Road Trip USA: Hollywoodin loistoa ja päivä Universal Studiolla

Vaikka edellisessä postauksessa ilta päättyi beer pongiin ja surffauksesta saatuun pieneen päänsärkyyn (pyörin aalloissa hetken aikaa ja sain laudastakin päähäni), ei jääty kuitenkaan laakereille lepäämään vaan jatkettiin seuraavana aamuna roadtrippiämme Los Angelesin humuun. En ollut kymmenen vuotta sitten käynyt kuin vasta muutaman kerran Hollywoodissa ja kerran Universal Studiolla, joten silloin fiilistelin noita paikkoja aivan hurmoksessa. Ei sillä, vaikka nyt olen käynyt kymmeniä kertoja noissa kohteissa, saan niistä edelleen kiksit. Nykyisin ne eivät vaan enää aiheuta niin hysteeristä uutuudenviehätystä, vaan tuntuvat enemmänkin kotoisilta ja omilta paikoilta. Siksikin onkin aika söpöä, miten onnellinen olen ollut LA:ssa tuolloin – ja miten olen sitä edelleen tänä päivänä. Hypätäänpä jälleen vuoden 2009 syksyyn ja Hollywoodin auringon alle.




Road Trip USA: Surffausta, barbequeta ja beer pongia Kaliforniassa

Olimme ajaneet 3700 mailia Amerikan halki ja päätyneet silloiseen (ja nykyiseenkin) suosikki paikkaani Kaliforniaan. Kalifornia ottaa vastaan aina isolla sylillä ja tuolloinkin me koimme olomme erittäin tervetulleeksi ja länsirannikon elämäntyyliin hyppääminen onnistuu itseltä ainakin kovin luontevasti. Vuoden 2009 roadtrip maan halki oli ikimuistoinen monessakin suhteessa, mutta eniten itselleni ehkä tämän päivä ansioista – pääsin viimein kokeilemaan surffausta! Se oli yksi suurimmista haaveistani tuolloin, päästä surffaamaan ennen kuin täytän kolmekymmentä.


Road Trip USA: 3700 mailia takana – vielä vähän Vegasia ja seuraavaksi Kaliforniaan!

Roadtrip -automme on pysähtynyt Vegasiin ja reissaajat ottivat kaupungista kaiken ilon irti – siitä energiasta mitä oli vielä jäljellä. Syyskuussa Nevadan autiomaassa on todella kuuma, joten päivisin kaupungissa on aika tuskaisaa edes liikkua ulkona. Silloin apua tuo lukuisat hotellit ja niiden kasinot erilaisine tapahtumineen ja ostosmahdollisuuksineen.



Happy Halloween Mr. Bonesin Pumpkin Patchilta!

Toistan itseäni sanomalla, mutta sanon sen jälleen; lokakuu on ihanaa aikaa lomailla Los Angelesissa! Päivisin siellä on yleensä vielä todella lämmintä ja aurinkoista ja toisekseen, lokakuun alussa aletaan virittäytymään Halloween tunnelmiin. Talojen edustoille ilmaantuu luurankoja ja hämähäkin seittejä ja mitä erikoisempia somistuksia. Hassua on, että lähes alueen tulotasosta riippumatta Halloween -koristeet koristavat porstuoita mitä kekseliämmin tavoin. Tämän vuotuinen lokakuinen Kalifornian reissu oli itselleni spesiaali monella tapaa; juhlimme reissulla minun synttäreitäni ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsin mieheni kanssa Pumpkin Patchille.


