Los Angelesin parhaat #IG Travel Thursday

Los Angeles, the City of Angels, Lalaland. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, eikä syystä! Niin monipuolinen kaupunki LA on. Tein aikaisemmin vastaavanlaisen "parhaat palat" -koosteen New Yorkista, ja se tuotti todella paljon kiinnostusta, joten ajattelin että samantyyppinen listaus toimisi varmasti monelle avuksi myös Los Angelesin osalta. 

Painotan kuitenkin, että nämä ovat minun suosikkipaikkojani LA:ssa, kaupungissa jossa on hurjan paljon tekemistä ja nähtävää. Esimerkiksi viikon reissun aikana on vaikeampi saada täydellistä kokonaiskuvaa tästä laajasta kaupungista. Siksi melkein suosittelen vähintään parin viikon reissua tänne. Toki mitä kauemmin sen parempi, sanon tietysti minä. Meille kulunut vajaa kaksi kuukautta tässä kaupungissa ei tuottanut mitään ongelmaa. Aika ei todellakaan käynyt tylsäksi ja paljon jäi vielä kivoja juttuja seuraaville visiiteille. Mutta niinhän kehittyvässä suurkaupungissa on aina, että uusia mielenkiintoisia asioita tulee ja nousee in-paikoiksi. Siitäkin syystä tämä kaupunki on anniltaan vaan niin paras. Toivottavasti näistä parhaista paloista on teille apuja!


Los Angelesin parhaat palat

BEACHIT I Koko Kalifornian osavaltio sijaitsee Tyynenmeren rannalla, joten sanomattakin selvää että rantaviivaa ja beachejä riittää. Ja mikä parasta, myös aurinkoa riittää lähes joka päivälle! Me oltiin vielä loka- ja marraskuun alussakin beachillä, mutta täytyy sanoa että joulukuuta kohden muutamaa hellepäivää lukuunottamatta rannat olivat aika autioita. Mutta taas marraskuun viimeisenä torstaina, Kiitospäivänä, oli todella helteinen sää ja rannat täyttyivätkin juhlivista perheistä piknik-eväineen.

Omia suosikkirantoja ovat Malibu (todella pieni ja rauhallinen ranta), Newport Beach (kaunis, paikallinen ja kiva rantaboulevard kauppoineen) ja Redondo Beach (uusi tuttavuus, jossa vietettiin pari päivää). Lisäksi legendaarinen (ja turistien täyttämä) Santa Monica ja Venice pääsevät myös listalleni, koska niiden ympärillä on paljon hyviä palveluita sekä harrastusmahdollisuuksia, kuten esimerkiksi polkupyörien vuokraus ja mukava 3rd Streetin ostoskatu. Lisäksi Orange Countyn puolella oleva Laguna Beach on yksi suosikeistani.




MALIBU I Malibun haluan nostaa erikseen vielä parhaiksi paloiksi, koska siitä on jotenkin tullut meille tärkeä ja hyvä paikka vierailla. Se on pieni paikka, suuressa suuressa kaupungissa. Sinne ajaminenkin itsessään on jo aika huikeaa 1-tietä pitkin. Maisemat merenrantaa myötäilevällä tiellä ovat mahtavat. Tiedät saapuneesi Malibuun, sen hulppeista taloistaan sekä omasta valkoisesta huvilaiturista. Hae smoothiet Pacific Coast Green -kaupasta ja istahda rannalle. Auringonlaskun aikaan kannattaa siirtyä laiturin nokassa olevaan Malibu Farm-ravintolaan, jossa ruoka on erinomaista!



