Upean Sydneyn ja Bondi Beachin lumoissa

Tässä se nyt kuulkaas on: ehkäpä yksi maailman monista tunnetuimmista maamerkeistä, Sydneyn kuuluisa oopperatalo. Tätä rakennusta on vuosien saatossa tullut katseltua tv:stä, matkaoppaista ja toisten ottamista valokuvista. Rakennus tuntui siis jotenkin hyvin tutulle jo ennen tapaamistamme. Etäisesti tapasimme jo ensimmäisenä iltana, kun saavuimme Uudesta-Seelannista Sydneyn, koska näimme rakennuksesta tuttuja muotoja hotellimme ikkunasta. Ilta ja pimeys kuitenkin iskivät pian päälle ja rakennusta ei enää erottanut ikkunasta. Mietin, että eikö rakennusta valaistakaan öisin? Ei näköjään. Yllätykseksemme näimme illalla upean ilotulituksen Sydney Harbour Bridgellä ja näiden ilotulitteiden valossa pystyi tunnistamaan myös rakennuksen helposti. Mutta...




Mutta kun saavuimme ensitöiksemme seuraavana aamuna Circular Quay Stationille, joka on lähin metroasema oopperatalolle niin hämmästyin. Hämmästyin sitä kuinka Sydney Covesta, johon oli seilannut parkkiin julmetun kokoinen risteilyalus ja josta avautui näkymät sekä sillalle että oopperatalolle, kaikki näyttikin niin pieneltä. Oopperatalo näytti niin pieneltä.
Tuon jättimäisen risteilyaluksen, joka oli melkein kuin nuo kaikki pilvenpiirtäjät yhteensä, täytyi muuttaa mittasuhteita pahasti, koska olin aivan ihmeissäni rakennuksen pienuudesta. Ei auttanut kuin lähteä tutustumaan rakennukseen lähemmin.



Lähempi tuttavuus oopperataloon tuottikin sitten enemmän ahaa!-elämyksiä. Rakennus on kerrassaan loistava arkkitehtuaallinen taidonnäyte. Huikea! Mutta se ei ollutkaan puhtaan valkoinen kuten se monesti kuvissa näyttää, vaan rakennuksen pintamateriaali on hieman kermaisen sävyinen ja suomuinen. Ja olihan se mittasuhteiltaan myös iso rakennus. Oli se.

Kävimme myös viimeisenä iltanamme Sydneyssa yrittämässä kuvata rakennusta pimeällä, mutta sadekuuro ja tummat pilvet pilasivat hetkeä. Ja kuten sanoin, rakennukseen ei juuri valaistusta tullut, joten tämän enemmän pimeämmän tuloa emme jääneet odottamaan... Hah, olihan meillä treffit suomalaisten kanssa Darling Harbourissa.





Sydney Opera House ja Sydney Cove
Operatalon edustalla kulkeva viihtyisän näköinen rantaboulevard on täynnä kahviloita, ravintoloita ja kauppoja. Palmujen katveesta pilkottavat korkeat keskustan rakennukset. Matkaajalle vinkkivitosena sellainen tipsi, että oopperatalolla on nopea ilmainen wifi sekä wc. Toimii!


Pitt St & keskustan alue
Sydneyn keskustan pilvenpiirtäjät ja taksien liikenne toivat mieleeni nycci-hetken. Kaupunki tosiaan paikoitellen muistutti New Yorkia, ja se ei ole lainkaan huono juttu se. Sydneyssa on huikeat ostosmahdollisuudet (jos nyt sattuisi rinkkaan mitään ylimääräistä mahtumaan) ja muutenkin kaikille kaikkea, kuten suurkaupungissa kuuluukin.




Darling Harbour
Keskustan länsipuolella oleva Darling Harbour on hauska ja viihtyisä satama-alue, josta löytyvät ostoskeskus, Imax-elokuvateatteri, museoita ja paljon ravintoloita. Illan tullen rantakadut täyttyvätkin after workkilaisista. Mekin vietimme parikin iltaa Darling Harbourssa, sillä mieheni serkku asuu tätä nykyä Sydneyssa. Mikäs sen parempi paikka kuulumisten vaihtoon, kuin tämä paikka lukuisine ravintoloineen.