40-vuotissynttärit ja reissuhaaveiden bucket list

Täytin viikonloppuna pyöreitä. Neljäkymmentä vuotta on jo aika iso ikä. Joskin otan kaikki vuodet hyvin kiitollisena vastaan. Mulla on kääntynyt ajattelumalli ikääntymisen suhteen täysin viimeisten vuosien aikana. Siinä missä ennen panikoin vanhenemista, niin nyt otan kiitollisena vastaan uuden iän. Onhan se nyt vaan todellinen etuoikeus olla täällä, olemassa.
Toki pyöreiden täyttäminen tuo omaa twistiä syntymäpäivään – oon nyt ne-li-kymp-pi-nen! Ja ellei ystäväpiirissä olisi minua ennen neljääkymmentä täyttäneitä, saattaisin vähän hyperventiloidakin, mutta kaikki tuntemani nelikymppiset ovat vähintäänkin siistejä tyyppejä, joten en koe, että tässä uudessa vuosikymmenessä on mitään syytä huoleen. Ja niin kauan kuin kykenen nousemaan surffilaudalle, koen että se on ihan jees.



Road Trip USA: Auringonnousu Grand Canyonilla & illanviettoa Las Vegasissa!

Roadtripin ikimuistoisimpia hetkiä oli todistaa auringonnousu Grand Canyonilla. Muistan vieläkin, miten kylmää Canyonin reunalla oli, ennen kuin aurinko oli kokonaan noussut ja ennen kuin ensimmäiset auringonsäteet alkoivat lämmittää varvastossuissa reissaavia varpaita. Ja miten huikea se näky olikaan, kun kaikki auringon sävyt maalautuivat Canyonille reunamille! Aika eeppistä. Edelleenkin muuten haaveilen joskus yöpyväni Grand Canyonilla, jolloin näkisi koko vuorokauden syklin siellä. Ja sitten on Las Vegas. Tuo uhkapelien syntinen kaupunki, joka ei koskaan nuku. Vegasissa on jotain sairaan siistiä ja se vie mukanaan. Pari kolme päivää on kuitenkin ihan riittävä aika Vegasissa ja sen yhteyteen moni yhdistääkin Grand Canyonilla käynnin.



Road Trip USA: Albuquerque, Wigwam Motel ja jättimäinen meteoriittikraatteri – aikamoinen päivä!

Mahanpohjasta ottaa vieläkin Albuquerquen Sandia Peakin hissit, jotka veivät meidän korkean vuoren tasanteelle. Muistan vieläkin erittäin hyvin miten ihastuneena katseltiin maisemia tuolla ylhäällä. Olisiko tuolla kenties kylvetty meidän haikkausinnostus, ken tietää? Tähän roadtrip -päivään mahtui paljon erilaista nähtävää ja koettavaa. Jos aamupäivällä oltiin korkealla vuorilla, niin päivä päättyi jättimäisen meteoriittikraatteri montun viereen. Tähän väliin mahtui arkinen pyykkipäivä Route 66 -tien varrella ja Wigwam Motellin näkeminen, joka oli yksi toiveista nähdä matkalla. Joskus vielä toivottavasti yövynkin siellä. Ehkäpä seuraavalla roadtripillä...


Road Trip USA: Kalkkarokäärmeen häntiä ja Cadillac Ranch Texasissa

Oklahomasta lähdettyämme matka jatkui länteen. Lähes piikkisuora tie veisi meidät suoraan seuraavaan etappiimme Albuquergueen. Lähes tuhannen kilometrin matkalla teimme kuitenkin pari pysähdystä. Ensimmäiseksi pysähdyimme National Route 66 -museoon Elk Cityssa, Oklahomassa, josta tämä Roadtrip -tunnuskuvammekin on otettu.

Osan matkasta ajoimme alkuperäistä Route 66 -tietä, jota reunusti ränsistyneet ja autioituneet talot, muutamia huoltoasemia, kahviloita ja pesuloita. Välillä ryhmittäydyimme Interstate-valtatielle nopeuttaaksemme vauhtia. Oklahoman jäädessä taakse ylitimme Texasin osavaltion rajan. Texasissa halusimme pysähtyä Amarillon lähellä sijaitsevalle Cadillac Ranchille. Paikka on kuuluista tilataideteoksesta, jossa 10 Cadillac autoa on pystytetty auton nokastaan kiinni maahan. Ranchin autot ovat olleet nykyisellä sijainnillaan vuodesta 1997 saakka eli tämä ei ole autojen alkuperäinen sijainti.




