (aaaaaw) ja hiphuraa olen happy! Korviksissa on hauska tarinakin takana, joka kertoo lyhykäisyydessään kaiketi kiireisestä naisesta. Olin nimittäin kuolannut näitä Erika Worksin Let´s make it official -korvakoruja elokuisesta Flowsta lähtien, missä näin ne frendilläni korvissa. Aaaah, tahtoo tahtoo, takoi päässäni! Ja hauska yhteensattuma oli sekin, että putiikin pitäjä (mistä näitä koruja saa) oli yllättäen kaverin kaveri, ja flow-seurassa mukana. Pyysin häntä varaamaan korvikset minulle ja lupasin kehveli mennä ne pian ostamaan pois, mutta en mukamas koskaan ennättänyt kilometrin päässä kodistani olevaan liikkeeseen sen aukioloaikana. Vielä viikko ennen tämän lahjan saamista törmäsin putiikin pitäjään ja pahoittelin nöyrästi kun en koskaan ennättänyt hakea korviksia... Enkä varmaan vieläkään olisi ennättänyt (viime viikot on ollut yhtä menoa-työtä ja työtä). Mutta miten minulla onkin niin ihana ystävä, että hän nämä minulle nyt antoi lahjaksi. Maailman kaunein kiitos, Miia. Olen ihan loooove.




Tiedän, että korvikset on hommattu Kalliossa sijaitsevasta Fox & Rabbit -liikkeestä. Sieltä niitä saa, ja paljon kaikkea muutakin. Joku päivä varmasti vielä pääsen paikan päällekin, hehhh... Mitäs tuumitte koruista? Intiaanikesä jatkukoon näillä koruilla forever...

iPadini kulkee nyt Michael Korsin kotelossa. Tyytyväisenä.

 
Nyt se on viimein löytynyt! Mun iPadille uusi suojalaukku. Aw, se on ihana. Se on New Yorkista. Ja se on Michael Korsin. Ja se oli tooooosi edullinen. Ostin tämän kotelon Century 21:sta (mistäs muualtakaan? hihhh...) ja mieleni teki ostaa oikeastaan kaksi tälläista, kun en osannut päättää otanko kotelon mustana vai kultaisena. Siis voitteko uskoa, tämä kotelo (jonka ovh oli jotain 150 USD), maksoi vain 44 taalaa. Eihän se ole euroissa juuri mitään. Oli se sitten merkki tai ei, niin kotelo oli mielestäni oikein edullinen, ja mielestäni oikein tyylikäs ja oli se mitä olen etsinyt! Johan sitä koteloa tuli nimittäin vajaa vuosi etsittyäkin :) Mitäs tuumitte? Sain kultaakin vähän, nimittäin kotelossa on sisällä kultavuori, iiih ;)
Seuraavaksi alankin rustaamaan blogipäivityksiä menneeltä lomalta. Paljon siis vielä tulossa juttuja New Yorkista sekä Los Angelesista vinkkien kera. Olisiko jotain mitä ehdottomasti haluaisitte kuulla reissustamme ja noista kohteista?




Häät Los Angelesissa!

Haa! Sainko huomionne? Ajattelinkin että kyseinen otsikointi saattaa aiheuttaa mielenkiintoa... :) Homma menee lyhykäisyydessään niin että minut (meidät) on kutsuttu kesäkuussa ystäviemme hääjuhliin Los Angelesiin. jeeee!!! Näitä häitä on kyllä odotettu, ja olen ihan into pinkeenä. Mutta, nyt tulee se mutta. Pukukoodi hääjuhliin onkin tuottanut minulle pientä päänvaivaa... Päinvastoin sitä mitä olin haaveillut upeista juhlamekoista ja mageista korkkareista (pakko ostaa jotkut uudet) niin pukukoodi meneekin sen maan mukaan josta olet kotoisin, eli kansallispuku. Kyyyllä. Kyseessä on rennot hauskat hääjuhlat ystävien kesken. Vihkiminen tapahtuu edellisenä päivänä perheen kesken. Oon niin happy näistä juhlista, tai siis siitä että he menevät naimisiin...
No mutta, pelkkä googlaaminen hakusanalla "kansallispuku" ei varsinaisesti tuota tuloksia pariisin catwalkeilta, voi apua! ...Oi maamme Suomi jne...kaikella rakkaudella kiitos, mutta ei kiitos. Mistä nyt edes saisin kansallispuvun tähän hätään?! Ja mitä miehelle päälle?


