Viisi päivää Rock Werchter -festareilla Belgiassa

Kesän isoimmat bileet on nyt (valitettavasti) taputeltu ja ne oli aivan loistavat. Valitettavasti siksi, että ottaisin uusinnan heti, jos se vaan olisi mahdollista. Nämä bileet juhlittiin siis Belgian maalla, pienen Werchter nimisen kylän suurilla niityillä. Mukana bileissä olivat mm. Kings of Leon, Lorde, Imagine Dragons. Lumineers, White Lies, Future Islands, Birdy, Whitney sekä tietysti oma ikisuosikkini Foo Fighters. Viisi päivää telttailua ja festarielämää ystävien (sekä 150 000 muun kanssa) on elämää parhaimmillaan.










Rehellisesti sanottuna tänä vuonna oli kuitenkin pientä pelkoa ilmassa ennen festivaaleille lähtöä, johtuen maailman ikävistä tapahtumista. En voinut olla ajattelematta, että kuinkahan meidän turvallisuus on paikan päällä huomioitu. No siinä mielessä huoli oli onneksi turha, koska kävijöiden turvallisuutta oli nostettu aikaisemmista vuosista merkittävästi. Ensimmäiseksi sen huomasi teille asetetuista betoniporsaista, sitten turvatarkastuksista, jopa metallinpaljastin oli sisäänkäynnin luona. Poliiseja ja poliisikoiria näki laajalti ja mikä positiivisinta, näistä asioista tiedotettiin etukäteen meilitse lipun ostaneille. Myös kännykkään saimme testitekstarin sekä myös leirinnän kovaäänisiä testattiin päivittäin. Nämä kaikki oli jotain sellaista mitä aiempina vuosia Werchterissä ei ole ollut. Sinänsä harmillista, mutta toi toki sitä toivottua turvallisuuden tunnetta ja erittäin onnistuneesti.




 

Rock Werchter sijaitsee Brysselin lentokentän lähellä. Lentokentältä junamatka Leuvenin kylään (joka on lähin iso kaupunki) kestää vain vajaa 15 minuuttia. Leuvenista kulkee ilmaisia shuttle busseja festarialueelle. Ja mainittakoon, että nämä bussit todella toimivat ja vaikka jonot kiemurtelevat ympäri juna-asemaa, kaikki toimii miellyttävän tehokkaasti.
Jos saavut festareille toisaalta kuin Brysselin lentoeasemalta, niin festarit tarjoavat ilmaisen junamatkan Belgian sisällä ja näin tukevat juhlijoita saapumaan mielummin julkisilla. Festareiden omilta sivuilta saa kaiken tarvittavan tiedon ilmaisiin busseihin ja junamatkojen tilaamiseen, sekä paikan päällä on kaikki tarvittavat kyltit ja ohjeet. Rock Werchter pitää hyvää huolta asiakkaistaan ja siitä esimerkkinä mm. yksi sateinen aamu, johon saikin herätä siten, että maasta oli imetty suurin osa kosteudesta ja sen päälle oli laitettu puulattiaa pelloille helpottamaan festarikävin kulkemista vessoihin, palveluiden ääreen ja itse festarialueelle. Vessat aka bajamajat ovat näillä festareille lähes aina tiptop kunnossa ja osa onkin niin kehittyneitä että ovat ihan posliinivessoja huuhtelupainikkeella. Kaukana ovat siis ne karmeimmat majamaja ajat, joihin nyt anteeksi vaan, saattaa törmätä vieläkin täällä kotimaassa. Se että maksaa ison summan lipusta sisällyttää mielestäni palvelun alusta loppuun saakka. Tämä saattaa monesti järjestävältä taholta unohtua, mutta ei onneksi täällä.

Sellainen vinkki muuten itse telttailualueesta on nostettava esille, että leirintä täyttyy yleensä aina jo päivää ennen itse festareiden alkua. Siitä syystä mekin olemme saapuneet paikalle nyt viime vuosina jo päivää ennen, eli keskiviikkona. Tuhansia telttoja nousee kuin sieniä sateella ja riittää että käännät selkäsi, niin paikka voi olla jo mennyttä. Siksi isommalla porukalla saavuttaessa saakin hieman taktikoida saadakseen yhteisen leirin pystyyn ja vielä siten, että ei jouduta heräämään aamulla siihen, että joku tuntematon on päättänyt pystyttää telttansa suoraan oman oviaukkonsa eteen.






Auringonlaskut festareilla - tuplarakkautta!






