Road Trip USA: Going to Kansas City & Oklahoma

St. Louisista jatkoimme hieman länteen päin, vaikka lounaassa sijaitsevaan Oklahomaan olisi päässyt suorempaakin tietä. Haluttiin kuitenkin koukata Kansas Cityn kautta. Liekkö kaupunki kummitellut mielissä siitä Mikko Nousiaisen elokuvasta, Going to Kansas City. En nimittäin jaksa muistaa, miksi olisimme muutoin kurvanneet sinne, paitsi että onhan kaupunki tunnettu grilliruuastaan.
Oklahoma sen sijaan osui reitillemme luontevasti, myötäileehän se Route 66 -tietä. Oklahoma Cityn vuoden 1995 valtion virastotalon pommi-iskut olivat tosin ainoa asia, mistä kaupunki oli meille tuttu. Pysäyttävä muistomerkki sijaitsee tuhoutuneen rakennuksen paikalla. Muistomerkin altaan vierellä olevalla niityllä on kaikkiaan 168 tyhjää tuolia, jokaisen uhrin muistoksi. Yhdeksän tuoliriviä kuvaa pommitetun rakennuksen kerrosten määrää. Kunkin rivin tuolien lukumäärä kuvaa taas kerroksessa menehtyneiden henkilöiden lukumäärää. Joukossa on myös 19 pienempää tuolia, mitkä kuvaavat surullisen tapahtuman lapsiuhrien määrää.



Road Trip USA: St. Lous ja upea Gateway Arch

En tiedä teistä, mutta itseäni hieman hengästyttää tosissaan lukea näitä vanhoja blogimerkintöjä roadtripin keskilännen osuudelta. Moottorie on ollut todella kuuma, eikä kaupungeissa juuri olla löysiä hengailtu. Toisaalta, puolustukseksi on sanottava, että ainakaan tuohon aikaan emme oikein löytäneetkään tekemistä noista kaupungeista. En tiedä jos nyt menisi samoihin paikkoihin, löytäisikö paikoista erilaisen kulman? Tässä postauksessa ollaan aluksi St. Louisissa ja tutustutaan suomalaissukuisen Eero Saarisen suunnittelmaan Gateway Archiin. St. Louisista matkamme jatkui yhden yön jälkeen Kansas Cityyn.



Road Trip USA: Viikonloppu huikeassa Chicagossa!

Chicago on mieletön, mutta ei sitä turhaan kutsuta "windy cityksi". Mekin saimme siitä maistiaisia pilvisenä ja tuulisena perjantaina. Seuraavana päivänä onneksi Chicago näytti parastaan ja auringon paistaessa löysimme kaupungista todellisen rantakeitaan palmuineen, joka nosti Chicagon pisteitä entisestään. Olen käynyt kerran uudelleenkin Chicagossa Lollapalooza -festivaaleilla ja voisin heittämällä lähteä kaupunkiin jälleen, ainakin kesäaikaan. Mutta hypätäänpä jälleen ajassa kymmenen vuotta taaksepäin ja Chicagossa tuolloin viettämäämme viikonloppuun.




Road Trip USA: 1100 mailia takana

Monimuotoinen Amerikka näkyi vahvasti myös tällä osuudellamme Columbuksesta Chicagoon. Matkalla pysähdyimme Simpsoneista tuttuun Springfieldiin, Drive in -leffateatteriin ja mm. Amish -juustokauppaan, josta oli muuten turha etsiä cocista tai mitään muutakaan kaupallista tuotetta. Siellä myytiin vain paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita ja alueella liikuttiin hevoskärryillä. Illan tullessa saavuimme perille Chicagoon, joka puolestaan omaa suurkaupungin tapaan monet kasvot ja historiansa. Amerikka, se on kuulkaa ihmeellinen maa!

