Festarireissuja ympäri maailman #IG Travel Thursday

Tätä se elämä on parhaimmillaan. Kesä ja festivaalit... Ja vielä kun tähän täydelliseen comboon yhdistetään reissuaminen ympäriinsä hyvän musiikin perässä, ollaan asian ytimessä. Elämän parhaissa puolissa ja siinä käsittämättömässä vapauden tunteessa jota edustaa aina kaikki ne kymmenet tuhannet ihmiset jotka kokoontuvat lähes viikoksi festivaalialueen aukeille pelloille telttansa kanssa. Kaverit kainalossa he kirmaavat musiikin perässä festivaaliporteista sisään "paratiisiin" jota viettelee monta päivää kestävä musiikin ilotulitus. Jossa läsnä on vapaus - ja aina toivon mukaan aurinkoinen sää.
Mielestäni tähän Instagram Travel Thursdayhin sopii myös esitellä matkakohteita näin festivaalimatkaajan silmin.

Sziget-festival. Budapest 2012

Kiertäessä vuosi toisensa (vuosikymmenen) perään Suomen festareita, siis kaikkia niitä (ja osaa niitä joita ei enää ole edes olemassa -joo, olen vähän vanha jo), jossain vaiheessa alkoi vain muhia ajatus, että miksi sitä ei lähtisi merta edemmäs kalaan ja katsastaisi muiden maiden festaritarjonnan. No niinhän siinä tietysti kävi, että ensimmäisen ulkomaanfestarin koettua, ei oikeastaan paluuta entiseen ollut. Siellä kaikki (anteeksi nyt vaan) toimi niin paljon paremmin, kaikki vaan oli niin paljon paremmin ja kaikki vaan tuntui niin paljon paremmalta. Yksi suosikeistani on ollut Chicagon Lollapalooza-festivaali, jossa oli aivan tolkuttoman siistiä festaroida keskellä isoa Grand Parkia ja katsella auringonlaskua pilvenpiirtäjät siluetissa ja rokkailla samalla Green dayta. Siis vaan niin siistiä! Mutta festareiden ei välttämättä tarvitse olla isot, ollakseen ikimuistoiset. Myös Hollywoodin Sunset Stripillä järjestettävä pieni SSMF on jääny ikuisesti mieleen. Suljetaanhan festareiden vuoksi osa legendaarista Sunset Stripiä ja sitten party-paikkoihin kuuluvat kadun kaikki kuuluisimmat baarit Viperista eteenpäin. Ne oli aika epätodelliset partyt, monella tapaa. Ozzy Osbourne esiintyi kadulla ja olin unelmieni kaupungissa, Coast to coast road trip melken päätöksessä, ystävieni kanssa, The Roxy-ravintolan katolla ihmettelemässä meininkiä... Sillä hetkellä se oli maailman täydellisin hetki :)
Mutta Belgiassa pidettävä Rock Werchter -festivaali on vakiinnuttanut paikkansa meidän festarikalenterissa ja jollain tapaa tie on vienyt sinne jo neljänä kesänä. Veisi tänäkin kesänä, ellei oltaisi oltu tosi amatöörejä ja myöhästytty lippujen hankinnassa... Harmittaa aivan vietävästi, koska tilanne on tällä hetkellä se että kaikki liput on loppuunmyyty! Yhyy... ja iso krokotiilinkyynel... Eli jos joku tietää jonkun jolta noita lippuja saisi, saa lämpimästi ilmoitella minulle. Harmitus los maximus...!
Mutta tokihan toisen oven sulkeutuminen tietää aina toisen avautumista... Kyllähän näitä juhlia maailmalla riittää. Ja olisikin kiva kuulla jos sinulla on jokin suositus kivoista festeistä?

Ystävät & Rock Werchter-festival, Belgium 2013
Matkalla lentokentälle aamuvarhaisella Helsingin Kalliossa...
Sziget-festival, Budapest 2012

Ja toisaalta, kesän päättää kuitenkin aina onnellisesti Helsingin oma Flow. Joka kiilaa kyllä kaikilla tavoin noiden itse kokemieni ulkomaan festivaalien kärkeen. Flow on parhautta ja on upea päätös kesälle! Mutta niissä kesän viimeisissä festivaaleissa piilee aina se kamala haikeus... Sama haikeus kuin joka valtaa viimeisenä lomapäivänä... Pitääkö tämän loppua, jo nyt...? Tiedättekö...

Flow-festival, Helsinki 2013
Flow-festival, Helsinki 2013

Flow-festival, Helsinki 2013
Sunset Strip Music festival, Hollywood Los Angeles, USA. Road Tripin ikimuistoinen päätös, 2009.

