11 asiaa minusta

Pieniä polkuja maailmalle-blogin Sanna haastoi minut blogihaasteeseen, jossa ideana on kertoa 11 faktaa itsestään, vastata minulle esittämiin 11 kysymykseen ja sitten lopuksi haastaa mukaan uusia blogaajia ja keksiä heille 11 omaa kysymystä. Ilollahan minä otin tämän haasteen vastaan (toki tässä vastaamisessa on vain kestänyt pieni ikuisuus, siitä pahoittelut Sannalle.)

Ensiksi niitä faktoja:
1. Kalifornia on varmaan ensirakkauteni matkakohteiden suhteen. Tv:n kautta tutuksi tullut osavaltio opetti minut unelmoimaan, isosti. Vuosien haaveilu palkittiin viimein vuonna 2004 kun pääsin viimein lomalle Los Angelesiin. Sen jälkeen ei ole mennyt varmaan päivääkään etteikö tuo unelmieni kaupunki ole jollain tasolla mielessäni. Siinä on vain se jokin. 

Santa Monica, Los Angeles
2. Olen täysin kotonani miljoonakaupungin sykkeessä, sekä myös telttaillessani vaikkapa Italian Garda-järven rannoilla. Tykkään että hotelleissani on tähtiä tarvittava määrä, mutta olen myös henkeen ja vereen festarityttö ja tottunut telttailemaan siellä sun täällä. Yksi meidän tyyppisistä lomamatkoista (ja kun puhun meistä, tarkoitan tietysti maailman parasta matkakaveriani eli avopuolisoani) onkin lähteä vaikka telttailemaan Gardalle. Ja itseasiassa ollaan tehty tämä jo kahdesti. Seuraavaa kertaa innolla odotellessa...

Lava-auton kyydissä jossain päin Thaimaata






3. En juurikaan osta mitään. Olen käytännössä ollut ostolakossa viime huhtikuusta lähtien, ja sama jatkuu tiedostamatta tai tietoisesti edelleen. Shoppailen toki reissuillani, mutta normaaliarjessa en käy juurikaan kaupoissa (lue vaatekaupoissa, ruokaa on kiva ostaa). Periaatteessa ajattelen niin että minulla on jo aikalailla kaikkea... Aikaa ja lomaa minulla ei vaan ole tarpeeksi.

4. Vesi on mun elementti. Ja oikeastaan meri. En aikaisemmin tajunnut kai sen tärkeyttä Keski-Suomessa syntyneenä (no järviähän sieltä toki löytyy). Mutta meri, siinä on jotain niin suurta ja mahtavaa. Olen varmasti edellisessä elämässä ollut jokin fisu... Viihdyn nimittäin erittäin hyvin meressä uiden, snorklaten, sukeltaen, kahlaten, risteillen, jumpaten, vesijuosten, kelluen, polskien...


Sukeltamaan menossa, Thaimaan Phi Phi-saarella
5. Ajattelen hyvin usein rahan määrän lentolippuina. Tiedättekö, 500 euron autonkorjaus - ja minä ajattelen vain että sehän on lennot Nyciin! Ja siis siten, että autonhuoltoon se on aivan törkee summa, kun taas lentolippuihin Nyciin ei todellakaan. (Osasinkohan selittää tätä lainkaan?)

6. En juo kahvia, enkä polta. En ole itseasiassa koskaan edes maistanut tupakkaa. Kahvia join pienenä mummon kanssa ja viimeksi maistoin riparilla. Teetä (tai mausteteetä) juon sitäkin enemmän, mutta kofeiinitonta mieluiten. 

7. Viime kesänä hurahdin työmatkapyöräilyyn. Ja nyt en malta odottaa, että kesä kunnolla tulisi ja pääsee taas Jopoilemaan töihin (17 kilometriä suuntaansa on hyvää treeniä ihmiselle joka ei juuri muuten treenaa). 

8. Pelkään lentämistä (tai en pidä siitä lainkaan). Se on täysin ristiriidassa sen kanssa, kuinka tolkuttoman paljon rakastan matkustamista. Liikkuahan voi onneksi muutenkin kuin lentämällä. Tykätään road trippailla auton kanssa, etenkin Jenkeissä.