Kings Cross
Tämä toisten mielestä vähän kyseenalainen kaupunginosa tarjosi meille kyllä hyvän hotellin ja erittäin maittavat aamiaiset ja muut ruokapalvelut, vaikka aluksi kauhistelinkin että minnekä minut on tuotu, kun googlasin aluetta. Se on virhe, sillä ei alueella ollut lainkaan tripadvisorin kuvaamaa ilmapiiriä. Kings Cross on epäilemättä ennen ollutkin pahassa maineessaan ja sen asukit pahoissa päihdeongelmissa, mutta kyllä meidän silmään alue oli tätä nykyä hyvin pitkälle nuorten aikuisten ja hipstereiden vallassa. Enkä oikeastaan tiedä, miksi kamerastani ei löytynyt kuin tämä yksi, herkullisen brekkien kuva. Ah, avokado-feta leipäset.


Bondi Beach
Sydney on huikea kaupunki ja tarjoaa vielä kaupan päällisinä huikean rannan, vain parinkymmenen minuutin matkan päästä keskustasta. Bondi Beach oli myös "tuttu" ranta meille, ollaanhan katsottu lukuisia jaksoja telkkarista Bondi Rescueta. Ja voi että tunnistin jo kaukaa bussista, että nyt ollaan saapumassa Bondille! Taisinpa siinä innostuksissani vähän kiljahtaakin! Mutta ranta-alue näytti aivan samalta kuin telkkarista, siis aivan samalta. Ihmisiä ei vaan ollut niin paljoa rannalla, kuin usein telkkarista katseltuna näyttää.




Bondille on helpoin tulla siis juna-bussi-yhdistelmällä. Tai voit myös kävellä Bondin juna/metroasemalta parin kilometrin matkan Bondille Beachille.
Me vietettiin parisen tuntia beachipäivää aurinkoa ottaen rannalla, josta sitten käveltiin rantaa pitkin kalliolle katsomaan Bondia kauempaa. Palattiin vielä auringonlaskiessa rantaboulevardille syömään ja voi vitsi tykkäsin tästä surffikylästä ihan älyttömästi. Kuvia tuli räpsittyä Bondista paljonkin, joten tässä niistä vain muutama. Ja saatiinpa uusimmat kuulumiset myös Bondi Rescue tv-ohjelmasta itse hengenpelastajilta, joten kerronpa nekin sitten siinä postauksessa jonka raapaisen kasaan piakkoin.



Sydney oli mahtava! Usein paikalliset vertaavat aina keskenään Melbournea ja Sydneya siitä, kumpi kaupunki on parempi ja mahtavampi paikka asua. Tykkäsin molemmista ehdottomasti, mutta Sydneyssa on niin paljon enemmän suurkaupunkia ja sitten vielä tämä täydellinen ranta, että toimi kyllä erittäin hyvin mulle ainakin. Onneksi itse ei tarvitse valita voittajaa, vaan voi tykätä molemmista. Mutta kuten Melbourneenkin, niin toivon että palaan takaisin myös Sydneyyn.


Eng // I really liked Sydney a lot and Bondi Beach was my favorite one. Love it love it love it!

-----------
Majoitus:
Ibis Budget Sydney East, 3 yötä, 232 eur
Casa Central Accommodation, 1 yö, 69 eur


Melbourne. White Night. Picnic ja juustot

Meidän ensikosketuksemme Australian mantereeseen alkoi Melbournesta, jonne lennettiin Singaporesta jo helmikuun lopulla. Mehän olimme Melbournessa häpeällisen vähän aikaa, vain 4 yötä, josta jatkoimme Uuteen-Seelantiin. Ajateltiin säiden vuoksi, että käväistään tuolla etelässä ennen Uutta-Seelantia, jotta sinne ei ennätä aivan talvi tulla, kun palataan maaliskuussa takaisin Australiaan. Mutta Melbourne on kaupunki, jossa säät vaihtelee hurjasti muutenkin, joten hyvällä tuurilla siellä olisi vallan hyvin pärjännyt edelleenkin. 

Tämä Melbournen postaus on odottanut noita Uuden-Seelannin postauksia alta pois, mutta nyt ajattelin kuitenkin, että hypätään jo tähän Australian maahan, jossa parhaillaan ollaan. Siispä tässä fiiliksiä Melbournesta, jossa olisi voinut viettää helpostikin pidemmän aikaa.








