Näytetään tekstit, joissa on tunniste Malesia. Näytä kaikki tekstit

Kuala Lumpurin Petronas tornit ja reissuväsymystäkö?

Kuala Lumpurin painostavasta helteestä ollaan siirrytty tosiaan tänne raikkaisiin vuorimaisemiin Uuteen-Seelantiin. Ja tätä näin hieman jälkikäteen kirjoitellessa, onkin vähän hassua pysähtyä ja taas miettiä, että missä kaikkialla sitä jo ollaankin oltu! Ja mitä kaikkea ollaan jo nähty ja koettu! Ihan älyttömästi. Ja kaiketi vielä paljon lisää edessä, näin ainakin toivotaan.

Mutta jos aikaisemmassa paikassamme Penangilla välittyi katukuvassa tuleva Kiinalainen uusi vuosi, niin Kuala Lumpurissa se tuntui valtaavan kadut festivaalien tapaan. Lähes kaikkialla juhlittiin jo tulevaa ja jokainen ostoskeskus oli somistettu uutta vuotta silmällä pitäen alkavan vuoden, vuohen teemalla.


Saavuttiin KL:ään bussilla Penangilta. Matka kesti noin kuusi tuntia, mutta meni oikein leppoisasti, koska bussit ovat niin hyvässä kunnossa Malesiassa. Saavuttuamme KL Centralille tykästyin heti kaupunkiin. Kuala Lumpur oli meille molemmille uusi tuttavuus ja vakuutti kyllä heti. Miksihän en muuten täälläkään ole aikaisemmin käynyt...? Kaupungissa on hurja potentiaali ja kaikki näytti toimivan loistavasti. Ilmojen halki kulkeva Monorail metro vei meidät hotellille saakka ja minä ihmettelin suurta kaupunkia ihmeissäni. Pitkästä aikaa pilvenpiirtäjiä, metroja, ruuhkaa, ihmisiä, tungosta, korkokenkiä, businessmiehiä- ja naisia. Olin ihan innoissani! Oon selvästi isojen kaupunkien tyttö, vaikka niin pienestä kaupungista olenkin kotoisin. Paitsi sitten, sitten se iskee päälle. Nimittäin sellainen rantapummi morkkis! Tekisi mieli mennä kauppaan ja ostaa kaupunkiin sopivia, uusimpien trendien mukaisia vaatteita, joita hiplailinkin ihan ihmeissäni kaupoissa...Niin paljon kaikkea uutta! Mutta ei vaan pysty. Laukkuun ei mahdu mitään ja eipä niille hetkeen olisi juurikaan käyttöä. Kuala Lumpur vaikutti kyllä siihen, että aloin meikkaamaan. Tai no ehostamaan. Lisäsin aamuisin peräti ripsiväriä. Tätä ei ollut tapahtunut tänä vuonna vielä kauhean montaa kertaa. Kaksi, jos ihan aletaan lasketaan. Pystyykö joku samaistumaan tähän reppureissaajafiilikseen mikä iskee sitten isossa kaupungissa kasvoille? Tämän takia, en juuri halunnut viettää syksyämme Jenkeissä pelkillä käsimatkatavaroilla ja ns. "Aasian vaatteissa", vaan syksyn kolme kuukautta mentiin isoilla laukuilla ja kaikilla vermeillä, korkkareita unohtamatta. No, sama iskee nyt viimeistään keväällä kun kone laskeutuu Jenkkien Länsirannikolle. Mutta sitten ollaan jo niin loppusuoralla reissuamme, että aion muutenkin vähän uusia karderoobia ja lisälaukulle tulee varmasti tarvetta. Mutta mitä ihmettä on tapahtunut siellä Euroopassa ja eurolle!? Grrr... tai no tiedänhän minä tähän liittyvät asiat, mutta hurjalta ja kurjalta tuo valuuttakurssi näyttää.