9. Mulla on ollut järkyttävä koirakuume (voiko niin sanoa?) jo vuosia. Tiedän, että minä ja tuleva koirani kuulutaan yhteen... Olen lohduttanut vuosia itseäni jo sillä ajatuksella että voisimme harkita pientä söpöliiniä kun olen ensiksi kiertänyt maailman ja asunut Kaliforniassa... eli let´s say - ihan pian. Hahahaha ;)

10. Kävin Aasiassa ensimmäisen kerran vasta vuonna 2011, kolmekymppisenä. Voi että inhoan välillä ennakkoluulojani. Typerien ennakkoluulojeni takia välttelin Aasiaa pitkään ja hartaasti, mutta sinne rohjettuani rakastuin heti Thaimaan pieniin saariin niin että toivoin että olisin löytänyt ne jo kymmenen vuotta sitten. Olisin varmasti jäänyt sille tielle (täytyis varmaan puhua monikossa, eli me oltais varmasti jääty sille tielle) ja ryhdytty vaikkapa sukellusopettajiksi ja asuttu paratiisissa kaikki nämä vuodet ja lennetty välillä aina Balille surffaamaan.
Matkalla...
11. Olen tosiaan kokeillut surfausta, Balillakin. Surfaus on laji jota rakastan. Ja jota arvostan suunnattomasti. Lajina se edustaa paljon sellaista rentoutta, jota diggailen. 
Se on taito, jonka haluaisin joskus vielä oppia. Ensimmäisen kerran kokeilin surfausta Los Angelesissa ystäväni avustuksella vuonna 2009. Ja Bali oli aina unelmakohteeni surfauksen oppimiseen, mutta tuotti valitettavasti ison pettymyksen (niin rantoina kuin myös paikkana). Surfaus haave elää kuitenkin yhä. Seuraavaksi kokeilen surfausta todennäköisesti Hawaijilla. Hah, sanokaa minun sanoneen - unelmia pitää olla!


Wannabe surfer girl Balilla

Sitten kaimani, Sannan esittämät kysymykset:

1. Kärsitkö lentopelosta?
Vastasinkin tähän jo tuossa ylempänä. Eli kyllä, valitettavasti.

2. Kerro jokin hauska kommellus, joka sinulle on matkalla sattunut.
Minkähän niistä monista kommelluksista saisi tähän järkevästi kiteytettyä... Lennoilta myöhästymiset, matkalaukun katoamiset, mitä näitä nyt on. Ovat mielestäni hauskoja kommelluksia. En osaa niistä liiemmin stressata - olenhan silloin kuitenkin reissussa! Ja kotiavain kannattaa aina pitää käsimatkatavaroissa, eikä ruumaan menevissä *note to myself*

3. Jos rahasta ei tarvitsisi välittää, mikä olisi unelmiesi matka?
Tää on siinä mielessä vaikea kysymys, sillä rahalla ei välttämättä saa täydellisyyttä. Luulen että minulla on ollut jo monta unelmieni matkaa. Mutta toki toivon että aina seuraava matka on se unelmien täyttymys.

Keinuen Phi Phillä, Thaimaassa

4. Lempijuomasi?
Tää on kans paha! Koska vielä viime vuonna olisin vastannut tähän ehdottomasti cocis jäillä. Mutta nyt olen lopettanut tuon mustan myrkyn juonnin (hihhh), niin vastaan että tuorepuristettu appelsiinimehu ja smoothiet yleensäkin. Vai haettiinko tähän alkoholijuomaa? Sitten vastaan caipiroska. 
Ja PS. jos nyt joskus näette minut colajuoma kädessä, niin antakaa anteeksi. Olen juonut tänä vuonna ehkä pari cocista. Joskus se ja pizza pitkän rantapäivän jälkeen on vain aika killeri yhdistelmä. *Peace*

5. Mitä kotimaankohdetta suosittelet?
Helsinkiä tietty! Suomen paras ja kaunein kaupunki! Voin sanoa tämän itsekin maaltamuuttajana.

6. Kun olet matkalla, mitä kaipaat kotoa eniten?
En pode reissuillani mitenkään koti-ikävää... mutta toki toisinaan kaipaan kotiani visuaalisessa mielessä ja kotini korkeita valoisia huoneita. Ja tietysti mun orkideaa! Mutta nämä on vain materiaalia. Olen kotona useinmiten siellä missä kulloinkin olen. Rakastan hotellihuoneita!

7. Miten reagoisit, jos sinut vietäisiin tunnin varoitusajalla yllätysmatkalle, jonka kohde selviäisi vasta lentokentällä?
Hyppisin varmastikin tasajalkaa onnesta ja hokisin yllätyksen järjestäjälle taukoamatta että "I love youuuu!" 

8. Jos sinusta tehtäisiin elokuva, kenet valitsisit näyttelemään pääosaa eli sinua?
Tähän ei tule kyllä ketään eikä mitään mieleen... Täytyy muistaa että filmi pyörii jo.