Lähdetään siitä, että tykättiin Melbournesta kaupunkina aivan älyttömästi. Meille sattui Melbournen pitkän viikonloppumme aikana ehkäpä vuoden yksi suurimmista kulttuuritapahtumista siellä, White Night ja sen lisäksi saatiin kaupunkia esittelemään meille vielä paikallinen opaskin, johon olemme tutustuneet yli kymmenen vuotta sitten. Jälleennäkeminen oli siis aika mieletön, sillä olemme tavanneet ensimmäisen ja edellisen kerran Helsingissä ja tosiaan siitä on aikaa jo yli kymmenen vuotta. Ystävämme on Pariisista kotoisin oleva neito, joka ihastui aikoinaan Melbourneen ja muutti sinne kaiketi ikihyviksi. Kuka olisikaan parempi opas kaupunkiin kuin hän.

Saavuttiin tosiaan Melbourneen Singaporesta, vaihtolennolla Brisbanen kautta. Brisbanen lentokentällä vietetyn yön jälkeen, siirryimme vähemmän pirteinä Melbournen esikaupunkialueella sijaitsevaamme AirBnB-majoitukseen, jossa otimme muutaman tunnin päikkärit heti aamusta perille päästyämme. Silmät ristissä, mutta sitäkin enemmän intoa täynnä riensimme Melbournen helteiseen cityyn tapaamaan kaukaista ystäväämme. Treffipaikkana toimi kattojen yllä oleva palmuilla katettu kattoterassi. Ei lainkaan huono aloitus Melbournelle. Me like! Perjantai-illan ollessa kyseessä, after workkilaisia oli enemmänkin liikenteessä ja suurkaupungin menevässä sykkeessä oli mukava vaihtaa kuulumisia.





Seuraavana päivänä kaupungin valtasi toista kertaa järjestettävä White Night-tapahtuma, joka tulisi kuulemma täyttämään kaupungin keskustan tupaten täyteen. Ja niinhän se tekikin. Olimme sopineet ranskalaisen ystävämme kanssa tärskyt Finder Street -keskusasemalle, johon junamme AirBnB-paikasta kätevästi saapui. Suuntasimme tietoisesti super-super helteisessä säässä picnic-kassiemme kanssa Queem Victoria Gardens -puistoon, jossa iltaohjelmasta vastasi Melbournen sinfoniaorkesteri. Ilmaista ohjelmaa olisi riittänyt kaikkialla kaupungissa, mutta valitsimme tämän. Oltiin onnekkaita ja erittäin hyvissä käsissä, sillä juustot picnic-pöytään järjestyi ranskalaisen ystävämme valitsemana (ei voi mennä pahasti pieleen), sekä viinit hänen ystävältään, joka on työskennellyt paikallisella viinitilalla (sekään ei voi mennä pahasti pieleen), joten kyllä siellä picnic-viltillä kelpasi orkesteria kuunnella ja kippistää ystävien kesken.






Melbournen säästä sanotaan muuten, että voit saman päivän aikana kokea kaikki vuodenajat ja että sää on hyvin hyvin vaihtelevaa. Voit joutua lähtemään aamulla talvitakki päällä ja palata iltapäivästä hellekelissä kotiin. Nyt uskon sen. Mekin koimme hurjia lämpötilaeroja ollessamme tuolla. Mutta pääasiassa siellä oli kuulemma poikkeuksellisen helteistä tuohon vuodenaikaan nähden ja illatkin olivat mukavan lämpöisiä.


Fitzroy
Suosikki kaupunginosaksemme valikoitui Fitzroy, josta sain alkujaan vinkin Melbournessa juuri olleelta kaveriltamme. Mentiin vaan pahasti ristiin muutamalla tunnilla, eikä harmiksemme nähty kaupungissa lainkaan, mutta ehkäpä viimeistään Helsingin Flowssa törmätään taas. Tai Ruisrockissa. Hahaha. Joka tapauksessa Melbournen Fitzroy on Helsingin Kallio, sopivalla Punavuori twistillä. Ja jos sinne päin eksyt, niin iso suositus Messina´s jäätelökiskalle, jonka tunnistaa vähintääkin jo ulos kiemurtelevista jonoistaan. (En muuten tiennyt että kyseessä on ketju. Mutta nyt myös Sydneyssä käyneenä, kävi ilmi että Messina´s löytyy myös Sydneysta kolmesta eri osoitteesta). Nams!