VUORET JA HAIKKAUS I Kalifornian osavaltiossa itsessään on hurjan monipuolinen luonto ja sääolot. Voit esimerkiksi talviaikaan samana päivän lasketella vuoristossa ja palata rannalle surffaamaan. Los Angelesin ympäristö on pitkälti upeiden vuorimaisemien ympäröimä. Suosittelen ehdottomasti pakkaamaan lenkkarit mukaan LA:n lomalle, sillä aamut on mukava aloittaa vaikkapa Hollywoodin vieressä olevilla Runyon Canyonilla tai Griffith Parkin -haikkauksilla. Maisemat haikkaillessa ovat hulppeita ja koko Los Angeles näyttäytyy huipulta upeana.
Lisäksi Etelä-Kaliforniasta löytyy reilut sata muuta haikattavaa vuorta, jotka vievät helposti koko päivän (ja mehut). Kuten esimerkiksi Santiago Peak, joten haasteellisempiakin huiputuksia on mahdollista tehdä. 




RUOKAILU I LA:ssa ruoka on jumalaista. Sitä saa kaikkialta ja sitä löytyy kaikille ja kaikenlaista. Los Angeles on varmaan helpoin kaupunki olla erikoisruokavaliolla, kasvissyöjä tai vaikkapa vegaani. Kaikki huomioidaan. Ainut ongelma on vain se, että paikat pitää tietää. Näiden kuvien perusteella tietysti ajattelette että söin siellä vain hampurilaisia, no enpäs muuten syönyt, vaikka hyviä parhaita ovatkin. Whole Foodsista tuli kotikauppa, josta haettiin päivittäin vihersmoothiet ja buffet-pöydästä salaatit. Toki pizza-slicet maistuivat tiukan haikkauksen jälkeen, mutta noi smoothiet olivat ne kaikkein parhaimmat ja haetuimmat tuolta. Whole Foodseja löytyy LA:sta ja Hollywoodin alueelta useita. Parhaiksi osoittautuivat kuitenkin Grove-kauppakeskuksen vieressä Hollywoodissa oleva (3rd & Fairfaxin Whole Foods) sekä Venicessä Lincoln Boulevardilla oleva (225 Lincoln Blvd).

Muita toimivia ravintoloita:
•Malibun laiturilla sijaitseva luomuravintola Malibu Farm (Malibu Pier)
•Vegaani ja kasvisravintola Doomie's Home Cookin (Hollywood, 1253 Vine St)
•Mikrobioottista ja kasvis-vegaaniruokaa tarjoava M Cafe (7119 Melrose Avenue)
Edit: lisäyksiä
Japanilainen vegaani-mikrobioottinen Shojin ravintola (Downtown Little Tokyo ja Culver City)
Stuff I Eat, vegaaniravintola (114 N. Market Street, Inglewood)
•Salaattibaari Greens up! (703 Montana Ave ja 3101 Main St, Santa Monica




AURINGONLASKUT I Niin monta auringonlaskua kun olen reissuillani ympäri maailman kokenut, on vain harva yltänyt siihen mitä LA:ssa saa kokea lähes joka ilta. Se on maaginen hetki kun tuntia-paria ennen aurinko alkaa laskemaan ja värjäämään taivaanrantaa milloin milläkin värikartan värillään. Rannalla katsoessa toki auringonlaskut ovat fantastisia, mutta näyttävät ne yhtä mielenkiintoisilta myös ihan autossa istuessasi ajellessasi vaikkapa pitkin Beverly Boulevardin palmujen reunustamia teitä tai vaikkapa korkeammalta käsin kuten Griffith Parkista tai vaikkapa Mulholland Driven näköalatasanteelta. Kaikki LA:ssa käyneet ovat varmasti kokeneet näitä upeita auringonlaskuja, joihin voi luottaa lähes joka ilta.



     
MULHOLLAND DRIVE I Auringonlaskua voi tosiaan ajella katselemaan legendaariselle Mulholland Drivelle. Sieltä on huikeat näkymät yli koko kaupungin sekä Hollywood-kyltille. Tämän kiemuraisen tien varrella ja kukkuloilla voi törmätä keneen tahansa. Ainakin turistibusseihin.