9. Rakkain matkamuistosi?
Sanotaanko, että ainakin pysyvin matkamuisto on ostettu New Yorkista ja löytyy ranteestani.
Rakkaita muistoja reissuilta on niin paljon, mutta ovat yleensä aineettomia, mutta tämä tatuointi on yksi konkreettisimmista matkamuistoistani.


Wooster Street Social Club (NY Ink) -tattoo

10. Onko olemassa jokin matkakohde, joka on vienyt sydämesi ja jonne haluat palata aina uudelleen?
On, monia. Sanotaanko näin päin, että on harvoja paikkoja joihin en haluaisi enää palata uudestaan. Kaukaisin, ihmeellisin ja ehkäpä kaunein on Indonesian Lombokin saari, jossa asuimme aivan uskomattomassa villassa omalla infinity poolilla. Näissä maisemissa (kuva alla). Mutta tämä oli niin rankka reissu kaikin puolin, että en ole varma lähtisinkö uudestaan.
Sen sijaan Kalifornia ja Los Angelesin seutu on sellainen, jonne voisin palata aina uudelleen. Asumaankin kiitos. Nyci on toinen samanlainen.


Lombokin saari ja uskomattoman kaunis auringonlasku

11. Mikä on ollut koskettavinta, mitä olet matkalla nähnyt/kokenut?
Voi apua! Tarinoita olisi niin paljon. Matkoilla sitä on jotenkin niin erilailla vastaanottavainen ja huomioi ympäristön erilailla. Koskettavakin voi tarkoittaa niin montaa asiaa, eikä välttämättä surullista asiaa. Juttelemme aina (tai siis mieheni enimmäkseen juttelee) kaikkien taksikuskien kanssa, joiden kyydissä olemme. Siinä mennään keskusteluissa sään, talouden, perheen ja yleisen hyvinvoinnin välimaastossa joka kerta. Nyciläinen taksikuski ajaa esimerkiksi taksia ja tekee muita töitä jotta voi opiskella unelmaansa, arkkitehdiksi. Kun taas bangkokilainen taksikuski kertoo miten töitä on tehtävä yötä päivää, jotta perheelle saa ruokaa. Silloin ei nukuta vaan ajetaan redbullin ja muiden piristeiden avulla. Kuulemma melkein kaikki tekevät siellä niin! (Nice, tätä en välttämättä olisi halunnut kuulla!) Hän oli itse kuulema lopettanut sen speedivaihteen.
Mutta matkoilla ylipäätään on parasta ihmiset ja heidän tarinansa. Toisella puolella maapalloa asuvan henkilön on hyvin vaikea uskoa esimerkiksi kuinka paljon lunta meillä talvella täällä onkaan ja kuinka kylmä täällä on - ennenkuin näytämme puhelimesta kuvia heille metrien lumivuorista ja lumen peittämistä autoista. Hitsi, että vuorovaikutus on niin palkitsevaa! Sanonkin usein, että matkailu on paras ja opettavin elämänkoulu jota olen käynyt.

--------

Haastan mukaan kenet tahansa blogini lukijan. Ja kysymykseni teille ovat samat kuin tässä minulla oli. Kuka tarraa haasteeseen?


 

Lomakaipuuta x100 #IG Travel Thursday

Aamuni alkoi tänään ananas-banaani smoothiella. Ja en voinut samalla olla tuijottamatta tätä jo vuoden alussa ilmestynyttä Mondo-lehteä, kun sen kansi on vaan niin herkullinen. Lehti on lojunut koko talven pimeyden olkkarin pöydällä - ikäänkuin piristeenä ja muistutuksena turkoosista kauneudesta. Lehdessä esitellyt kaikki kohteet kävis, sopis, lähtisin heti. Ja en voi uskoa, että en ole esimerkiksi vieläkään käynyt Kreikassa! Miehen kanssa kyllä ollaan suunniteltu jo vuosia Kreikan saarihyppelyä, ja jotenkin mulla on aika hyvä tuntuma, että sellainenkin tullaan toteuttamaan vielä joskus... Mutta tällä hetkellä täytyy vielä odottaa reilu kuukausi, ja sitten vasta tärppää kohdallani. Nimittäin Kroatia (ja sen naapurimaat) kutsuu! Sanoisin tähän, että johan on aikakin! Mun passi ei ole hetkeen ollut näin paitsiossa, kun tänä keväänä on ollut. Mutta asioilla on usein syynsä - ja tapansa järjestyä, niinkuin sanotaan.