 
Free Tram zone
Jos Australian ja Melbournen hintataso yllättää, ainakin Aasian suunnalla lomiaan viettävän, niin pientä lohtua tarjoaa keskustan alueella veloitukseton rautiovaunuliikenne. Tämä jos mikä on loistava keksintö ja ilmaisen alueen ratikkapysäkit on helppo tunnistaa maassa merkatuista logoista.
Tiesitkö muuten, että esimerkiksi Tallinna tarjoaa asukkailleen ilmaisen julkisen liikenteen? Haloo Helsinki, siinäpä vasta mallia.



Aikamme Melbournessa meni aivan liian nopeasti. En ymmärrä mikä älynväläys oli varata sieltä VAIN neljä yötä. Aivan liian lyhyt aika näin viihtyisässä kaupungissa. Tosin, tuohon aikaan oli kiven alla saada edes nuo neljä yötä varattua, sillä jostain syystä (ilmeisesti tuon White Night-tapahtuman vuoksi) kaikki majoituspaikat olivat tupaten täynnä täälläkin. Viimeisenä iltanamme yritimme käydä matkabloggaaja kolleegoilta saamani vinkin pohjalta St. Kildassa bongailemassa pingviinejä. Mutta bongauspaikkamme oli pahasti hakusessa ja etsimme ilmeisesti kokonaan väärältä aallonmurtajaltakin näitä söpöjä vaappujia, joten tulos jäi nollaksi. Lisäksi säätilan muutos iltaa kohden oli niin valtava, että hytisin kylmyyttäni merenrannalla, joten siitäkin syystä bongauksemme jäi hyvin hätäiseksi. Lohduttauduin ajatuksella että näkisimme varmasti pingviinejä Uudessa-Seelannissa, ja niinhän me nähtiinkin, jee jee jee!





Siis tänne(kin) olis niin siistiä päästä joskus uudestaan... Mutta miksi, oi miksi Australia on niin kaukana Suomesta... 


Ps. Kävimme muuten myös yhtenä iltana Melbournessa Moonlight Cinemassa, josta kerroinkin jo aikaisemmin täällä.

 
Eng // We really liked Melbourne and during our stay there was also White Night event. Love it!

Bula Bula! :)

Terkkuja Fidziltä! Bula, on tervehdys jota kuulee Fidzillä kaikkialla. Tämä iloinen tervehdys kuului jo lentokoneessa moneen otteeseen ja lento tänne Sydneysta Fiji Airwaysilla olikin hyvin miellyttävä. 



Tosin, meidän matkatavarat saapuivat perille 12 tuntia myöhemmin... Mutta hey, Fiji-time! Meillä meni tosiaan hieman tiukille vaihtolento Brisbanesta Sydneyyn, koska Sydneyssa oli tuona aamuna vain yksi kiitorata käytössä, josta syystä meidän ensimmäinen lento Brisbanesta Sydneyn myöhystyi melkein tunnilla. Meidän vaihtoaika lentojen välissä oli vain 1,5 tuntia alunperinkin, joten tiesimme että tiukille menisi. Mutta juuri tälläisten vaihtojen takia suositaan aina lentolippujen ostoa samalta lentoyhtiöltä ja siis samalle lipulle. Tällöin lentoyhtiö on vastuussa meidän pääsystä jatkolennolle ja tarvittaessa he järjestävät toisen lennon meille. 
Meille vakuuteltiin kuitenkin ensimmäisellä lennolla että ennättäisimme Fijin koneeseen, kunhan vain nopeasti ensiksi siirtyisimme toiseen terminaaliin. Ohops! Ja tosiaan, me jotka matkustamme ainoastaan käsimatkatavaroilla, laitoimme ensimmäistä kertaa tällä reissulla matkatavarat ruumaan - kun kerran ne lipun hintaan kuuluivat ja meillä oli isoja aurinkorasvapurkkeja mukana, jotka haluttiin messiin - niin eikö sen kerran juuri meidän matkatavarat jää matkalle. Meidän kohdalla itseasiassa kävi niin, koska jouduimme Sydneyssa vaihtamaan terminaalia, tekemään turvatarkastuksen uudestaan ja kenttätyöntekijän avustamana juoksemaan lähtöportillemme, jossa olimme vain reilut viisi minuuttia ennen lentoa, meille kerrottiin että matkatavaramme eivät ole enää koneessa. Ymmärsin että laukkumme oli poistettu koneesta, koska he eivät enää uskoneet meidän ennättävän koneeseen. Tiukille menikin ja tiedättekö sen fiiliksen mitä on saapua koneeseen kun kaikki odottavat viimeisiä matkustajia...? Mutta ei, Fiji Airwaysilla Bula-tervehdykset vaan raikuivat ja iloiset kasvot ottivat meidät vastaan. Ihanaa!