ERILAISET KAUPUNGINOSAT I Kaupungin karttaa kurkkaamalla voi hahmottaa sen hurjan laajuuden. Kaupungista löytyy paljon erilaisia omia kaupunginosia, tai no, oikeastaan ne ovat kaikki omia kaupunkejaan. Meidän kompassi yleensä heiluu näissä kaupunginosissa:
Hollywood (Hollywood Boulevard, Sunset, Melrose ja Beverly Boulevard). Hollywood jakaa mielipiteitä ja on paikkana sellainen jossa on kiva käydä, mutta kukaan paikallinen sinne ei haluaisi jäädä asumaan. Eli sieltä löytyy eniten turisteja ja muualta tulleita.
Melrosen ja Beverly Boulevardin mainitsinkin jo. Pitkiä katuja, joista kannattaa etsiä ne omat suosikkipaikkansa. Yökerhoja löytyy eniten Sunset Stripiltä.
Beverly Hills - pakkohan se on nähdä ja Rodeo Drivella käytävä.
Silver Lake on kaiketi nyt se hipsterein paikka LA:ssa. SIlver Lake sijaitsee Hollywoodin itäpuolella. Mutta meidän parin kerran visiittimme sinne ei vielä aivan avannut tätä lokaatiota, mutta selvästi sieltä potentiaalia löytyi.
Westwood löydettiin vasta viimeisinä päivinä, kiitos siitä vinkistä ystävällemme. Aivan ihana kaupunginosa, joka rakentuu UCLA:n ympärille. Paljon pikku kauppoja ja ravintoloita. Täällä aion viettää jatkossa enemmän aikaa. Westwoodissa on mahdollista myös liikkua ilman autoa.
Santa Monican ja Venicen mainitsinkin beach -osiossa jo. Mukavia ja helppoa rantakohteita. Ensikertalaiselle aika must, ja viihtyypä siellä kokenutkin kävijä. Näiltä rannoilta saa myös ihania kuvia ja Venicen kanaalit on todella upeat käydä kävelemässä läpi.
 

YLEISESTI: Los Angelesiin saapuvalle suosittelen ehdottomasti auton vuokrausta, jotta saat kaupungista eniten irti. Esimerkiksi Hollywoodista Santa Monican rannalle ajelee helposti tunnin verran - en osaa edes veikata mitä se tarkoittaa kilometreissä, saati jalkaisin.
Toki maailma muuttuu ja LA:ssakin on mahdollista päästä paikasta toiseen julkisilla. Sieltä löytyy metro- ja bussiliikennettä, mutta kohteet ovat aika rajattuja ja ainakaan myöhäiseen aikaan en itse niillä liikkuisi. Uber -palvelu on asia joka on mullistanut autoilua LA:ssa, sekä muuallakin maailmassa. Palvelu toimii appsilla, ja voit tilata auton kuten taksin konsanaan ja hinta on sovittava etukäteen. Uberia ei voinut välttää missään. Siitä puhuttiin kaikkialla ja sitä käytettiin paljon.

Tässä listauksessa ei ollut nyt listattuna kaupungin huikeita shoppailu mahdollisuuksia, joita luonnollisesti löytyy useita! Nopeasti listattuna kannattaa tutustua Melrose Avenuen vintage-kauppoihin (esim Crossroads Trading), Grove on kaunis ja korea mall Beverly Hillsin vieressä. Isommat ostarit ovat Fashion Island sekä South Coast Plaza. Täältäkin, kuten New Yorkistakin, on aika vaikea lähteä ilman shoppailuja.



Los Angeles on niin paljon kaikkea, eikä kaikki eivät tietenkään mahdu yhteen postaukseen. Kaupunki voi nopealta vilkaisulta tuntua vaikealta sisäistää suuruutensa vuoksi, mutta siksi se pitääkin kokea. Elää ja kokea isosti. Los Angeles on kaupunki minuun makuuni. Ehdottomasti rakkain paikka minulle.

Eng // Here is a list of my best places in LA. I love this city!


Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday:ta. Suomessa Intagram Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Wanderlust Expert. Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasevenseas nimellä.

Thank you California!