Olen lukenut useamman kerran tuon alla olevassa kuvassa olevan Mondon, jossa on juttua Kroatiasta ja siellä liikkumisesta. Mutta mieluiten tietysti kuulisin teiltä vinkkejä Kroatiasta?
Meidän matkakumppanit, jenkkipariskunta LA:sta on onneksemme suunnitellut ja varannut jo lähes kaiken, josta olen ollut niin ikionnellinen, koska tänä keväänä mulla ei yksinkertaisesti ole riittänyt aika kaikkeen. Ja mikä oudointa, siis reissusuunnitteluun. Buhuu! Tähän asiaan on tultava muutos. Piste.
Sen me tiedämme, että lentomme on Dubrovnikiin ja paluu tapahtuu Splitistä. Matkalla on tarkoitus käydä Bosnia ja Hertsegovinassa, Mostarissa. Olisiko autonvuokraus se paras tapa kokea tämä naapurimaa? Sitä ollaan mietitty.
Mutta arvatkaas mitä odotan eniten (no tietty LA-kamujen tapaamista), mutta Hvarin saarta... Iiik! Tehkääpäs vaikka googlen kuvahaku tuolla taikasanalla, ja *naps* heti on huolet veks. 
Auringonoton lisäksi, aion tietysti pulikoida kuin pikkulapsi turkoosissa meressä (just saman värisessä kuin tuossa Mondon kannessa), mutta yritetään päästä myös sukeltamaan siellä. Jos sukellus ei onnistu, niin mennään ainakin snorklaamaan. Eli mukaan lähtee maski ja räpsyt - rantalomalaisen tärkeät matkakumppanit. Ja olen lukenut, että rannat on aika kivisiä Kroatiassa, mutta eipä hätää. En turhaan talvella ostanut sellaisia neopreenikenkiä - tiesin, että tulevilla seikkailuilla niille tulisi tarvetta.
Oijoi, tiedättekö, aivan hirveä matkakuume sen kuin kasvaa tälläisistä puheista...

Kuka tunnistaa muuten mistä tämä viimeinen kuva on otettu? 
No tietenkin tammikuisilta Matka2014-messuilta ja Rantapallon-osastolta, jossa sai kuvauttaa itsensä näinkin mahtavan kyltin kera. 

PS. Kuvanottohetkellä olen juuri tullut vajaan kuukauden reissulta Thaimaasta, mutta ei kait sitä luonteelleen mitään mahda - toi oli mun kyltti. Oon seikkailija! - niinkuin matkablogaaja kamuset alkuviikosta totesi, että seikkailu odottaa! 
Kaikille seikkailijoille loistavia tulevia seikkailuita! Lomalomalomalomaaaa.....




********************************* Instagram Travel Thursday *********************************

"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Projekti sai alkunsa Skimbaco Lifestyle – online lehden perustajan Katja Presnalin ideasta."

Suomessa IG Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses
Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasmag nimellä.

Sensuellin rokkimimmin kuvauksissa




Näiden superkivojen kuvausten, valmiiden kuvien julkiseminen, on odottanut aivan liian kauan ja aivan liian turhaan. Nyt kaikkien on aika nähdä nämä!
Supermageita ja sensuelleja kuvia, joiden mallina toimi rokkimimmi Alexandra. Kuvaajana Marko Saari. Meikit tein minä. Gotta love this! Huomaattehan meikissä kulmakarvoissa twistin, eli niiden päätä jatkettiin ylös, kun loppuosaa peitettiin. Rock.










Kuvaus: Marko Saari
Meikki: Sanna K / Studio SMAG
Mallit: Alexandra

Ystävät, tuo elämän suola

ja sokeri! Ja kaikki! Siitä on tasan kaksi viikkoa, kun olen viimeksi päivittänyt blogiani. Sehän on valovuosi somessa. Hyi minua! Ja voi jessus sentään että tähän kahteen viikkoon onkin mahtunut vaikka mitä. Enimmäkseen kuitenkin paljon vain kiireitä. Mutta myös hurjia uutisia ja synttärisankareita. Onneksi tällä viikolla vietettyyn Vappuun loppuivat tämän hetken pahimmat kiireet, ja voi että Vappuaaton bileet olikin hauskat. Mulla oli pitkästä aikaa mahdollisuus nähdä teitä ystävät rakkaat, elämän sokeripallot! Ja mikä myös mieluista, mulla on nyt taas jatkossa enemmän aikaa kirjoitella tätä blogia.
Odotan innolla tulevia postauksia joita on jo jonoksi asti mielessä. Olen myös testannut useita uusia kosmetiikkatuotteita, joten niistä on myös tulossa juttuja. Joten lukijat rakkaat, oottehan te vielä siellä?


Elämän täyteistä viikonloppua kaikille. Cheers!