Ihanaa on myös täällä perilläkin! Matkatavarat saimme tosiaan vasta seuraavana aamuna, mutta saavuimme hotellille niin myöhään (iltakymmenen aikaan), että eipä sieltä laukusta tullut kaivattua kuin hammasharjaa ja silmätippoja. Nekin saimme sitten aamupalan jälkeen ja loma paratiisissa, näissä maisemissa oli valmis alkamaan! 

Ps. Kuinka monelle tämä Fiji-pullovesi on tuttu? Minulle ainakin ja Jenkeissähän tätä myydän paljon ja se on mielestäni ollut aina yksi houkuttelevimman näköisistä vesipulloista kaupan hyllyllä. Mutta en ikimaailmassa osannut yhdistää sitä oikeasti tänne oikeaan Fidziin. Siis siten että pullon visuaalinen ilme ja nimi onkin kaikki totta. Tämä pullo on kuin pieni pala Fidziä, nyt ymmärrän sen. Noita punaisia kukkia on aina aamupalapöydässä ja itse vesi tulee Fidziltä. Ajatelkaapa sitä. Mutta ei silti rynnätä kauppaan ja osteta liikaa muovipulloja, vaikka näin houkuttelevia ovatkin. Täällä Fidzillä voi muuten juoda hanasta filtteröityä vettä ja se on vielä ihan hyvääkin!

Palaan lisää myöhemmin, nyt kutsuu hotellin iltapäivätee. Bula!


Eng // Greetings from Fiji. Paradise.

Uuden-Seelannin eteläsaaren parhaat #IG Travel Thursday

Uusi-Seelanti on huikea. Enkä olisi ikinä voinut kuvitella ennen sinne menoa, että jokin maa voisi lumota luonnon puolesta näin rajusti kuin tämä maa teki. Oikeastaan, jos kerron rehellisesti, en ollut aivan hirveän innoissani edes matkaamassa tänne, kaikkien aurinkorantojen lomasta. Mutta, joka kerta, kun mainitsin reissussa tapaamillemme ihmisille, että reittimme vie meidät myös Uuteen-Seelantiin, ihmiset hyppivät tasajalkaa innosta. Eräskin irlantilainen tyttö, joka istui meidän takana bussissa, matkalla Kuala-Lumpurista Singaporeen, oli niin onnellinen meidän puolesta ja toivoi itse maailman eniten pääsevänsä joskus Uuteen-Seelantiin. Silloin minulla tuli ihan jo pieni kyynel silmäkulmaan, että nyt nainen ala olemaan enemmän innoissasi. Pääset maahan, jota kaikki hehkuttaa! Siellä on pakko olla paljon hyvää edessä... Ja voi pojat ja tytöt että siellä olikin. Mikään maa ei ole lumonnut minua näin, kun tämä maa. Täällä on jotain maagista Hobittien taikaa...

Ajattelinkin tämän kertaisen Instagram Travel Thursdayn kunniaksi jakaa koosteen Instagram-tililläni nähdyistä kuvista, eteläsaaren osalta. Joistain kuvista on myös linkki siihen liittyvään postaukseen tarkemmin, mikäli haluat lukea kohteesta enemmän. 

 
Meidän road trippimme taittui campervanillamme ja tuo kaksiviikkoinen elämä tien päällä oli vallan hauskaa ja ikimuistoista. Tässä palasia reissultamme ja road trip maisemistamme.




Queenstown I  Huikea vuorien ympäröimä alppikylä. Tunnetaan myös adrenaliinin pääkaupunkina. Suosittuja tekemisiä ovat kaikenlaiset hurjapää-benji-jutut, mutta iisimmin voi ottaa myös Queenstown Hill haikilla ja katsella maisemia kuten me. Lisää tästä söpöstä kaupungista kirjoittelin myös täällä.