Olen tätä asuprobleemaa jo kuukausia ääneen pohtinut, miettinyt Eloveena-lookia ja räätälin tekemää mekkoa taannoiselta Thaimaan matkalta ja niin pois päin ja nyt lähdin purkamaan tätä "ongelmaa" siten että aloin miettiä mitkä asiat tai brändit ovat suomalaisia ja ulkomailla tunnettuja. Marimekko tietysti, ja nehän avasivat vasta ensimmäisen oman myymälänsä Beverly Hillsiin, että sinänsä sen puitteissa ainakin yrityksen historia olisi kunnossa ja tarinaa taustalla riittäisi Jackie Kennedystä Hillary Clintoniin. Tunnetuin kuosihan taitaa kuitenkin Marimekolla ulkomaalaisin silmin ajateltuna olla Unikko, punaisena. Klassinen ja perinteinen, mutta punainen... Liian perinteinen sitten minun makuuni? Sitä tässä mietin... Ja mistäänhän ei taida saada tuollaista Unikko mekkoa, vaan se pitäisi teettää. alla on muutamia suosikkimekkoja Marimekolta, mutta esim tuota keskimmäistä Ikoni mekkoa ei myydä enää missään, vai tietääkö joku? Voih voih... :)
Visionäärit siellä ruudun toisella puolella, kertokaapas ideoita tähän onnelliseen vaatepulmaan - what to dress?

Kuva marimekko.fi sekä http://www.4m.com.au


Kuva marimekko.fi sekä iltasanomien kuva Essi Pöystistä "kansallispuvussaan"



Marimekon omat mekkosuosikkini (vasemmalta) Miu-mekko, Ikoni dress ja värikäs Vieras dress

 
Kuvassa Marimekon lippulaivamyymälä Beverly Hillsissä. Kuva iltasanomat.fi


Ja hei, muistathan osallistua blogi arvontaan!

Tukholma kuvina


Terveiset siis Tukholmasta, jossa pyörähdin perinteisesti laivalla. Tukholma kaupunkina on kyllä aina yhtä kiva tuulahdus jotain erilaista kuin Helsinki. Niin lähellä, mutta niin erilainen. Tukholman missio shoppailujen osalta oli aikas selvää kauraa; sisustus- ja lahjatavaraliike Lagerhaus. Tarttui mukaan kyllä paljon muutakin Bik Bokin housuista, huiveista ties kuinka moniin korviksiin ja ponnareihin. Vaikka periaatteessa en tarvinnut mi-tään ja silloinhan juuri löytää kaik-kea. Mikä ihme siinä aina on... :)

Ahoy! Laiva oli lastattu kivalla ystäväporukalla ja shoppailukasseilla.

Metroaseman mainos muistutti siitä, että tuollainen kaulurikoru on must saada! Löytyi!


T-Centralen

Designtorget. Aivan ihana kauppa, jossa on pakko käydä aina.

Designtorget. Ihanat "lampunvarjostimet"

Designtorget. Käsikirja pojista...oliskohan pitänyt hankkia...?

Johdot meni hiireen. Designtorget

aaaawww...söpö pari, vaikkakin ovat tiskiräteiksi päätyneet. Designtorget


Lagerhaus. Se on menoa nyt!
Lagerhaus kivaa.

Lagerhaus kivaa.

MMM, H & M

MMM, H & M

Lounaalla sushilla, muut en siis minä. Sushi on vaan niin kauniin näköistä ruokaa että pakko aina räpsiä kuvia.
Ponnari ostoksia. Näitä samoja saa varmasti suomesta.
God Jul! Lagerhaus kivaa.
Designtorgetin ovi/ikkuna stoppari in action.
Designtorgetin ovi/ikkuna stoppari.