Road Trip USA: Sorry Columbus. Yksi ilta riitti.

Amerikassa on useita suurkaupunkeja, jotka ovat tunnettuja ympäri maailman. Ja sitten on satoja niitä kaupunkeja, joista harvemmin kuulee tai tietää mitään. Columbuksen asukasluku lähentelee kuitenkin 900 000, ollen 14. suurin kaupunki Amerikassa. Mutta kuinka moni suunnittelee lomaansa sinne?
Meille pysähdys Columbuksessa oli puhtaasti välietappi matkalla tunnetumpaan Chicagoon. Näitä kymmenen vuotta vanhoja postauksia lukiessa täytyy kyllä mainita, että vuonna 2009 ei selvästi vielä eletty luomu-buumia. Ilmeisesti Columbus on kuitenkin ollut ensimmäisiä paikkoja, jossa olen törmännyt ravintolakonseptina orgaaniseen ravintolaan. Tietämättäni olen siis ollut ravintolassa, jonne nyt haluaisin ja joka on nyt täysin normaalia. Kymmenessä vuodessa tässä asiassa ollaan harpattu marginaalista mainstreamiksi.


Road Trip USA: Vallan ytimessä Washington D.C.:ssä

Muistan vieläkin miten siistiltä tuntui aloittaa roadtrip virallisesti. Kääntää vuokra-automme nokka kohti Intersate 95:sta määränpäänä vallan ydin, Washington D.C. Suunnistimme perille Nokian Here -kartan avulla ja löysimme itsemme tästä pienestä kaupungista vajaan kuuden tunnin kuluttua. New Yorkin vilinä oli jäänyt kauas taakse. Manhattanin pilvenpiirtäjät vaihtuivat näihin ikonisiin tv:stä tuttuihin rakennuksiin ja monumentteihin.



Road Trip USA: Coney Island, vuokra-auto ja menoksi!

Vierailin Coney Islandilla ensimmäisen kerran vuoden 2009 roadtripillä. Kävimme silloin paikalla aika pikaisesti. Kukapa olisi silloin tiennyt, että vuoden 2014 maailmanymärimatkalla asuisimme vajaan kuukauden Brooklynissa ja tästä Brooklynin eteläpäässä sijaitsevasta huvipuistorannasta muotoutuisi meille sunnuntaikävelyrutiinin näyttämö. Näin kuitenkin kävi.

Coney Islandille pääsee kätevästi metrolla. Manhattanilta matkaan kannattaa varata reilu tunti. Talviaikaan en osaa sanoa, onko Coney Islandilla mitään toimintoja, mutta vielä syyskuussa (2014) siellä vietettiin täyttä kesää. Jätskitötteröt tekivät kauppansa ja Coneyn suosituimpaan sapuskamestaan Nathan-hodarille kertyi tasaisesti jonoa. Täällä järjestetään muuten vuosittain legendaarinen hodarien syöntikilpailukin. Mennäänpä kuitenkin kuvien jälkeen vuoden 2009 blogimerkintöihin.


Road Trip USA: Shoppailuja New Yorkissa ja eeppisiä auringonlaskuja

Lukiessani läpi kymmenen vuotta sitten kirjoittamiani postauksia menneeltä roadtripiltä, en voi olla ihmettelemättä, kuinka hurjan paljon tällä matkalla on näemmä shoppailtu. Hämärästi mielikuviin alkaakin piirtyä se näky miltä meidän Dodge Grand Caravanin takapenkki alkoi näyttää, kun matkaa oli taitettu tovi. Tuohon aikaan ei näemmä matkustettu pelkillä käsimatkatavaroilla, (mitä muuten meistä neljästä jokainen nyt suurimmaksi osaksi tekee), sillä jo New Yorkissa osa ajasta käytettiin pelkästään shoppailuun. Kuviteltiinkohan me, että Amerikasta loppuvat kaupat kesken? Lähdetäänpä nyt siis ostoksille Manhattanille ja vähän myös kävelylle Central Parkiin ja muutenkin tutustumaan helteiseen New Yorkiin! Shoppailuja tärkeämmäksi näinä päivinä nousi kuitenkin yhdessä vietetyt hetket ja tämä eeppinen auringonlasku Brooklynin puolella. Käytettiinkö muuten kymmenen vuotta sitten sanaa eeppinen?