Näin se hetki sitten kuitenkin koitti, aikamme Kaliforniassa on tullut päätökseensä. Havahduin asiaan parisen viikkoa sitten, että todella päiviä alkaa olemaan vähemmän edessä kuin takana. Suomestakin saadut viestit, herättelit meidät siihen faktaan, että kaippa siellä jo sitten odotellaan meitä saapuvaksi, hetkeksi. 
Vaikka tällä haavaa tämä paras paikka joudutaankin jättämään taaksemme, ei ole onneksi mitään suurempaa syytä vaipua epätoivoon, sillä Kalifornia kutsuu meitä onneksi taas keväällä, jeeee!!! Koska olen saanut aika rauhassa keitellä tätä reittikarttasoppaamme, niin olen tietenkin suunnitellut reittimme niin, että se kulkee myös paluumatkalla LA:n ohitse. Siksipä jäähyväiset täällä olevien ystävien kanssa ovat olleet aika hetkelliset ja onnelliset, vaikkakin haikeat. Mutta en väitä ettenkö olisi tirauttanut onnenkyyneleitä tänä viikonloppuna, sillä olen useampaan kertaan. Onnea on ollut meillä kyllä niin paljon täällä, että pikakelauksella ajateltuna en pysty edes niputtamaan kaikkia huikeita juttuja joita ollaan saatu kokea täällä! Upeita auringonlaskuja, ystäviä, synttärijuhlia, Vegasin reissua, festareita, Foo Fighters, vuoren valloituksia, Kiitospäivän viettoa...voi taivas! Tämä syksy on ollut aivan mieletön!



Siispä kiitos kaikesta LA:lle! Ja tietysti kaikille tuttavillemme ja ystävillemme täällä! Nyt on kuitenkin aika kääntää katse toiselle mantereelle. Sanottaisiinko tähän, että minä voin lähteä LA:sta, mutta LA ei lähde minusta koskaan. Käväistään siis kiertämässä tämä maapallo ja sitten palataan uusien kokemusten kanssa keväällä takaisin Kaliforniaan. Seuraavaksi meitä kutsuu pikavisiitti Suomeen, joo! Tarkeneehan siellä? Ja sitten jatketaan heti viikon päästä kohti Hong Kongia. Sen kaupungin osalta otetaan mieluusti vinkkejä vastaan!

Nämä kuvat on otettu Santa Monicassa ihanan auringonlaskun aikaan. Kuvista kaunis kiitos kuuluu Marikalle.


Eng // Time to travel to the next destination. Thank You California. You´ve been good to us. Photos by Marika

Usko ja voimat koetuksella - Santiago Peakin valloitus

Tämän kuvan fiiliksiin tarvittiin osaltani aika monta tuntia haikkausta, tuskaa, luovuttamisen meininkiä jopa kiroilua ja pieni onnenkyyneleen tirauskin kun lopulta huipulle pääsin - tämä kuva on nimittäin otettu Santiago Peak -vuoren päältä ja sisällä sykkii voittajafiilis!



Mutta mistä kaikki siis alkoi? Mistä Santiago Peak? Majoituimme viikon verran Orange Countyssa oikein mukavan suomalaispariskunnan luona. Tuon pariskunnan talon ikkunoista ja takapihalta oli suora näköyhteys kaukana komeilevalle Saddleback Mountainille. Mieheni oli sen sijaan vain viikkoa aikaisemmin ostanut itselleen kirjan nimeltä "101 hikes in Southern California". Asiat ja tavoitteet meni aika yks yhteen OC:n suomalaisessa perheessä, ja näin me sitten vajaan viikon suunnittelun jälkeen olimme tarpomassa vuorten korkeimmalle huipulle, 1700 metriin kohoavalle Santiago Peakille.

Voin näin jälkikäteen kertoa, että en itse suoraan sanottuna tiennyt yhtään mihin olin ryhtymässä. Olinhan aikaisemmin vain ns. "hupihaikkaillut" Runyon Canyonilla ja Hollywood-kylteillä. Jos olisin etukäteen tiennyt (tai ottanut selvää tai vaikkapa kuunnellut oikeasti mitä edessä olisi) ei minua olisi ikuna saanut mukaan spekseillä 35 kilometrin ja yli yhdeksän tuntia kestävälle haikkaukselle. Vieläpä minun olemattomalla kunnollani. Tuona päivänä haukattiin siis aika iso pala kakkua. Huh! Mutta onneksi minulla oli niin hyvä tsemppaustiimi mukana, että ne lukuisat kerrat kun halusin vaan istahtaa ja luovuttaa ja jäädä syömään eväitäni, he vaan tsemppasivat minut jatkamaan ja jatkamaan.