Tien päällä #IG Travel Thursday

Pääsiäinen, neljän päivän vapaat. Pitkä viikonloppu! Se on yleensä tarkoittanut meille matkaa Helsinki-Vantaalle ja sitä kautta muualle Eurooppaan tai ratikkamatkaa Länsisatamaan ja sitä kautta Tallinnaan. Tänä vuonna kutsui kuitenkin moottoritie ja Savo. 

Viikonloppumme about tästä hetkestä elokuun loppuun alkavat olla aika lailla bookattuina. Joten tämä sloti oli hyvä käyttää sukulointiin (vaikka matkakuumeeni onkin aivan piikissään ja tuntuu että kaikki _siis aivain kaikki_ on Pääsiäisenä matkoilla _siis ulkomailla_), täytyy tämäkin reissu nähdä ehdottomasti matkana. Ja sitähän se onkin. Suomi road trippailua! Jeee!

Suomi onkin tuttu ja turvallinen paikka reissata; Aloitin jo ylä-asteikäisenä kavereiden kanssa VR:n tarjoamalla "Kesärenkaalla" kotimaassa reissaillun. Se olikin loisto konsepti; kuukauden ajan sai junailla tiettyjä reittejä pitkin. Bueeeno! Sellaista ei vaan enää taida olla...?
Eli Suomea on menty ristiin rastiin jo tosi nuorena, viime vuosikymmenenä eniten festareiden perässä. Toki nämä reissut jäävät lähes aina Napapiirin eteläpuolelle, mutta sekin etappi on ylitetty muutaman kerran. 

Reitti Helsingistä tänne Savoon on kovin tuttu. Ja parasta se on päästä cruisailemaan tietysti kesäsäässä, auringon upeasti paistaessa. Tien sivut loputtomasti koivujen rannoittamia järviä, siltoja ja kuusipuu metsiä. Maisemat suomessa kesällä ovat kyllä erittäin priimaa! Kolikon kääntöpuoli on tehdä sama matka talven pimeydessä. Aivan järkyttävää ja silmille tosi raskasta. Siispä ehdotan, että keskitytäänkin tähän parhaaseen valoisaan aikaan ja sen kauneuteen. Tässä muutama kuva eiliseltä road tripiltä.



Muutama lampi oli vielä jäässä, muutoin kevät oli jo kaikkialla aistittavissa. Joka reissulla väliltä HKI - Savo tallentuu jotain kuvia. Maisemat vaan niin toimii. (Pysähtymään ei malta -ja se välillä harmittaa, pitäis vaan-, kuvat otetaan siis aina pelkääjän paikalta)...hehhh. Tässä muutamia kuva lisää tästä kauniista kotimaasta tien päältä. Voi kyllä näillä teillä kelpaa rengasta kuluttaa (ei sillä että hurjasteltas, ei ikuna).




No okei, tämä vika kuva on otettu pysähdyksissä ollessa, iskän pihalta keskikesällä. On se Suomen kesä vaan niin aaah! Ja monen Road Tripin arvoinen. 

Ja bonuskuvana: maisemia Kanadan maantieltä, Niagara on the Laken tienoilta. Voisi yhtä hyvin olla Suomesta, eikö vain?
Tälläinen ajomaisema ja sää on kyllä niin parhautta! 
Sydämemme sykkii siis Road Tripeille, maasta riippumatta, ehdottomasti!


********************************* Instagram Travel Thursday*********************************
"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Projekti sai alkunsaSkimbaco Lifestyle – online lehden perustajan Katja Presnalin ideasta."

Suomessa IG Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination UnknownKaukokaipuu ja Running with Wild Horses

Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasevenseas nimellä.

Ollapa Coachellassa...

Heräsin tänä aamuna aikaisin ja yleensä heräillessäni ensimmäiseksi tsekkaan iPhonella meilien ja facen lisäksi Instagramin. Tänä aamuna se täyttyi Kaliforniassa parhaillaan päällä olevien Coachella festareiden kuvista. En tiedä olisko pitänyt itkeä vai nauraa, koska kuulin räystäissä sateen lorinaa ja samaan aikaan katselin auringon alla vaeltavan festarikansan kuvia Coachellasta...
No, ahdistusta avittaa se autuas tieto että olen kyllä toiveikas että joskus vielä pääsen itse tuonne. Ehkäpä jo ensi vuonna :) Katsokaa nyt miten kaunista siellä on...

Picture from http://instagram.com/coachella
Sain hurjan inspiksen aloittaa tämän kevään ja tulevan kesän festaripostaukset näillä seuraamieni tahojen Instagram kuvilla. (oikeastaan olen tehnyt festareista jo yhden postauksen maaliskuussa, löytyy täältä). Ja toisekseen, vinkata teille Coachellan live-lähetyksistä. Esimerkiksi minun aamupalaani säestää juuri lavalle hyppäävä Pharrel Williams -siis ihan suorana festareilta! Thank God moderni teknologia! Tekin pääsette mukaan festivaalitunnelmaan täältä.