Road Trip USA: Tästä se alkaa! Salamointia Manhattanilla ja Chinatownin eksotiikkaa

Tänään, tasan kymmenen vuotta sitten aloitimme viiden viikon mittaisen roadtripin halki Amerikan. Matkamme alkoi itärannikolta, New Yorkista, minne saavuimme tiistai-iltana. Ennen Manhattanille hyppäämistä voisin kuitenkin esitellä meidän matkaseurueen, joista kirjoitan kymmenen vuoden takaisissa blogipostauksissa hyvin tuttavallisesti ja heidän omilla nimillään. Syytä siis esitellä heidät, jotta matka Amerikan halki sujuu rattoisammin. Matka taitettiin siis kahden pariskunnan voimin; minun ja mieheni Pekan sekä hänen veljensä Anssin sekä hänen tyttöystävänsä Hennan kanssa. Edellisessä aloituspostauksessa näitkin meistä yhteiskuvan.


Road Trip USA: Amerikan halki autolla. Uusi postaussarja alkaa!

Roadtrip, matka Amerikan halki itärannikolta länsirannikolle oli todellinen unelmien täyttymys! Kymmeniin osavaltioihin tutustuminen ja loputtomalta tuntuvat tiet, vaihtuvat kaupungit ja motellit. Take-away ruokaa ja aikaisia herätyksiä tai myöhään menneitä ajopäiviä. Viiden viikon roadtrip -reissuun mahtuu paljon hetkiä ja tunteita. Yksi isoista unelmistani Route 66 -tien lisäksi oli päästä viimeinkin kokeilemaan surfausta Kaliforniassa. Tämä kaikki toteutui kymmenen vuotta sitten, vuoden 2009 syksyllä, kun neljä kaverusta lähti viiden viikon roat tripille halki Amerikan.


Kallionseinämään rakennettu baari, joka on pakko kokea Menorcan lomalla

Onko tässä Menorcan huikein nähtävyys? Ainakin itselleni tämä kallionseinämään rakennettu baari teki suuren vaikutuksen, vaikka Menorcan rannatkin olivat mykistävän kauniita. Cova d’en Xoroi on baari ja yökerho, joka sijaitsee Cala en Porter nimisessä kylässä kaakkois-osassa Menorcan pientä saarta. Ravintolan vaatimattoman sisäänkäynnin jälkeen eteen avautuu suorastaan henkeäsalpaava näky merelle.


Yhteisiä auringonlaskuja

Aika rientää hyvässä seurassa ja kun on hauskaa! Voisin aloittaa tämän postauksen samoilla lauseilla, kuin vuosi sittenkin, sillä aika todella rientää. En voi uskoa, että on taas heinäkuun loppu ja meidän vuosipäivämme. Tähän vuoteen on tosin aiemmista poiketen mahtunut eniten vaikeita asioita mitä koko elämääni tähän mennessä. Tuntuu, että kaikki on muuttunut viime vuodesta ja oikeastaan onkin. Kaikki on vaan toisin.


Kesäyön taikaa ja lomakuulumisia

Suomen kesä on kauneimmillaan, tai siis ainakin luonto. Lämpötilamittariin tuijottamalla ei moni välttämättä arvaisi kesäksi, mutta itse en ole juurikaan aiheesta jaksanut välittää. Olen lomalla. Ja henkisesti valmistautunut viettämään lomani Suomessa säällä kuin säällä. Ja mikäpäs tässä, kun maisemat on auringonlaskun aikaan olleet tätä luokkaa. Ei lainkaan paha!


