Los Angelesiin saapuminen tuntuu aina yhtä ihanalle, kuin kotiin tulisi. Vaikka lennot tänne vaativat jännitysnäytelmän ja hätäitkut, niin on se vaan aina sen arvoista matkustaa melkein maapallon toiselle laidalle, Kaliforniaan. Los Angelesiin, joka tuntuu niin tutulle ja omalle.







Ensimmäiset päivät täällä ovat sujuneet jetlagin tahdissa. Aamulla varhain suunnataan ystäväni kanssa rannalle kävelylle, josta jäädään luontevasti leputtamaan jalkoja rantahiekalle ja katselemaan surffiaaltoja. Iltapäivästä onkin aikaa kierrellä kauppoja, ottaa smoothie jos toinenkin ja tutkia muita LA:n rantoja. Olemme ennättäneet myös käydä jo Hollywoodissakin tapaamassa paikallisia ystäviäni illallisen merkeissä sekä tapasin pitkästä aikaa myös yhtä Cali-siskoistani. Autoilu tässä miljoonakaupungissa on tuntunut luontevalle ja toisiin paikkoihin osaan ajaa ihan ilman opastustakin. Ollaan tultu iso harppaus siitä, kun en edes uskaltanut hypätä auton rattiin ulkomailla. Matkailu avartaa ja tekee todellakin rohkeammaksi.

On myös ihanaa, kun lähes aina Los Angelesissa ollessamme tapaamme täällä tuttuja. Paikallisia tai tänne vakituisesti muuttaneita tai komennuksella olevia suomalaisia. On rikkaus, että Suomen ulkopuolella yhdessä paikassa on näin paljon ihania ihmisiä, joita voi kutsua ystävikseen. Eilen tapasimmekin Suomi-tyttöjen kanssa ja suunnattiin auton nokka kohti Huntington Beachin uutta ostaria, joka osoittautui todella kauniiksi ulkoilmaostariksi. Yllättävän kova tuuli pisti vaan tukan sekaisin, kun suuntasimme katselemaan auringonlaskua Huntingtonin laiturin viereen rantahiekalle. Mutta ei se mitään, sopivasti saa ollakin surffitukkaa, ollaanhan Kaliforniassa. Palasin Huntington beachille sitten vuoden 2009, jolloin itseasiassa kokeilin ensimmäistä kertaa surffausta, juurikin tällä rannalla.









Kiitos ihanista kuvista Cali-sisko Marikalle ja seurasta Terhi ja Suvi. Kuulen vieläkin kuinka tuuli vinkuu korvissa ja nauru raikaa aaltoja karkuun juostessa. Näissä maisemissa on ainakin minun helppo olla onnellinen. Kalifornia kuittaa, ja painaa nyt pään tyytyväisenä tyynyyn. Lisää riemun kiljahduksia ja smoothien täyttämiä hetkiä löytyy alla olevista somekanavista.




Eng // Friends having fun in California.

Huimia uutisia! Tästä jo eilen somessa vihjailimme yhdessä Stilettikorkokanta-blogin Ullan kanssa. Idea on muhinut mielessämme jo tovin aikaa ja siitä syystä onkin huikeaa tuoda se nyt julki ja päivänvaloon, ensimmäiseksi tietysti teille ihanat blogin lukijat. Nimittäin lokakuussa 2017 toteutamme ensimmäisen Stilettikorkokanta ja Siveltimellä -blogien lukijamatkan Kaliforniaan – ja juuri sinä olet tervetullut messiin!










Amerikka on tuonut meidät yhteen Ullan kanssa. Olemme molemmat tahollamme ja myös yhdessä reissanneet paljon ympäri Jenkkilää. Ikimuistoisimpia reissuja on juurikin eräs Kalifornian matka, toissa syksyltä, yhdessä Ullan kanssa. Sitä reissua myös blogiemme lukijat ovat päässeet kurkistamaan. Kun yhteiset intressit kohtaavat, välillä tuntuu, että vain taivas on rajana. Onkin siis tullut aika jakaa tätä Amerikka-tietämystä eteenpäin ja siitä syystä haluamme kutsua teidät kaikki mukaamme matkalle Kaliforniaan!

Olemme työstäneet tätä ideaa yhdessä matkatoimiston kanssa ja ilmoitamme pian tarkemman reissuohjelman hintatietoineen ja aikatauluineen, mutta raapusta ihmeessä jo kalenteriin päivämäärät 19.-28.10.2017 ja valmistaudu huikealle Kalifornian roadtripille!