Picture from http://instagram.com/coachella
Picture from http://instagram.com/coachella
Picture from http://instagram.com/thezoereport
Picture from http://instagram.com/urbanoutfitters


Iiiiik, kohta ollaan ihan Happy, Happy, Happy! Nyt tiedän miten minun loppuviikonloppu sujuu... Liveä katsellessa tietysti! Kivaa harmaata iloista sunnuntaita teille kaikille. Yay!

PS. Kesän festari suunnitelmat ovat menneet uusiksi, sillä kesän traditioksi muodostunut Rock Werchter on loppuunmyyty ja me ei saatu sinne lippuja... Yhyyy. Jää miljoonan muun bändin lisäksi näkemättä Jack Johnson, jonka olisin niin kovasti halunnut nähdä! Onneksi olen sen kerran jo Werchterissä nähnyt, oli ihan timanttia!


Ahoy, Karibian risteily kutsuu! #IG Travel Thursday

Mitä sinulla tulee mieleen Karibian -risteilyistä?
No, minäpä kerron omat ajatukseni. Se on kuulkaa maailman rennointa lomaa. Olkoonkin vähän ylenpalttista, mutta voi taivas olen kyllä niin viihtynyt noilla risteilyillä, että varsinkin näin kiireen keskellä ja matkakuumen poltellessa, olisin viivana lähdössä uudelle risteilylle jos joku rannalla "Ahoy:ta!" huutelisi ja laivaan pyytelisi...


Ensimmäisen Karibian-risteilymme kesti viisi vuorokautta, Floridan Fort Lauderdalesta Haitille ja Jamaicalle. Aluksi pelkäsimme, että tuleekohan siellä tylsää kun ollaan noinkin monta päivää laivalla, mutta ei, ei todellakaan tullut. Silloin jo päätettiin että seuraava risteily saa surutta olla pidempi. Ja niinhän se olikin. Tälle risteilylle lähdimme New Yorkista (tai oikeastaan New Jerseyn puolelta), ja risteiltiin kaikkiaan kahdeksan vuorokautta Bahamalle sekä Floridan Port Canaveraliin. Oli aika huikea fiilis seilata Vapaudenpatsaan ohitse jättäen Manhattanin siluetti hiipuvaan horisonttiin. Tosin kannella oli aivan sairaan kylmä, ja mielessä kävi ajatus, että monenkohan meripäivän jälkeen se oikein lämpenisi...

Tämä risteily oli monella tapaa erilainen kuin edellinen risteily. Matka-ajankohtamme oli huhtikuussa ja Nycistä lähtiessämme sää oli keväinen, mutta kuitenkin hyvin kylmä ja tuulinen. Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen päivä pari merellä tulisi olemaan vielä kylmä, ennen kuin laiva seilaisi trooppisimmille vesille Karibialle. Mutta se tunne sinä aamuna kun Bahaman lämmin ja kostea ilmasto puski sisään hyttimme partsin oven avautuessa... Tiedätte sen saman tunteen lentokoneen tuubista tullessa. Se on sitä parhautta, lomalomalomalomaaaa! Biksut päälle ja ulos biitsille! 

Laivalla ei kuitenkaan tekeminen lopu kesken, vaan harrastaa voi kaikkea seinäkiipeilystä ja uimisesta, joogaan. Käydä erilaisilla kursseilla, shoppailla ja sitten tietysti nautiskella laivan eri ravintoloista. Niin, homman jujuhan on se, että kaikki ruokailut kuuluvat hintaan. Ainoastaan erikoisravintolat ja (alkoholi)juomat maksavat erikseen. Laivat ovat ihan käsittämättömän suuria ja upeita ja kaikki toimii (tai meillä on ainakin toiminut) erinomaisesti. Muutamaan jonoon jouduttiin jumiin ja sukellusretket olivat loppuunmyytyjä (oma moka kun ei varattu ajoissa), mutta siinäpä ne "negatiiviset" asiat oikeastaan olivatkin.

 Jenkkiomisteisessa firmassa jokainen asia on huomioitu viimeistä kivenkääntöä myöten. Ja oikeastaan omia aivoja ei tarvita vaivata kun kaikki vaan toimii soljuten... Oon vaan niin tuntenut olevani lomalla, ja autuaan tyytyväisenä jokaisella kerralla kun laivan sumutorvi on äänensä päästänyt satamasta lähdön yhteydessä. Laivalla pidetään asiakkaista loistavaa huolta.