Joshua Tree -kansallispuisto – yö aavikolla tähtitaivaan alla

Olin haaveillut telttailusta Joshua Treessa siitä lähtien, kun vierailin puistossa ensimmäistä kertaa keväällä 2015. Jokin tässä erämaan keskellä olevassa Joshua -puiden koristamassa aavikossa kiehtoi minua. Neljä vuotta myöhemmin tähtimerkit olivat sillä mallilla, että tämän matkan oli aika toteutua. Tulemme yöpymään Joshua Treen aavikolla teltassa tähtitaivaan alla kaikessa hiljaisuudessa. Joshua Treen -porteilla meitä odotti ensimmäiseksi aavikolle kadonneen miehen etsintäilmoitus.


Juhannus Isossa Vasikkasaaressa

Keskikesän juhla juhannus vei meidät tänä vuonna Espoon Isoon Vasikkasaareen. Alunperin meidän ja muutaman muun veneseurueen oli tarkoitus viettää juhannusta Helsingin Käärmesaaressa, mutta satelliittikuvista poiketen, saaressa ei ollutkaan enää vierasvenelaituria. Myöskään viereinen Käärmeluoto ei tarjonnut meille tarpeeksi suojaisaa ankkuripaikkaa viikonlopun tuulille, joten jatkoimme matkaa Espoon puolelle Isoon Vasikkasaareen, joka on yksi suosikkisaaristani pääkaupunkiseudulla. Juhannusaaton kääntyessä jo puoleen päivään meitä toki hieman jännitti, että voiko vierasvenesatamassa olla enää yhtään vapaita paikkoja, mutta onneksemme satamasta löytyi vielä pari paikkaa vapaana ja juhannus oli valmis alkamaan.



Vappubrunssi merellä

Tämän vuoden veneilykausi korkattiin vappuna, kun astuimme Helsingin Halkolaiturin satamasta m/aux Svanhild-purjelaivan kannelle ja nostimme purjeet ja suuntasimme merelle. Kyseessä oli aluksen perinteinen vappubrunssi merellä, mutta meille ihan uusi kokemus ja tapa viettää vappupäivää. Sää helli veneilijöitä ja muutama muukin alus oli lähtenyt jo merille. Oma veneemme odottaa vielä pukkien päällä viimeisiä valmisteluita ennen veneenlaskua.



Ystäviä ja elämyksellinen konsepti The Table

*Kaupallinen yhteistyö HOK-Elanto / Ravintola Amarillo Helsinki

Klassinen Amarillo-ravintola on luonut nahkansa uudestaan ja tehnyt sen todella tyylikkäästi! Sen todisti tämä Helsingin Aleksanterinkadulle juuri avattu Amarillo. Uudistettu konsepti nimittäin yllätti täysin trendikkyydellään ja energisyydellään. Anteeksi, mutta olinkohan sittenkin käymässä New Yorkissa tai Losissa?


Keväinen staycation Saimaalla

Pakkasimme toissa perjantaina tavarat autoomme ja otimme ystäviemme kanssa suunnaksi Saimaan. Määränpäämme oli vajaan kolmen tunnin automatkan päässä Helsingistä sijaitseva Holiday Club Saimaa. Keväinen viikonloppu oli tarkoitus viettää hyvässä seurassa rentoutuen ja harrasteiden parissa puuhastellen. Olin jo pitkään nimittäin toivonut pääseväni testaamaan retkiluistelua ja Saimaalla se viimein onnistui!



Hei hei mitä kuuluu?

Olen aloittanut tämän postauksen kirjoittamisen mielessäni lukuisia kertoja. En vain oikein tiedä mistä sen aloittaisi. Siitäkö, että kertoisin kuulumisia? Ketä se kiinnostaa? Talvi on ollut minulle raskas ja mennyt aika syvissä vesissä. Olen ollut vetäytynyt, koska voimia sosiaaliseen elämään ei juuri ole ollut. Tässä surun keskellä rämpiessäni olen huomannut, että Suomessa saa kyllä ihan rauhassa ja yksin surra. Aika harvalla on aikaa pysähtyä kysymään, mitä toiselle oikeasti kuuluu. Ketä oikeasti kiinnostaa?