Lake Tekapo I Täällä kannattaa viettää päivä tai pari ja muistaa myös yöllä kääntää pää ylös taivaalle. Lake Tekapo -järven rannalla sijaitsee observatorio ja tähtitaivas onkin harvinaisen upea näillä suunnilla. Myös päivänvalossa järvi ja sen taustalle nousevat vuoret ovat aikamoista silmäkarkkia. Lisää Tekaposta löydät täältä.




Reissun huikeimmat maisemat löytyivät matkalla Wanakasta Arrowtowniin. Ei sillä, etteikö koko maassa olisit ollut siellä täällä huikeita maisemia, mutta erityisesti nuo alhaalla roikkuvat pilvet ja nämä niittyjen sävyt auringonpaisteessa tekivät tästä kyllä erityisen loistavan. Hyvä paikka pienelle picnicille. Lisää kuvia ja hehkutusta löydät täältä.



Nugget Point I  Aivan etelässä sijaitseva Nugget Point on käymisen arvoinen paikka niin monesta syystä. Ensinnäkin, me nähtiin täällä pingviinejä. Ja katsokaa miten huikeasti tuo kaunis majakka seisoo tuolla kallion harjanteella. Vaikuttava näky. Lisäksi rantakallioilla mekastaa myös merileijonia, niitä et voi olla kuulematta. Lue lisää pingviinien bongauksesta ja kauniista majakasta täältä.



Surat Bay & Cannibal Bay I Nämä alueet ovat loistavia paikkoja merileijonien bongaamiseen. Varsinkin tällä kauniilla Cannibal Bayn rannalla lötköpötköili merileijonia toistakymmentä meidän vierailun aikana. Lisää kuvia näistä pötkylöistä löydät täältä. Leirintämajoituksesta on pakko vinkata Curio Bayta.



Kaikoura I Kaikoura on pieni surffihenkinen kylä, jossa tuntuu olevan pääelinkeinona kuitenkin valasristeilyt. Täällä(kin) on siis mahdollista nähdä noita merten jättiläisiä. Tosin risteilyt olivat reilun satasen luokkaa. Mielestäni aika hintavia, joten peukut voi laittaa pystyyn ja toivoa näkevänsä vilauksen valaista kiertämällä samalla suositun Kaikoura Peninsula Walkwayn. Meitä ei onni tärpännyt täällä, vaikka turistivene pörräsikin samalla paikkaa valaita etsien nekin. Voit katsella kuvia upeasta Kaikourasta täältä.



Näissä maisemissa kelpasi kyllä ajella. Kuvia tulvii kameraan vaan koko ajan sillä syötöllä että muistikortit paukkuu ja matkanteko saattaa olla hitaamman puoleista juurikin sen takia, kun koko ajan tahdot pysähdellä lukuisille maisemapaikoille ikuistamaan nämä maisemat. Voi luoja, että on upea maa! Tunnustan pöhköyteni ja tästä oppineena, olenkin vain hehkuttanut kuinka upea maa Uusi-Seelanti onkaan. Toivon että kaikki pääsevät tänne kerran elämässään.



Kaikki postaukset liittyen Uuteen-Seelantiin löydät tagilla "Uusi-Seelanti". Tässä oli siis meidän makuun parhaita paloja eteläsaarelta. Ehkäpä raapaisen seuraavalle IGTT-kierrokselle vastaavanlaisen pohjoissaarelta. Paljon kauneutta ja kuvia tarttui nimittäin sieltäkin mukaan. Toivottavasti näistä on apuja tänne ihmemaahan matkaaville ja muistakaa, että aina voi kysellä suoraan minulta lisää. Jonkun verran on nyt tuoreessa muistissa vinkit Uuteen-Seelantiin.

Ps. Aikaisemmat "parhaat" -koostepostaukset löydät Los Angelesin osalta tästä, Thaimaan tästä ja New Yorkin tästä
 
Eng //  Part of the Instagram Travel Thursday -campaign I decided to make a collection from my best spot in South Island of New Zealand, based on my Instagram pictures.

 

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday:ta. Suomessa Intagram Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca. Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasevenseas nimellä.