Illalliselle meno onkin päivän kohokohta. Siis siinä mielessä, että sinne pitäisi jaksaa pukeutua mikäli nauttii illallisen a la cartessa. Mutta jos ei tunnu sille, niin läpökkäissä voi hyvin marssia buffetin puolelle syömään. A la cartessa illastaessa sinulla on koko risteilyn ajan sama pöytä ja sama pöytäseurue ja samat tarjoilijat. Olemme tavanneet kummallakin risteilyllä aivan ihania ihmisiä ja jutelleet heidän kanssaan kaikista maailman asioista monen illan ajan. Se on ehdottomasti yksi risteilyn parhaista puolista - ihmiset! Onnelliset, iloiset, lomailevat ihmiset! Ja viimeisenä (haikeana)iltana vaihdetaan yhteystiedot ja kaikki tarjoilijat tipataan.




Aamusin saavutaan yleensä uuteen satamaan. Alla olevassa kuvassa saavuttiin Nassaulle, Bahamalle. Bahama oli kaikin puolin tosi kaunis paikka! Rannat olivat aivan upeita, ja tietysti sitä toivoo aina voivansa jäädä vähän pidemmäksi aikaa jonnekin, mutta tässä tapauksessa laiva ei odota, vaan aamulla siintää jo horisontissa uusi satama. Kun aikaa on vain päivä (no Bahamalla oltiin kaksi päivää samassa kohteessa), saa tietysti vain pintaraapaisun mitä saarella olisi oikeasti tarjottavana. 

Mutta täältähän ne reppureissaajan ideat esimerkiksi Karibian saarihyppelylle syntyvät. Silloin meitä ei tosin kutsuisi illalla runsas buffet-illallinen vaan ihmeteltäisiin vain rannasta käsin näitä jumalattoman kokoisia laivoja ja niiden tuhansia muurahaisten tavoin vaeltavia asukkaita.

Meille tämä kahdeksan vuorokauden risteilykään ei tuntunut lainkaan pahalta. Ainoastaan ehkä buffetin aamupala alkoi tuntumaan samalle, vaikka vaihtoehtoja oli kyllä tarjolla pilvin pimein. Olen laivaihmisiä, ja tykkään sitten kai vaan seilata satamasta satamaan. Kai se osittain kuvastaa tätä reissunaisen luonnettanikin.

Sokerina pohjalla tälle risteilylle oli tietysti se, että saimme saapua takaisin Nyciin ja viettää siellä Sohossa pari päivää risteilyn jälkeen. Mutta melkeinpä suosittelisin, jos harkitset Karibian-risteilyä, niin lähtisin matkaan Flordidasta, jolloin itse Karibia on paljon lähempänä. Isoimmat alukset lähtevät Fort Lauderdalesta, mutta osa lähtee myös suoraan Miamista. Ollaan suosittu vain Royal Caribbean risteilyaluksia. Mutta mielenkiinnosta voisin kokeilla muitakin firmoja, kuten Carnivalia. 

Täällä ei ainakaan onneksemme ollut mitään sekoilumeininkiä. Merten kingit Allure ja Oasis on meillä vielä testaamatta... Joku päivä sitten niille ehdottomasti risteilemään! Ja olen monesti miettinyt myös Atlantin ylitystä näillä aluksilla. Säästäisi sen lentämisen ja saisi tilalle hu-hjui, tosi monta päivää merellä. Laivakoira kuittaa!



Yllä Bahaman kauneutta ja  alla olevassa kuvassa morotan meidän hytin parvekkaalta, Jamaican Montego Bayn edustalla. Kuva on meidän ensimmäiseltä 5:n vuorokauden Karibian-risteilyltä. Kummallakin risteilyllämme olemme halunneet ottaa parvekkeellisen hytin, vaikka se vähän kirpaisikin hinnassa. Mutta on se vaan niin ihanaa kun voi aloittaa aamun avaamalla partsin oven, olla ja ihmetellä satamiin saapumista ja iltaisin tuijotella keskellä pilkkopimeää merta seilaavan laivan partsilta tähtitaivasta. Snorklikamat ja uikkarit kuivuvat myös hyvin yön aikana partsilla, ja osa partsinaapureista oli viimeksi nähnyt myös delffiinejä hyppimässä laivan perällä.

Niin, ja sitten jos ei vaan jaksa, viitsi tai muuten vaan laiskotuttaa, niin aamupalan, lounaan, illallisen, mitä tahansa ruokaa voi tilata hyttiin ja nautiskella herkut ihan vaan siinä sängyllä loikoillen ja meri-ilmaa haistellen. That´s what I call a vacation!