Näillä festareilla pääsääntöisesti maksetaan kaikki kupongeilla, ei euroilla. Tämä saattaa ihmetyttää ensikertalaista. Näitä kuponkeja, joilla ostetaan alueelta kaikki ruoka ja juoma, voi tilata ennakkoon lipun oston yhteydessä tai paikan päältä. Ennakkoon ostettaessa kupongit ovat parikymmentä senttiä edullisemmat, mutta maksavat siis noin 2,5 € / kpl. Festareiden hintatasosta esimerkkinä, että esim 1:llä kupongilla saat mm. bissen, veden tai croisantin. 1,5 kupongilla viinilasin ja 2:lla kupongilla jo useimpia ruokia. Suurin osa ruuista (kuten kokonaiset pizzat, tapas annokset, falafelit, wrapit, salaatit, burgerit tai nachot) maksavat tosin 3-4 kuponkia.
Leirinnästä saa aamupalaksi ostettua mm. täytetyn tuoreen patongin 2:lla kupongilla ja tuoremehun 1:llä. Suihku maksaa 1,5 kuponkia, josta voidaan olla montaa mieltä. Ainakin ne on siistejä sekä sieltä tuli aina lämmintä vettä. Olkoon se sopiva hinta siitä sitten. Kupongit ovat osoittautuneet käteväksi tavaksi asioida (paitsi ne puolikkaat!) ja kunhan niitä ei löydä taskujensa ja laukkunsa pohjalta festareiden päätyttyä... Sitten harmittaa. Kupongit eivät käy nimittäin enää seuraavana vuonna.









Festareilla kierrätetään mm. siten, että keräämällä 20 muovimukia tai muovipulloa ja palauttamalla ne saat palkkioksi 1 kupongin. Kupongilla voit ostaa juomia (viiniä, bissee, limua tai vettä). Kuvassa jotkut ovat keränneet itselleen aikamoisen potin!











Viisi päivää hurahtaa lopulta aina aivan liian nopeasti. Ensimmäinen päivä menee leirintäalueella, jossa on myös ohjelmaa jonka jälkeen alkaa neljän päivän todellinen tähtikimara! Esiintyjät Werchterissä ovat aina huippuluokkaa ja ongelmallisinta on lähinnä valita kahden samaan aikaan esiintyvän hyvän artistin väliltä. Kaljakarsinoita ei ole, järjestysongelmiin en törmännyt kertaakaan, ylihumalaisia ei näy missään eli yli satatuhatta ihmistä soljuu hyvin yhteen hiileen näillä festeillä. Satoi tai paistoi, näistä festareista on kehkeytynyt upea perinne, joista jää käteen niin paljon hyviä elettyjä muistoja, iloa ja riemunkiljahduksia kuin vaan ne monien mielikuvissa olevat mutaiset kengänpohjat.
Löytyykö lukijoiden joukosta festarikävijöitä ja voisiko Werchter olla sinun ensi kesän kalenterissa?


PS. Videokooste tulossa piakkoin.

PPS. Jos nyt jotain negatiivistä näistä juhlista pitää kaivaa, niin se olkoon roskien ja hylättyjen telttojen ja tavaroiden määrä mikä maanantaina pelloille jää. Sitä aina kauhulla jään katselemaan ja toivoisin, että ihmiset veisivät mennessään aina kaiken, mitä toivatkin. Olen useampana vuonna kysellyt mitä kaikelle hylätylle tavaralle ja sadoille ehjille teltoille tapahtuu. Vastaus on, että kaikki lanataan puskutraktoreilla jätelavalle.

PPPS. Olenko kertonut, että haluaisin olla isona festarimoguli?


Seuraa Seven Seas -blogia ja seikkailuita myös seuraavissa kanavissa:


Eng // Five days festival trip to Belgium, Rock Werchter.

Juhannuksen taikaa Aurinkolahdessa

Tämän vuoden yöttömän yön juhlaa vietimme isolla ystäväporukalla Helsingin Aurinkolahdessa. Purjeet veivät meidät sinne aattona, vieläpä aika kohtalaisen hyvässä kelissä. Pahimmista sääennusteista huolimatta saatiin seuraksemme aurinkoa ja vain muutama pisara sadetta menomatkalla ja sehän kelpasi!





 






Perille Aurinkolahteen saavuttuamme piti ensiksi löytää vierasvenesatama. Löytyihän se lopulta, Ravintola Kampelan edestä, eikä ollut edes pahan hintainen. Kymmenen euroa yö. Rantautumisen jälkeen me merikarhut vaihdoimme nopeasti hieman fiinimpää päälle ja rantauduimme Aurinkorannan beachillä odottaviin ystäviemme bileisiin. Ei voinut siinä rannalla kävellessä kyllä muuta todeta, kuin että kyllä kuulkaa mieli lepää näissä rantamaisemissa, ai että!