Kuala Lumpurista en tiennyt ennakkoon juurikaan Petronas Twin Toweria enempää. Ja ne oikeastaan halusinkin vain nähdä. Tiedä sitten oliko pientä reissuväsymystä taustalla piilemässä vai mitä lie, mutta haluttiin oikeastaan vain syödä juustoja ja käydä leffoissa tuolla ollessamme, vähän niin kuin oltais kotona normaalisti. Juuston metsästys ei ollut mikään vitsi, nimittäin sitä sai täälläkin vähän metsästää, mutta onneksi parista hienosta ostarista sai kuitenkin juustoja ja roppakaupalla ja vedettiinkin yksi ilta aikamoiset juusto överit. Toisena iltana sen sijaan käytiin leffoissa katsomassa Wachowskin sisarusten Jupiter Ascending. Ensimmäisenä iltana muuten satoi todella kovaa, mutta se oli ihanan raikasta ja lämmintä sadetta, eikä juurikaan haitannut meidän iltapalan hakua. En muista hetkeen olleeni sateesta niin positiivisesti ilahtunut. Enkä ollut siitä harmissani yhtään. Hyvä syy olla tekemättä mitään... Notkua vaikkapa leffoissa. Matkaväsymystä? Pystyin nimittäin hyvin allekirjoittamaan tämän, myöskin maailmanympärimatkalla olevan Matkakuumetta-blogin Gian perheineen kirjoittaman postauksen, että jos jatkuvasti kiirehtii niin sielu ei ehdi mukaan. Sitä se varmasti olikin. Onneksi täällä Uudessa-Seelannissa on nyt sielukin ennättänyt levätä ja mukaan näihin huikeisiin maisemiin ja kun koti kulkee campervanissa, niin ei varsinaisesta paikan vaihdostakaan muodostu minkäänlaista stressiä.


Kuala Lumpur on todella iso kaupunki, mutta siellä on kyllä myös todella helppo liikkua Monotrailin avulla sekä muun raideliikenteen turvin. Täällä tuli muuten taas hieman futuristinen olo, kun onhan tuo metroliikenne nyt hieman eri luokkaa kuin Helsingin kahteen suuntaan kulkeva oranssi metro. Kaupunki on sekoitus vanhaa ja supermodernia. Osa ostoskeskuksista oli todella hulppeita ja muutenkin tuntui, että olikos kaupungissa mitään muuta kuin ostoskeskuksia? Ja niitä pilvenpiirtäjiä? Petronas tornienkin jalkojen juuressa on huikean kokoinen ostoskeskus.







No olihan siellä muutakin! Useat eri uskonnut näkyvät ympäri kaupunkia temppeleiden ja omien kaupunginosien muodossa. Ruokaa saa laidasta laitaan ja tuntuu että kaikki kulttuurit ovat edustettuna täällä. Paljonhan täällä myös länsimaalaisia asuu ja käy töiden puolesta. Hurjan kansainvälinen kaupunki.
Kuala Lumpurissa oli todella kuuma päivisin, ja täälläkin tuli vetäydyttyä aika nopeasti ostoskeskuksien viileyteen, koska sää oli todella voimia koettelevaa. Mietin ääneen monesti, kun kaupungilla markkinoitiin tulevia Formula-kisoja, että kuinka ihmeessä ne tässä kuumuudessa voivat ajaa metriäkään tuon porottavan taivaan alla, huh sentään. No kunnon tankkauksella, vettä piti muistaa juoda koko ajan.

Meidän piti jatkaa muuten matkaa jo parin päivän päästä Singaporeen, mutta varattiinkin lisäyö vielä KL:stä, sillä ei vaan jaksanut vielä liikahtaa, sekä Kiinalainen uusi vuosi (tuo jo monesti mainittu juhla) pisti taas pakkaa sekaisin, ja näytti siltä että Singaporessa olisi kaikki täynnä, mutta saimme kuin saimmekin lopulta bussin haluamallemme päivälle. Junamatkat Singaporeen oli nimittäin jo loppuunmyyty.

Kuala Lumpur oli oikein positiivinen yllätys ja tykkäsin kyllä tästä Malesian kansainvälisestä pääkaupungista. Oletko sinä käynyt Kuala Lumpurissa?


Eng // Kuala Lumpur was really hot and busy city district. But I really like it.

-----------
Majoitus: Tune Hotel - Downtown KL, 4 yötä, 103 eur

Seinämaalauksien täyttämä Penang

Malesiaan saapuminen kuukauden Thaimaassa olon jälkeen, saati kuukausien Aasiassa oleilun jälkeen oli totaalinen muutos aikaisempaan. Heti Penangin satamassa tunsi, kuinka tullaan hyvin paljon kehittyneempään ja vauraampaan maahan. Malesiahan on öljyvaltio. Satamat olivat organisoituja, tiet asfaltoituja… no tiedätte. George Townin kaupunki näytti aikalailla isolta kaupungilta, jossa infrastruktuuri toimi. Näin ainakin tuntui Thaimaan jälkeen. Penangin George Townin vanhakaupunki oli kyllä todella viihtyisä. Ja kaupunkia koristi kauniisti kymmenet seinämaalaukset, joita ovat itseasiassa taiteilleet taiteilijat ympäri maailman Penangin hallinnon pyynnöstä. 