Maasto oli paikoitellen aika vaikeakulkuista ja kapeaa. Vuoren rinteellä, kielekkeen kärjessä yhdessä kohtaa ollut risti (saman päivän merkinnällä) oli oiva herätys siitä, että oli todella syytä katsoa mihin jalalla astuu. En voinut ymmärtää kun meitä vastaan tuli alamäkipyöräilijöitä, siis noilla kapeilla poluilla! Oli mielestäni aivan järjetöntä, että jollekin tulee edes mieleen lähteä pyörällä noihin maastoihin, mutta se on itseasiassa todella suosittu laji täällä Kaliforniassa. Vähänpä muuten veikkaan myös että tuon ristin kohtaloonkin liittyy pyöräily...?



Yli puolen välin päästyämme ja jo yhden evästauon pidettyämme, en oikeastaan jaksanut enää lainkaan kävellä, vaikka huippu näkyikin houkuttelevasti ja vastaantulevat haikkarit sanoivat epämääräisen sekalaisesti että huipulle olisi enää pari mailia, tai maili tai viisi ja että "you can do it!", olin aivan että ei enää, ei pysty ei kykene. Jalkani eivät liikkuneet enää metriäkään. Olin nimittäin kuitenkin sen verran tajuissani, että tiedostin että minun on kyettävä kantamaan itseni vielä alaskin ja takaisin lähtöpaikalle parkkikselle. Ellen sitten turvautuisi pelastushelikopteriin ja sen tuottaman laskun johdosta joutuisi myymään Suomen kotini ja perumaan koko maailmanympärimatkan. Nämä kaikki kävivät mielessä tuolla vuorella. Ja ei mitenkään edes leikkimielessä.
En voinut kuitenkaan luovuttaa, koska tiesin että mukanani on kaksi niin innokasta haikkaajaa, ja he todella halusivat huipulle! Parin viimeisen mailin kohdalla oikeasti pyysin että he lähtisivät jo omaa tahtia jatkamaan huipulle, jotta edes he näkisivät huipun, ennen kuin meidän ajallisesti tulisi kääntyä jo takaisin päin. Loppu osuudella oli muutenkin niin paljon muita haikkaajia että pärjäisin hyvin yksikseen, eikä seudulla olevat Mountain Lionitkaan ehkäpä söisi minua. No onneksi toisella haikkaajistamme, Annella, oli niin paljon energiaa ja voimia jäljellä että hän lähti vuoren valloitukseen ja olin niin onnellinen hänen puolestaan. Toivon samaa miehelleni, mutta hän se ei vaan suostunut jättämään minua sinne ja toisti vain koko ajan että se on uskomaton tunne, kun huipulle pääsee. Sen jälkeen saa aivan uudet voimat ja alastulo on melkeinpä yhtä juhlaa sitten. No tosiaan vastentahtoisesti ja kirjaimellisesti mieheni taluttamana pääsin raahautumaan huipulle ja voihan juma! Voin kertoa että kun rojahdin huipun laelle istumaan, söin evääni, ihastelin maisemia, olivat voimani uusiutuneet ja oli kuin edellistä koettelemusta olisi ollutkaan. Totta siis puhui! Ja voi taivas miten upeat näkymät huipulta olivatkaan ja mikä voittaja-fiilis siellä valtaakaan päästä varpaisiin! 
Kovin kauaa emme kuitenkaan ennättäneet näistä maisemista huipulla nauttia, sillä edessä oli tosiaan sama takaisin päin ja nyt vastassamme olisi aikaisin laskeva aurinko, eikä mukanamme ollut kuin kännykässä oleva taskulamppu.