Lokakuu on aivan ihanaa aikaa Kaliforniassa. Päivisin siellä on vielä todella lämmintä, kauppojen ja asuintalojen edustat täyttyvät Halloween kurpitsoista ja muista koristeista ja aurinko paistaa lähes takuuvarmasti (näin ainakin toivotaan). Halusimmekin jo hyvissä ajoin tiedottaa asiasta ja tästä tulevasta matkasta - miksi et siis jatkaisi kesää kanssamme syksyllä Kaliforniassa! Woop woop!





Iiiiks, nyt kun jännittävin vaihe on suoritettu, asian kertominen teille, niin olisikin huippua kuulla, miltä tämä tuleva lukijamatka kuulostaa? Laittakaa myös ihmeessä sana kiertämään. Tarvitaan nimittäin teidän kaikkien tuki tälle meidän ensimmäiselle ryhmämatkalle!
 

Ps. Kalifornia tunnelmiin pääset mukaan hyvinkin pian. Nimittäin hyppään huomenna koneeseen kohti Los Angelesia! Ainakin somekanavat päivittyvät reissun aikana ja toivottavasti vähän blogikin. Ihanaa pääsiäistä kaikille!
 

Eng // Big news: Opportunity for our readers to join us on a trip to California.

Celebrity Silhouette on Saksassa vuonna 2011 valmistettu alus, jonka pituus on 315 metriä, leveyttä aluksella on 37 metriä (vertaa maailman suurimpaan Harmony of the Seas alukseen, joka on huikeat 362,1 metriä pitkä ja 65,68 metriä leveä). Silhouette laivakin on siis Itämeren normaaleihin aluksiin verrattuna valtavan kokoinen tai ainakin se näyttää siltä, aina siihen saakka kunnes sen viereen satamassa saapuu joku Royal Caribbeanin merten jättiläisistä. Silloin tämä tytäralus jää pahasti isomman varjoonsa. Maksimissaan tällekin alukselle mahtuu kuitenkin 3145 matkustajaa sekä lisäksi  huimat 1246 henkilökunnan jäsentä. Laivan matkanopeus on 24 solmua ja tältä siellä näytti...

 

   
Laivan kreikkalainen kapteeni Dimitrios Kafetzisand oli varsinainen standup-koomikko heti ensimmäisestä kuulutuksesta alkaen. Ensiksi höristin korviani, että sanoiko hän oikeasti noin, mutta se kevensi heti tunnelmaa ja nuorensi risteilyelämää heittämällä niiden osalta ainakin keiden mielikuvissa näillä risteilyillä käy vaan eläkeläiset. Kapteenin kuulutuksia suorastaan odotti joka päivä ja niille oikeasti sai nauraa aivan vedet silmissä. Supliikin kapteenin taidot on huomioitu myös risteilyn ohjelmassa, sillä herralla oli oma showkin siellä, joka oli luonnollisesti hulvattoman hauska.  Esimerkiksi jos tältä kapteenlta halusit tiedustella, että "What is the scariest thing that ever happened at sea? Hän saattoi vastava: "We ran out of coffee". Hieman asiallisemmaksi kapteeni heittäytyi hänen pitämällään navigaatiokurssilla, johon otimme osaa. Siellä käytiin läpi laivan teknisiä toimintoja ja että kuinka alusta ohjataan ja monenko kertainen varmistus ohjauksella on. Erittäin monen, oliko jopa viiden. Korvat höröllä kuuntelin, kuinka paljon polttoainetta risteilyalus kuluttaa ja että alus voi kallistua maksimissaan turvallisesti 45 astetta. Kapteenilla on oma kokki, joka on sattumaa tai ei, kreikkalainen ja hän työskentelee kapteenina kolmen kuukauden jaksoissa.





Parvekkeellinen hyttimme sijaitsi 7.:llä kannella. Hytin ilme myötäili aiemmin totuttua linjaa, eikä juurikaan siis poikennut totutusta. Kylpyhuone tosin ansaitsee erillisen huomion, nimittäin se oli suurin mitä koskaan aiemmilla Karibian risteilyillä. Siitä iso plussa. Muuten hytti oli ihan tilava, tosin suurempien matkalaukkujen kanssa on aina haastetta mihin ne mahduttaa. Toiset sijoittaa laukut sängyn alle, me säilytimme niitä sohvalla.