Lollapalooza-festival Chicago, USA. Syyskuussa 2011

Joskus festareilla voi nähdä lemppariartistin näin läheltä. Minä ja kuumaakin kuumempi the Soundsin Maja! Hurricane-festival, Germany

Helteinen kesäpäivä kääntyy illaksi festivaaliniityllä... Niin kaunista - Rock Werchter-festival, Belgium 2013


Ja vaikka se kesä ja festarit aina syksyyn kääntyvätkin, haikeudella. Ei mikään taas tunnu niin hyvälle kuin uusi kevät ja tulevan kesän pikku hiljaa tietoon tippuvat festarikiinnitykset alku keväästä...
Näihin kuviin ja tunnelmiin, ja intiaanikesää odotellen. Peace. Life is a festival... :)


*********************************

Instagram Travel Thursday 

"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Projekti sai alkunsa Skimbaco Lifestyle – online lehden perustajan Katja Presnalin ideasta."


Suomessa IG Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses

 
Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasmag nimellä.


*********************************

Boulevard-H -lehden Editorial-kuvat



Tykkään todella paljon näistä Boulevard-H -lehden uusimman numeron intohimo editorialin mustavalko kuvista! Sain kuvaajalta nämä lopulliset kuvat ja on ilo laittaa ne nyt tänne blogiini jakoon. Kävin lisäämässä myös nämä kuvat blogini ja yritykseni Studio SMAG:n facebook-sivuilla olevaan "portfolio"-kansiooni - käykää ihmeessä tykkäämässä sivujani. Ja niin, kävittehän jo lukemassa www.boulevard-h.com/ sivuilta uuden lehden? Jos ette, käykää ihmeessä lukemassa.
Mutta nyt, nauttikaa näistä kauniista ja intohimoisista kuvista...



Kuvaus: Marko Saari
Tyyli: Jenna Mäkinen
Meikki: Sanna K / Studio SMAG
Hiukset: Tuuli Okkonen / Glam!
Mallit: Yacine ja Samu / promodel

Välimeren helmi Mallorca #IG Travel Thursday

Alcúdian satamasta alkava yli kymmenen kilometriä pitkä, pehmoinen hiekkaranta oli häkellyttävä näky, kun sinne ensimmäisen kerran rantahiekkaan jalkani dippasin toukokuussa 2011. Olin aivan myyty ja samalla ihmeissäni miten olin saattanut missata tämän Välimeren Karibian aivan kokonaan...? Olimme muutama kuukausi tätä ennen olleet Karibian risteilyllä, ja ne maisemat pyörivät vain päässäni ja mietin todella että miten neljän tunnin päästä Helsingistä voikaan olla näin kaunista. "Vähän ku Karibialla..." No voi vaan, Mallorcalla!

Olimme äkkilähtömatkalla siis pakettimatkalla, oikeen pitkästä pitkästä aikaa. Ja vitsi että olin tyytyväinen olooni ja siihen kun ei tarvinnut itse miettiä mitään. En tiedä kuinka moni blogini lukijoista käy valmispakettimatkoilla, kun tuntuu että kaikki reissaavat niin itsenäisesti nykyään. Mutta itsellenikin suureksi yllätyksekseni nautin olostani aivan hulluna ja ennen kaikkea sen helppoudesta. Katselen edelleenkin lähes viikottain pakettimatkojakin ja nimenomaan tänne Mallorcalle, koska toisinaan pakettimatkat saa edukkaammin kuin itse ostetut lennot ja hotellit.
Jo toukokuussa tällä pienellä saarella oli oikein lämmintä ja viikko sujui rantatuolissa löhöten ja vähän kaupunkiin tutustuen. Pääkaupunki Palma on ihana paikka. Sellainen mini-Barcelona. Siellä on Gaudinkin juttuja ja tietty paljon kauppoja joissa shoppailla. Bussilla liikkuminen on todella edullista saarella, ja Alcudiasta pääkaupunkiin Palmaan bussimatka kestää noin puolitoista tuntia.