Selvittiin kuin selvittiinkin alas, vaikka jaloissa teki loppumatkasta todella tiukkaa ja pimeä yllätti meidät vasta canyonille pääsyn aikaan. Muutama maili siinä jouduttiin kuoppaista hiekkatietä talsimaan pilkkopimeässä kännykän valon avulla. Ja voin sanoa, että tässä vaiheessa energiatasoni olivat aivan miinuksilla, ja jalatkin liikkuivat vain aivan robottimaisesti. En toivonut muuta kuin että oltaisiin pian perillä ja että saisin pian RUOKAA. Ja että selvittäisiin hengissä. Samaa toivoin myös muiden haikkaajien osalta, jotka jäivät vielä jälkeemme haikille. Osa oli vasta kipuamassa huipulle kun me olimme laskeutuneet jo hyvän matkaa alas. Toivottavasti he selvisivät, kuten mekin!

Ja mitä tulee siihen mieheni hankkimaan "101 hikes in Southern California"-kirjaan. Niin minun saldo sen osalta on nyt 3/101. Kun taas miehelläni luku on jo 5/101, joista korkein on vieläkin jäljellä, mutta toiseksi ja kolmanneksi korkein on jo huiputettu. Eli on tässä useita syitä palata keväällä takaisin Kaliforniaan. 
En muuten saanut päästäni tuon raskaan, mutta antoisan haikkausen aikana Madventures-kirjasta kohtaa jossa kehotetaan tekemään näin "Kuusi kuukautta ennen lähtöä: Jos aiot harrastaa jotakin fyysistä aktiviteettia (trekkausta vuoristossa tai viidakossa, surffausta jne.) reissullasi, kannattaa alkaa kohentaa kuntoaan - varsinkin jos on tullut viime aikoina viihdyttyä krouveissa." Niin, varmasti olisi urakkaa auttanut kun olisi alkanut kohentaa kuntoaan hyvissä ajoin. Onneksi kuitenkin selvittiin tästä, ja ihan kuulkaa sen kuuluisan sisun avulla. En ehkä heti haaveile uusista vuoren valloituksista, mutta eihän sitä tiedä, jos kevääksi kunto on kohentunut ja tämä muisto muuttunut kullaksi, niin kuka tietää, jos sitä taas oltaisiin jotain kukkulaa valloittamassa.

Käykää ihmeessä lukemassa toisen osapuolen kertomus meidän seikkailusta täältä Onnenpäivä-blogista


Eng // Hiking to the top of the Santiago Peak took us over 9 hours and has been so far my toughest and hardest thing to do. But I did it! And I could not be happier.


Kuvat sekalaisesti GoProsta ja järkkäristä sekä minun että Onnenpäivä-blogin Annen ottamana.

Laguna Beachin lumoissa

Torstainen Thanksgiving sujui ihanasti! Ruoka ja seura oli parasta! Ja mukana oli myös kaksi aivan ylisöpöä koirulia, joiden kanssa leikittiin paljon.

Kiitospäivää edeltävän viikon vietimme kuvan kauniissa maisemissa OC:ssä, Orange Countyssa, ihanan suomalaisen pariskunnan luona. On muuten ollut tosi hienoa tavata ja tutustua LA:ssa asuviin suomalaisiin! Ovat mielestäni aika onnekkaita asuessaan täällä, miten kukin tänne on aikoinaan sitten ajautunutkaan on mukavaa kuulla heidän tarinansa ja tietysti miettiä voisiko se olla itselle myös mahdollista... Tosin, olen myös tavannut ja kuullut henkilöistä, joille paikka ei ole vain täysin sopinut ja Suomi on vienyt voiton.
Me viihdyttiin kyllä OC:ssakin! Varsinkin yhdellä suosikkirannoistani Laguna Beachillä, joka on näin talviaikaan kuin uinuva kaunis piparkakkutalo. 
Kävimme ensimmäisen kerran Lagunalla vuosi sitten kesäkuussa, ja silloin meno oli sähäkämpää ja rannat täynnä ihmisiä. Näin marraskuussa, vaikka aurinko paistoi täydeltä taivaalta, ei rannalla ollut kuin muutamia ihmisiä ja kaupunki tuntui kuin vetääntyneen talviunille. En voinut kuvitellakaan että kenelläkään täällä olisi ollut mitään syytä mihinkään stressin tapaiseen. Niin rentoa täällä oli. Smoothiet rannalle haettiin tietty Whole Foodsista (ja parhaillaan tätä kirjoittaessanikin nautiskelen hullun hyvästä Farmers Garden green-smoothiesta täällä Whole Foodsissa. En kestä miten hyvää tää on - ja millä ihmeellä korvaan tämän jatkossa).