Mites, maistuisiko sinulle kenties rentouttava Karibian risteily?


********************************* Instagram Travel Thursday *********************************
"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Projekti sai alkunsa Skimbaco Lifestyle – online lehden perustajan Katja Presnalin ideasta."

Suomessa IG Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses

Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasevenseas nimellä.


Explore. Dream. Discover.

Hei blogi. Vihdoinkin hetki aikaa kirjoitella jotain. Hurjaa kiirettä on pitänyt, mutta suurimmalta osin kiireet ovat olleet onneksi sellaisia kivoja menoja. On menty Tukholmaa ja Keski-Suomea myöten, nautiskeltu hawaijilaisessa ravintolassa illallista mahtityyppien kanssa, kukistettu orastava flunssa, meikkailtu ja suunniteltu ja ihmetelty elämää. Flunssasta selvittyä jäi päällä ihan kamala matkakuume, ja olenkin enemmän lukenut toisten reissaajien blogeja kuin jaksanut kirjoittaa omaani. 
Rakastan lukea toisten blogeja, mutta olen tosi kehno kommentoimaan niihin. Siihen haluan muutosta, koska tiedän miten ihanalta tuntuu saada kommentti postaukseen. Parhaalta! 

Reilun kahden kuukauden päästä koittaa kuitenkin loma, kun reissataan Kroatiaan. Odotan reissua niin innolla, vaikken ole suunnitellut sen eteen juuri mitään. Ei ole nimittäin tarvinnut. Meillä on matkasuunnittelija! Hah, nimittäin reissulla on mukana se Jenkkipariskunta, joiden häissä olimme viime kesänä, ja he ovat hoitaneet kaikki suunnitelmat hotellibookkauksista eteenpäin. Yksinkertaisesti love it! Sen verran tiedän, että menolento meillä on Dubrovnikiin ja paluu on Splitistä. Ja että matkalle mahtuu Hvarin saari, jota odotan ehkä eniten! Niin, ja kyllä meillä on tarkoitus käydä naapurimaissakin. Vuokrata ehkä auto tai sitten seikkailla junalla... En ole aivan varma. Yleensä suunnittelu ja varausten hoitaminen on se minun roolini, joten tuntuu jotenkin loistavalle (ja hivenen oudollekin ja tietysti kiitolliselle) ettei itse tarvitse tehdä asialle juuri mitään. Opettelen selvästi päästämään irti rutiineistani... Päässäni on muutoinkin tuhat ja yksi asiaa mahdollisiin muihin tuleviin reissuihin liittyen, joten aika loistavaa että olen voinut ulkoistaa tämän alkukesän loman hyville harteille. Ja miten voinkaan olla koko ajan näin väsynyt... Työväsymys? Kevät väsymys...? Hääh, en ole koskaan ymmärtänyt sitä. keväthän on ihanaa aikaa!

Tänään eteeni osui erään maailmaa kiertävän suomalaisen pojan blogi, jossa hän lainasi Mark Twainia. Jotenkin tämä tuttu virke vaan toimii, aina. Osuu ja uppoaa.


Mites siellä, onko teillä jo kesälomasuunnitelmat täydessä vauhdissa?

Boulevard-H -lehden Beauty-kuva

Aikaisemmin esittelinkin jo Boulevard-H -lehden Editorial-kuvausten lopulliset kuvat ja tässä alla toisen lehden jutun, eli beauty-kuvausten lopullinen kuva. Mallina toimi heleä katseinen Zusanna ja tätä kuvausta oli niin hauskaa olla taas tekemässä. Kiitos vielä kertaalleen koko kuvaustiimille. Kuvaan liittyvän beauty-jutun voit käydä lukemassa osoitteessa www.boulevard-h.com


Kuvaus: Marko Saari
Meikki: Sanna K / Studio SMAG
Malli: Zusanna

Facebook arvonnan voittaja

Hei, ajattelin teitä ihania blogin lukijoita myös vinkata facebook-sivuistani, joilla esimerkiksi juuri päättyi arvonta jossa palkintona oli juhlameikki! Tämän arvonnan voitti Carola E, mutta kuka tietää vaikka ensi kerralla juuri sinä :) Käy siis tykkäämässä sivuistani, jos sille tuntuu :)


Arvonnan virallisena onnettarena toimi mieheni, joka simmut kiinni tästä lasipurkista nosti voittajan nimen. Ja ai niin, minun arvonnoissahan voittomahdollisuudet on aika hyvät - kuten näette, kulhossa ei montaa lappua ole. Mutta niin kovin onnellinen olen jokaisesta. Kiitos osallistumisesta ja tykkäyksistä<3>