 




Juhannusaattona nähtiin myös kokko, lavatanssit ja yöttömän yön taikaa. Kaikkea sitä samalle rantaviivalle mahtuukin. Mutta vasta seuraavana päivänä Aurinkolahti lunasti nimensä ja näytti taikansa, kun melkeimpä heti heräämisen jälkeen hypättiin suoraan sup-laudan päälle, auringonpaisteessa. Terapiaistunnosta käynyt iltapäivän mittainen suppailusessio päättyi siihen, että veneseurueemme oli päättänyt jäädä toiseksikin yöksi nauttimaan Aurinkolahden annista. 
















Hyvien bileiden jälkeen on aina mukava herätä uuteen päivään. Erityisen mukavaa se on, kun saa herätä veneellä. Siellä nukuttaa nimittäin aina ihan törkeän makoisasti. Aamupalan jälkeen olikin aika herätä todellisuuteen: kovan tuulen varoitus. Juhannuksen vieton paluumatkalla otettiinkin sitten miehestä ja naisesta mittaa, kun saatiin merellä vastaan voimakas tuuli ja vaahtopäät. Osa saattoi nähdäkin Insta Storysta kuinka Itämeren aallot meidän venettä keinutti - voin kertoa, että aikamoisesti. En ollut aiemmin omalla veneellä ollutkaan sellaisessa merenkäynnissä. Mutta reittivalinnan uudelleen kartoittamisen jälkeen, meno ja oma olokin alkoi onneksi helpottaa ja miehistö veneili meidät turvallisesti perille kotisatamaan jälleen yhtä kokemusta rikkaampana. Jälleen kerran, erilainen juhannus, hyvässä seurassa. Kiitos kaikille asianomaisille seurasta!

Toivottavasti sinullakin oli loistava juhannus, keleistä riippumatta.



Seuraa Seven Seas -blogia ja seikkailuita myös seuraavissa kanavissa:

Eng // Enjoying finnish midsummer in Aurinkolahti, Helsinki.

Juhlat veneellä

Pari viikkoa sitten perjantaina satoi ja paistoi ja taas satoi. Jännitin, että näinköhän meidän veneen nimijuhlat joudutaan perumaan kurjan kelin vuoksi. Mutta onneksi ei. Illansuussa sinitaivas alkoi pilkahdella paksujen pilvien lomasta ja venesataman laituri alkoi täyttymään muutamista kutsun saaneista ystävistä. Olimme hätäratkaisuna peittäneet veneen nimen vähemmän tyylikkäästi pöytäliinalla ja maalarinteipillä. Pitihän nimijuhlaan pientä yllätystäkin saada. Edellisenä päivänä olimme mieheni kanssa liimanneet veneen tarrat kumiveneestä käsin kirjain kirjaimelta ja viikkoa ennen olin suunnitellut logon ja lähettänyt sen painoon. Skumppa oli kylmässä ja leipomukset valmiina. Ilmassa alkoi olla suurta kesäjuhlan tuntua!






Veneellämme oli aiemmin toinen nimi, joka keksittiin maailmanympärimatkamme loppusuoralla, vähän sattumalta. Se nimi palveli kyllä hyvin, mutta päätettiin sitten lopulta rekisteröidä vene tällä uudella nimellä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin pois päin...
Itse nimen paljastamisen suhteen oltiin päätetty että ei lähdetä rikkomaan skumppapulloa veneen kylkeen, kuten kastajaisissa yleensä, koska ei haluttu lasia mereen. Sen sijaan päätettiin formulamaisesti vaan suihkuttaa skumppaa veneen kylkeen samalla kun nykäisen liinan nimen edestä pois. Enkä olisi muuten uskonut että tuollaisesta pikku pullostakin irtoaa tuollaiset kuohut! Niitä sai tuolla kannella juosta melkein karkuun, haha!




Hetkinen, vai yrittikö kapteeni tahallisesti suihkuttaa kuohuvaa puosun päälle...?









Tästä eteenpäin purjehditaankin siis s/y Malibulla. Malibu on meille monella tapaa rakas paikka Kaliforniassa ja nyt sellainen löytyy myös läheltä täältä Suomesta. Nämä juhlat toimivat viimeistäänkin loistavana kesän aloituksena ja nyt ollaankin päästy purjehtimaan jo useampaankin otteeseen ja ollaan kerran vietetty jo yökin Malibulla. Ja tähän loppuun sellainen kaino toive; ihana kesä, älä koskaan lopu...



Seuraa Seven Seas -blogia ja seikkailuita myös seuraavissa kanavissa:



Eng // Party at the our sailing boat.