Mutta oikeastaan sen verran viluista täällä kuulkaa tuppaa olemaan, että jouduin ostamaan piponkin. Esittelin sen täällä facebook-sivuillanikin. Lisäksi useampi teekannullinen lämmintä on tullut kumottua viime päivinä, joten ainakin näin iltaisin lämmittelisi mieluusti luitaan tuolla Thaimaan lämmössä. Eipä sillä, kai se on yhdyttyvä kaikkien muiden kuoroon siitä, että ei näitä Uuden-Seelannin maisemia voita kaiketi mikään! Joten enemmän kuin tyytyväinen olen täälläkin. Tässä ja nyt.
Mutta hypätään nyt kuitenkin lämmittelemään Thaimaan saarihyppelymme kolmannelle saarelle, Koh Jumille! Phuketista kerroinkin jo aikaisemmin mielipiteeni ja sitten huviteltiin ja snorklailtiin onnellisesti Phi Phillä, josta sujuvasti veneiltiinkin itsemme tänne meille aivan tuntemattomalle saarelle. Miksikö sitten Jumille? Haluttiin kokea jokin uusi saari, entuudestaan tuttujen saarten lisäksi ja tämä löytyi ihan lennosta surffailemalla ja tutkien Instagramista Thaimaa hashtageja.
Phi Philtä pääsee sesongin aikaan tänne Koh Jumin saarelle kerran päivässä. Matka aika on parisen tuntia, ja kaikista myyntipuheista huolimatta merimatka taittuikin kuin sillit purkissa isommalla pitkähäntäveneellä, eikä suinkaan lautalla vessoineen kuten oli luvattu. Jälleen kerran tuli siis pieni ylläri hihasta, mutta niihin on Aasiassa matkailijan syytä varautua muutoinkin.
Olimme varanneet kivan hotellin aivan rannasta ja satamaan päästyämme tinkasimme itsellemme tuk tukin viemään meidät hotelliin perille. Jo tämä tuk tuk matka paljasti meille, kuinka pienelle ja autenttiselle saarelle olimmekaan tulleet. Hiljaisuus, se huokui paikasta, joka taas toisaalta teki terää Phi Phin jälkeen.
Vuokrasimme yksi päivä Koh Jumilla skootterin allemme, jotta päästiin tutustumaan saareen päästä päähän. Ja totta puhuakseni, koko saaren haltuunottaminen ei hirveän kauaa vienyt, koska kyseessä oli todellakin pieni saari. Ja oikeastaan saaren pohjoispuoli kantaa nimeä Koh Pu. Tiet olivat osittain hyväkuntoisia, mutta myös aikamoisia hiekkakenttäosuuksia jouduttiin taas ajelemaan. Minä istuin pelkääjän paikalla huivi tiukasti naaman ja silmien edessä, jotta en saisi pahasti hiekkapölyä silmiini. Helle oli huikea tuohon aikaan Thaimaassa ja huivin kanssa olikin paikoitellen vähän tukalaakin matkustaa. Mutta siitä selvittiin. Saaren karttakin itsessään oli aika söpö. Kattokaa nyt, tällä mentiin!
Ja sitten Suomalaisiin. Meitä on sitten kaikkialla! Täälläkin pohjoisen pienellä Pu:n rannalla oli kylttiin kirjoitettu "Korvatunturi" suomen lipun sävyissä. Ja törmättiinpä siellä yhteen suomalaiseen tyttöönkin, joka kertoi olleensa saarella jo monta kertaa ja palaavansa aina uudelleen. Toisaalta ymmärrän, sillä ranta huusi tyhjyyttään ja siellä oli vain muutamia hotelleja. Täydellinen omaa rauhaa rakastaville.
Meidän suloinen rantamökki oli kyllä aivan pelipaikoilla ja siitä kelpasi kyllä maisemia merelle katsella. Meidän mökin ja rannan välissä oli ainoastaan pieni hierontapaikka, jossa kävinkin kerran thaihieronnassa.
Saari vaipui jo hyvin aikaisin illasta yöunille. Kerran menimme vartin yli yhdeksän illalliselle, tajutaksemme että ravintola oli jo kiinni ja kokki lähtenyt kotiin. Sinä iltana syötiinkiin sitten pelkkää jätskiä nälkään, sillä sitä sai ravintolan pakkasesta. Tästä oppineena riennettiinkin muina iltoina aikaisemmin illalliselle.
Rannoista muuten vielä sen verran, että paikoitellen saaren rannat olivat niin täynnä isoja kiviä, että uimaan meneminen oli todella haasteellista. Eli varsinainen vesipedon paikka tämä ei kyllä ole. Mutta totaaliseen rentoutumiseen ja rauhaan oikein passeli valinta.
Ps. Kaikki postauksen kuvat on otettu iPhonella, järkkärikamerani hajotessa mystisesti matkalla Kambodzasta Thaimaahan.
Eng // Our Thailand island hopping next destination after Phuket and Phi Phi, was little island called Koh Jum.
-----------
Majoitus:Andaman Beach Resort, 4 yötä 173 eur