 
Heti alkuun pitää kylläkin kertoa, että tämä Penangista kertova postaus olisi kaiketi ollut hyvinkin erilaiseen sävyyn kirjoitettu, ellei viimeinen ilta olisi kruunannut vierailuamme kaupungissa. Löydettiin nimittäin puolivahingossa, lähes turistikartan ulkopuolelta, aivan huikea Nagore Square -kaupunginosa täynnä ravintoloita ja pikkuputiikkeja. Oikea hipstereiden mekka. Kaduilla oli tosin aika hiljaista ja ihmeteltiinkin miksi täällä ei ole juurikaan muita, vaikka potentiaalia näyttäisi olevan vaikka mihin. No varmaankin siksi, kun tätä ei kartoissa mainita ja kaupunginosa on vasta hiljattain syntynyt uudelleen, vanhoihin taloihin, vasta parisen vuotta sitten. Täällä tapasimme myös ihanan nuoren pariskunnan, jotka pyörittivät yhtä ravintolaa, jonne menimme syömään. Olimme ainoita asiakkaita ravintolassa ja illallinen muuttuikin pitkäksi keskusteluksi matkailusta, maailmasta, politiikasta ja elämästä yleensä. Vasta naimisiin mennyt pariskunta oli tavannut toisensa Uudessa-Seelannissa, jossa tällä hetkellä olemme. Katselimme koneelta heidän kuviaan sieltä ja saimme muutamia vinkkejä heiltäkin minne mennä. Tapaaminenhan ei olisi ollut mitään ilman kunnon selfietä ja facebook-kaveruutta.
Tämä tapaaminen ja huikean virikkeellisen kaupunginosan löytäminen kiillotti siis aikalailla meidän Penangin kokemusta. Joskus se voi olla aika pienestä kiinni…












Sen minkä huomasi myös heti Penangin George Towniin saavuttaessa, että perinteinen rantaelämä katosi kuin seinään. Ei enää hökkelibaareja rannoilla, eikä mangosmootheja. Ei halpoja pyykinpesumahdollisuuksia tai hedelmäkojuja. Aurinkorasvaa piti levittää toki samaan tahtiin, sillä Malesiassa on kuuma. Todella pakahduttavan kuuma. Harvoin kuulee minua sanomassa, että mennäänkö varjoon? Tai että, mennäänkö kahvilaan, siellä on varmaan ilmastointi? Hyvin harvoin, mutta helmikuinen Penangin sää pisti voimat koetukselle.
Hengailtiinkiin siis aika usein kahviloissa, joita aika kiitettävän paljon kaupungissa olikin. Sen verran täytyy toki lisätä, että kyllä Penangilta rantojakin löytyy, mutta hieman kauempaa George Townista, joka oli nyt meidän pysäkkimme muutaman päivän ajan.


Kuuluisa Love Lane -katu oli yksi suosikeistamme. Niin myös monen muunkin länkkäri backbäkkerin. Ja aah, sieltä saikin smoothieita - ja nopean wifin. Hah! Siellä me kartan kanssa kahvilassa oikein kunnolla turreiltiin ja mietittiin seuraavaa liikettä, huikeassa hellesäässä. Myös ostoskeskuksia löytyi useita Penangilta, joka yllätti ainakin meikäläisen, että todellakin niinkin isosta kaupungista oli kyse.








Penangilla näkyi myös selkeästi intialainen- sekä kiinalainenkulttuuri, joista molemmilla on aika isot omat, hyvin selkeästi erottuvat katunsa. Taksikuskimme mukaan kiinalaiset ovatkin yksi suurimmista kansalaisuuksista, jotka tulevat ja eläköityvät Penangille ja ostavat kiinteistöjä sieltä. Helmikuussa ollut Kiinalainen uusi vuosi näkyi kaikkialla kaupungilla ja pikkuhiljaa alkoi täällä ollessa ymmärtämään sen juhlan mittakaavat. Se on näkynyt matkallamme jo monesti muutenkin, muun muassa hotellien ja lentojen hinnan nousussa sekä saatavuudessa. Lyötyämme lukkoon meidän reittisuunnitelman Australian ja Uuden-Seelannin lentojen osalta, tiesimme että matkaamme maateitse Penangilta Kuala Lumpurin kautta Singaporeen. Mutta emme osanneet arvata, kuinka täyttä kaikkialla tulisi olemaan. Joten kiinalaisten vuodenvaihde ja siihen liittyvät viikkojen lomat todella pistivät pakkaa sekaisin myös meidän päässä.