Tunnelmia Matka 2019 -messuilta

Merenneitoja, pyramideja ja liukumäkiä. Tänä vuonna Matkamessujen messuhalliin voi laskeutua näyttävästi liukumäkeä pitkin. Siinäpä todellinen startti messuille! Liukumäki on peruja 100 vuoden takaa, jolloin liukumäkeä laskemalla avattiin ensimmäiset messut. Sata vuotta sitten lukumäki oli puinen, nyt Messukeskus juhlistaa täysiä vuosia hieman modernimmalla liukumäellä. Aloita messusi tästä.



Kroatia hemmottelee kävijöitään halvalla hintatasolla ja upeilla maisemilla – Miksi Kroatia?

Kroatia on pitänyt pintansa suomalaisten suosikkikohteena jo useamman vuoden ajan, eikä suotta! Kroatiaan on helppo ihastua monestakin syystä. Kroatia on ensinnäkin helposti saavutettavissa, sinne on aika lyhyt lentomatka, (vain noin 3 h) ja Kroatia on täynnä todella upeita maisemia ja se on hyvin monipuolinen matkailukohde niin auringonpalvojille kuin aktiivilomailijallekin. Kroatiassa on myös todella kirkkaat vedet, lumoavat luontokohteet ja miellyttävän edullinen hintataso. Siksi Kroatia.




Matka 2019: Lue messuvinkit & osallistu lippuarvontaan!

Matka 2019 -messut järjestetään jälleen Helsingissä 18.–20. tammikuuta. Messujen pääteema on Hidden Treasures – kätketyt helmet! Hidden Treasures -teema kunnioittaa etsivää, seikkailunjanoista matkailijaa, joka haluaa löytää paikkoja ja kokemuksia, joita voidaan kuvailla sanoilla rohkea, innovatiivinen, tuntematon, jännittävä ja jopa hiukan outo. 

Osallistu matkamessulippujen arvontaan kertomalla minne sinä aiot tänä vuonna matkustaa tai minne haaveilet matkustavasi? Tästä postauksesta löydät myös omat messutärppini Matkamessuille. Pakko nostaa erikseen esille, että olen perjantaina klo 15:30 Rantapallon toimittajan haastateltavana yhdessä Aurinkorasvaa ja Aloe Veeraa -blogin Veeran kanssa. Jaamme omat vinkkimme Kroatiaan, Albaniaan, Montenegroon ja Kreikkaan.  Matkamessujen ajankohtaisena teemana on hyvä nostaa esille myös kestävä ja vastuullinen matkailu. Lue lisää erityisesti vastuulliseen matkailuun liittyvästä ohjelmatarjonnasta täältä.


New Year 2019

Uusi vuosi on täällä! Edeltävää vuotta en voi mitenkään luokitella kokonaisuutena hyväksi, vaikka vuoden alkupuoliskolle mahtuikin paljon hienoja asioita ja onnenhetkiä. En kuitenkaan voi sanoa, että en jäisi kaipaamaan edellistä vuotta – jään, koska se oli viimeinen vuosi, kun iskä oli kanssamme. Tuntuikin tänään hetkittäin ikävälle, että aloitan uuden vuoden, ikään kuin uuden sivun elämästäni nyt ilman yhtä perheenjäsentä. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, eivät todella. Minun onnenvuoteni on ollut 2015. Siitä seikkailun täyteisestä vuodesta on vaikea pistää paremmaksi (mutta haluaisin). Silloin olin niin onnellinen ja vailla huolia. Väitän, että onnen avaimet on pitkälti kuitenkin omissa käsissä, niin olen kyllä valmis tekemään töitä yhtä onnellisen ajan eteen. Jos en nyt ihan heti, niin ainakin sitten, kun vielä tästä vähän enemmän voimaannun.