Tekemisen puute ei laivalla pääse yllättämään. Pikemminkin ja pahimmillaan haluaisit osallistua useampaankin tilaisuuteen ja niiden perässä juoksemiseen menisikin sitten koko loma ja sehän ei suinkaan ole loman tarkoitus, ainakaan meillä. Harkiten ja ohjelmasta ympyröiden yritin aina katsoa, että mitähän sitä tänään tekisi, siis sen lisäksi että ottaisi rennosti, tutustuisi uusiin satamiin ja maihin, söisi hyvin ja nauttisi meri-ilmasta. Myönnän toki pariin otteeseen arponeeni kuumeisesti taidehuutokaupan ja Michael Kors-kaupan avajaisten välillä ja milloin ostozembaloiden ja allas alueella tapahtuvan hyväntekeväisyys juoksun välillä. Järjestettyä ohjelmaa on siis yllin kyllin. Ohjelman ulkopuolelta myös pelkästään jo laivan kannella riittää aina tekemistä, nimittäin horisonttiin ihailemista, löhöilyä, kuntoilua, uimista, korista, hampurilaisten hakemista tai drinksujen nauttimista allasbaarissa. Ja kaikki tämä lystihän kuuluu risteilyn hintaan, toki lisähintaisiakin tuotteita ja palveluita on tarjolla ja niissä kannattaakin olla kohtalaisen tarkkana ettei tule hyttiavaimellaan (joka toimii maksuvälineenä) vahingossa vingutettua luottoa limittiin.


  
Laivan 13 matkustajakantta pitävät sisällään mm. kasinoita, lukuisia ravintoloita, kauppoja, kahviloita, baareja, yökerhoja, elokuvateatterin, viininmaisteluhuoneen, sikarihuoneen ja useita eri oleskelutiloja sekä kaikkiaan 1443 hyttiä.


 
Viikon mittainen risteily seilasi vähän liiankin nopeasti takaisin lähtösatamaansa, eikä aika todellakaan käynyt pitkäksi. Auringonlaskut ja -nousut oman hytin parvekkeelta eivät käyneet pitkäveteiseksi, ei todellakaan. Eivätkä käyneet kyllä kapteenin vitsitkään. Yksi hauskemmista illoista oli kylläkin ABBA-ilta, jossa sai tanssia ja laulaa karaoken muodossa ruotsalaisten klassikoiden parissa aina unten maille saakka.








Tässä vielä videofiilistelyä risteilyltämme:




Miltä Karibian risteily Celebrity Cruisen Silhouettella teidän silmään näyttää? Tai onko joku lukijoista jopa risteillyt tällä laivalla?
Tulevissa postauksissa lisää risteilystämme ja kolmesta eri saaresta, jossa kävimme ja tietysti se, että mitä tämä kaikki lysti maksaa.


Eng // This is how our Caribbean cruise by Celebrity Silhouette looked like.

Sitä kysyttiin minulta ja viideltä muulta bloggaajalta ja me vastasimme. Yhteen meidät kaikki toi Tretornin ja Partioaitan yhteistyössä suunniteltu Rain Jacket from the Sea -sadetakki, joka kuten edellisessä postauksessa kerroinkin, on valmistettu hylätyistä kalastusverkoista eli ns. haamuverkoista. Mereen hylätyt verkot tekevät surullista tuhoa koralleille ja muille meren asukeille. Arvioidaan, että vuosittain verkot ja muu mereen joutunut muovijäte aiheuttavaa noin miljoonan vesilinnun ja 100 000 meressä elävän eläimen kuoleman.
  

Kea-ystävän kainalossa

 

Vesi on minun elementtini ja ennen kaikkea meri. Meri merkitsee minulle vapaa-aikaa ja vapautta. Merelle katsoessa horisontti jatkuu aina silmän kantamattomiin, tehden siitä lähes äärettömän. Ja eihän kaikkia merenpohjia ole edes koluttu eikä nähty, eikä varmaan koskaan tullakaan näkemään. Meri merkitsee minulle myös elämää, kuten tietysti ensisijaisesti lukemattomille eläimille ja nisäkkäille. Maailman eri merillä matkanneena, olen kuitenkin huolestunut sen tilasta ja siitä, miten meriämme pidetään paikoitellen roskiksina. Sillä on huolestuttuvan kauaskantoisat seuraukset.