Yhtenä päivänä kävimme katsomassa paikallisten kalastajien alkuperäisasutusta Chew Jetty:ssa, jossa hökkelitalot on rakennettu siis veden päällä. Se oli aika mielenkiintoinen paikka. Sieltä löydettiin myös herkullisen värinen smoothiebar, josta napattiin super herkulliset omena-appelsiini smoothiet, vihdoinkin! Alla kuvassa kuitenkin lahjoja jumalille.



Malesia on pääosin muslimimaa. Se näkyy myös selkeästi kaupungissa, joka on mukavasti sekoitus useita eri kulttuureja. Joka taas heijastuu monipuoliseen ruokakulttuuriin.
Luin ennakkoon, ja meille myös kerrottiin asiasta, että Penang on oikea herkuttelijoiden paratiisi. Ensimmäisinä päivinä meidän oli vaikea allekirjoittaa tätä väittämää, sillä emme oikein löytäneet meille mitään sopivia paikkoja. Mutta löydettyämme Red Garden Food courtin hiffattiinkin juttu, ja söinkin siellä (erittäin edukkaasti) tulisinta intialaista ikinä. Ruoka oli hyvää, mutta minulta jäi puolet syömättä, sillä se oli niin tulista, että minulta valui (tuskasta) vettä ihan silmistä sitä syödessä…hah :) Hauskana yksityiskohtana, sieltä sai myös Sommarsby siideriä ja olihan sitä pakko pitkästä aikaa "testata".




Saavuimme Penangille lautalla Thaimaan Koh Lipeltä. Ensiksi Malesian Langkawille, jonne Koh Lipeltä on suora lauttayhteys. Lauttalippuja saa ostettu Thaimaasta vain Langkawille saakka. Rajamuodollisuudet tapahtuvat Langkawilla ja ne sujuivat nopeasti. Ehkä hyvänä huomiona tiedoksi muille lautalla matkaajille, että Koh Lipellä matkustajien passit otetaan laivan haltuun. Eli lähdet maasta ilman omaa passiasi. Vaikka koettiin tämä jo toistamiseen, kyllä se aina tuntuu oudolle, että jollain muulla on sinun passisi ja lähdet lautalla toiseen maahan. Kysyinkin vielä lauttaan astuttaessa, kuin pölvästi, että onhan teillä meidän passit? Ja Thaimaalaiseen tapaan vain nyökyteltiin, että okay okay.
Ja siellähän ne passit matkassa olivat ja ne jaettiin hieman ennen Langkawille saapumista lautan sisällä. 

Perillä Langwakilla vaihdettiin nopeasti paikallista rahaa ja kävimme ostamassa lauttaliput samalle päivälle Langkawilta vielä Penangille. Ihmeteltiin, kun lippuluukulla nainen sanoi, että kannattaa kiirehtiä suoraan satamaan. Ja ihmettelinkin hieman, että miksikö näin? Onhan tässä aikaa… Mutta ei tajuttukaan sitä, että Thaimaan ja Malesian kohdalla vaihtuu aikavyöhyke. Kelloja siirrettiin siis tunti eteenpäin, ja kiirehän siinä tuli. Olimme juosten lautalla perillä vain viisi minuuttia ennen laivanlähtöä, huh!



Penangilta meidän reissumme jatkuikin bussilla Kuala Lumpuriin, josta juttua heti seuraavaksi. Näillä suunnilla osataan muuten tuo bussimeininki, oli nimittäin aikamoista luksusta, eikä tarvinnut polvet ahtaalla istua. Tykkäsin. Ja Aasiassa tykkään muutenkin, miten helppoa on maateitse reissata paikasta toiseen, ainaisen lentämisen sijaan.

ps. Penangin saari oli paikka, jossa vihdoin sain järkkärikamerani huoltoon ja korjattua. Ehkäpä siitäkin syystä näitä kuvia tähän postaukseen kertyi aikamoinen kasa. Osa kuvista on toki otettu vielä iphonella, sillä kamerani oli huollossa pari päivää.

pps. Uudessa-Seelannissa sataa tällä hetkellä ja sen vuoksi nyt onkin loistava hetki (viimeinkin) raapustella kasaan näitä jäljessä laahaavia postauksia. Enää muutama hetki ja sitten pääsette kuvien muodossa mukaan tänne ihmeelliseen maahan nimeltä Uusi-Seelant, yay!


Eng // George Town city in Penang (Malaysia) is full of cool street art!

-----------
Majoitus:
Tune Hotel - Downtown Penang, 3 yötä, 70 eur