 


Laguna Beachin kaupungissa (tekisi mieli kirjoittaa kylässä, niin pienen oloinen se on) on muutamia isompia katuja kauppoineen ja keskusta-alue onkin helposti käveltävissä. Rannalla kävelyn jälkeen me menimme Tommy Bahama -nimiseen ravintolaan syömään, joka itseasiassa näkyy tuossa kuvassa (valkoinen korkeampi rakennus). Ja herkkuburgerihan sieltä listalta tupsahti eteemme. Nam!





Laguna beachin ympäristö on todella kaunista ja sitä kannattaakin ajaa aivan merenrantaa pitkin. Hulppeat huvilat kallioiden kielekkeillä ovat aivan törkeän hienoja ja auheuttavat kivasti pientä kateutta. Jotkus siis oikeasti asuu sellaisissa luksus-huviloissa merinäköalalla, wau! ja huokaus.





Suosittelen ehdottomasti LA:n vierailulla myös pistäytymään OC:ssa ja juurikin Lagunalla. On ehdottomasti pienen ajomatkan arvoinen ja antaa enemmän käsitystä paikallisesta menosta.

Eng // Laguna Beach in OC is absolutely beautiful place and very relax.

Happy Thanksgiving!

Torstaina vietetään Jenkeissä Kiitospäivää! On ihanaa päästä seuraamaan paikan päältä kaikkia näitä suuria juhlapyhiä amerikoissa, kuten aikaisemmin lokakuussa Halloweenia. Joulu olisi varmaan kaikkein överein juhlapyhä täällä, ja hurjin ja kiireisin. Esimakua siitä ollaan jo saatu lukuisilta ostareilta, joissa on toinen toistaan upeampia joulukoristeita sekä tietysti jättimäisiä joulukuusia.
Kiitospäivän jälkeisenä päivänä on Black Friday, jolloin käynnistyy virallisesti joulun shoppailukausi. Black fridaysta olen vain kuullut kaikkia hurjia juttua, miten ihmiset ryntäävät ja jonottavat kauppoihin hullun lailla ja osa jopa talloontuu ja jää jalkoihin hulinoissa.
Käytiin nyt illalla etsimässä yhtä elektroniikkajohtoa Best Buysta ja kieltämättä piti pari kertaa hierasta silmiä kun huomattiin että kaupan edustalle on leiriytynyt telttojensa kanssa pitkä liuta ihmisiä... Ilmeisesti jokin tosi kova tarjous tiedossa! Ensimmäiset ovet avautuvat jo keskiyöllä ja kuulemma koko perjantai on yhtä shoppailua!

Paljosta saan myös itse olla kiitollinen ja meidän ensimmäinen Thanksgiving amerikoissa vietetään ystävien kesken, hyvin syöden, pelaten ja mukavia jutustellessa. Emme olleet itse osanneet suunnitella mitään menoa tälle päivälle, kun ajattelin että tämä on kovasti perhekeskeinen juhla, joten oli kiva saada kutsu Kiitospäivän viettoon paikalliselta ystävältä. Tuskin maltan odottaa Kiitospäivän viettoa!




Tämä kuva on Laguna Beachiltä, josta pian tulossa isompi postaus! Happy Thanksgiving! Miten sinä vietät Kiitospäivää?

Eng // Happy Thanksgiving!