Kaikki on varmaan törmänneet somessa kuviin ja videoihin, joissa merissämme kelluva muovijäte on milloin kietoutuneena kilpikonnien ympärille tai lintujen vatsalaukkuun. Minulle uutena tietona ja uutena riesan määränä tulivat kalastajien ns. haamuverkot, eli kalaverkot, joita heitetään mereen niiden käyttöiän tultua täyteen. Tämä tapahtuu jo parin vuoden käytön jälkeen ja siitä syystä, koska verkkojen hävittäminen maissa maksaa. Seuraus on, että haamuverkot tuhoavat koralleja ja ovat vaaraksi kaikelle meressä eläville kaloille, delfiineille ja muille eläimille, jotka jäädessään verkkoihin kiinni houkuttelevat lisää elämää paikalle, jota kautta vahingot kertautuvat. Kalaverkot ja muu meressä oleva muovijäte aiheuttaa vuosittain noin miljoonan vesilinnun ja 100 000 meressä elävän eläimen kuoleman. Se on surullista.

 
Kuvissa päälläni oleva Tretorn Rain Jacket from The Sea -malliston takit tehdään näistä haamuverkoista, jotka kerätään Koreassa kalastaja-aluksilta ja viedään Tretornin tehtaille käsiteltäväksi. Ajatelkaa, jätteestä takaisin käyttötavaraksi. Ja tämä on vasta alkua, nimittäin Tretornin tavoitteena on valmistaa 50 % sadetakkimallistoistaan kierrätetyistä materiaaleista vuoteen 2020 mennessä. Arvostan tätä tavoitetta.





Päällä takki tuntuu todella kevyelle ja hengittävälle. Ei lainkaan perinteiselle sadetakille. Takin korkea kaulus ja iso huppu on myös plussaa. Takki toimii varmasti hyvin myös merillä, niinä kauniina päivinä kun kesäsade yllättää. Mutta toimii takki ihan sellaisenaankin, nimittäin siinä on erinomainen tuulenkestävyys. Odotankin nyt innolla näiden jäiden sulamista, jotta näkisi jälleen jäiden alla liplattavan meren. Pääsisi laskemaan veneen vesille, irroittamaan köydet laiturista, nostamaan purjeet ja sitten, antaa vaan vapauden viedä.


Miltä teidän makuunne tämä Rain Jacket from The Sea -takki näyttää ja miltä ideologia sen taustalla vaikuttaa?

Tretorn Rain Jacket from The Sea -malliston ensimmäinen 350 kpl:een pilottierä takkeja tulee myyntiin yksinoikeudella Partioaittaan 1.4. Hinta sadetakille on n. 200 €. Lue lisää täältä.

Eng // Tretorn Rain Jacket from The Sea in Partioaitta stores on April 1st, 2017.

* Yhteistyössä Partioaitan kanssa.

Kävin viikolla matkabloggaajakollegoiden kanssa tutustumassa erittäin mielenkiintoiseen ja sydäntä lähellä olevaan näyttelyyn. Nimittäin matkailuaiheisten julisteiden näyttelyyn, jotka kertoivat tarinaa kuinka Suomea on markkinoitu viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Näin graafikoksi valmistuneena ja markkinoinnin ammattilaisena näyttely puhutteli suuresti. Olen aina ihaillut funkkis- ja art-deco -tyylisiä linjoja. Ja nyt Kansallismuseossa on tätä herkkua tarjolla lukuisissa määrin. Tiesittekö, että aikoinaan julisteita on suunnitellut taiteilijat kuten Akseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg.








Saimme iloksemme itse Magnus Londenin esittelemään meille näyttelyä. Hän on mies koko näyttelyn takana. Ilman hänen intohimoaan matkailujulisteisiin, ei varmaankaan olisi mahdollista edes nähdä näin laajaa julistekokonaisuutta ja palaa suomalaista mainonnan historiaa yhden katon alla. Alkuperäisiä julisteita on etsitty ympäri maailman ja tarinat niiden takana olivat mielenkiintoisia. 

Julisteissa korostuivat kautta linjan luonto, Lappi ja merellinen Helsinki. Suomi näyttää niin houkuttelevalle, pirteälle ja eloisalle näissä julisteissa, sekä erittäin itsevarmalle. 1900-luvulla käytetyissä sloganeissa ei nöyristelty ja maatamme kehuttiin häpeämättömästi. Mahtavaa!










Tämän pienen tiiserin myötä lämmin suositus Come to Finland, ”Riemuhuuto paratiisista” -näyttelylle. Näyttely on avoinna 28.5.2017 saakka (ti–su klo 11–18) Suomen Kansallismuseossa.

Ps. Itse ainakin hullaannuin näistä upeista alkuperäisistä printtikuoseista ja en voinut vastustaa kesäistä Hanko-tarjottimen tuomaa fiilistä ja sellainen olikin pakko kotiuttaa näyttelyn kaupasta omaksi. Kurkkaa lisää näyttelyn Come to Finland-shopista.





Eng // Come to Finland -exhibition at Kansallismuseo. Go and see!