Toisinaan ostan aina rantalomakohteissa ollessani ilmapatjan (kuvassa ylhäällä), jolla on niin leppoisaa lillua meressä. Mun täydelliseen rantalomaan ei hirveän paljon tarvita. Beachi (luonnollisesti), rantatuoli (pyyhe maassakin on ok, jos vuokrattavia tuoleja ei ole saatavilla), varjo, aurinko, paras seura ja vaikkapa tekemiseksi snorklikamat tai ilmapatja tai ihan vaan hömppälehti (kirjoja kun en osaa lukea...hah! siis osaan toki lukea, mutta you got the point). Välillä ruokaa ja lepoa, ja voin jatkaa samaa koko viikon.
Ja tiedän, että kaikki ei vaan voi tai halua tehdä näin päivästä toiseen vaan tarvitsevat enemmän aktiviteetteja. Siksi olenkin tosi onnellinen että mun mies voi, olla rannalla koko päivän. Ihan vaan olla ja uida ja ottaa arskaa.
Vuosi tämän ensimmäisen reissun jälkeen oli pakko palata takaisin. Siispä elokuussa 2012 palasimme eurooppa-reissullamme reiluksi viikoksi takaisin tänne paratiisiin. Tällä kertaa Can Picafortiin.
Can Picafort sijaitsee keskellä pitkää Alcudian lahtea. Eli aikaisemman lomakohteemme samalla rannalla, mutta kun rantaviivaa piisaa reilun kymmenen kilometriä, niin periaatteessa kyseessä on ihan eri kaupunki ja meno. Tykättiin tosi paljon tästä rauhallisesta Picafortista ja sen beachistä.
Tätä kirjoittaessa ja vanhoja Instagram-kuvia tililtäni selaillessani, alkaa kyllä pahasti beachikärpänen pörräillä ilmassa, ja nyt ilmaan pumpsahtaakin oikeastaan vain kysymys, että milloinhan pääsen seuraavan kerran tälle ihanalle saarelle?  Haluaisin myös ehdottomasti tutustua tämän pienempään naapurisaareen Menorcaan. Siinä voisikin olla (jollekin) kesälle tai myöhemmälle syksylle suunnitelman poikasta... Suosittelen kuitenkin joka tapauksessa rantakaipuuseen tätä kohtalaisen lähellä olevaa "karibiaa". Kaikista mahdollisista ennakkokäsityksistä huolimastta. Minä ainakin olen ihan löve.






*********************************
Instagram Travel Thursday 
"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Projekti sai alkunsa Skimbaco Lifestyle – online lehden perustajan Katja Presnalin ideasta."

Suomessa IG Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses


Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasmag nimellä.

*********************************

Boulevard-H:n toinen numero julki tänään!

Virittäytykäähän linjoille tänään kello 20:00 osoitteeseen www.boulevard-h.com. Nimittäin silloin näkee päivän valon Boulevard-H -lehden toinen numero. 
Kirjoittelinkin täällä jo aikaisemmin miten innoissani olen kun pääsin meikkaajana mukaan lehden editorial -kuvauksiin sekä beauty -kuvauksiin. Ja nyt, ihan pian lopputulos nähdään lehden sivuilla. Yay! Toki yksikseenhän tälläiset kuvat eivät synny, vaan näidenkin kuvien takana oli monta ammattilaista kuvaajasta kampaajaan ja stylistiin. Ja mallit, he vasta olivatkin wau! Tutustuin tämän projektin kautta moniin uusiin loistaviin ihmisiin, ja se oli itsessään jo parasta antia. Kiitos mahdollisuudesta Boulevard-H:n toimitus.

Alla oleva Boulevard-H -lehden kannen sneak peak-kuva on heidän facebook-sivuilta - Klikatkaa ihmeessä tykkäämään! Tämän postauksen muut kuvat kulisseista ovat by Marko Saari.
 

It's all in the details...

Ps. näyttikö hiustaiteilija teille tutulle? -Kyllä, hän on Tuuli Okkonen joka kisaa Voice of Finlandissa. Lahjakas mimmi!

Kannen suunnittelu: Mikko Arhippainen
Kuvaus: Marko Saari
Tyyli: Jenna Mäkinen
Meikki: Sanna K / Studio SMAG
Hiukset: Tuuli Okkonen / Glam!
Mallit: Yacine ja Samu / promodel

Mutta hei, kertokaahan mielipiteenne kun olette katsonet lehden? Täällä odotellaan innolla iltaa.  

Edit klo 20:20 // Tässä suora linkki lehteen.

Mehevin omena ikinä, NY #IG Travel Thursday

Kun viime viikolla IGTT:ssa kirjoitin rakkaudestani enkelten kaupunkiin, niin minulle tuli oikeastaan vähän paha mieli Itä-rannikon rakkauttani New Yorkia kohtaan. Tarkoitus ei suinkaan ollut luoda mielikuvaa, että koko maassa ei muita kohteita olisikaan joille lämpenisin. Ei suinkaan, vaan minähän olen suuri Amerikka fani rannikolta rannikolle. Ja jos joku vaikka kysyisi että olisinko valmis lentämään yhdeksän tuntia suuntaansa vaikkapa vain viikonlopuksi Nyciin, niin vastaus olisi kyllä! Niin herkullinen tämä iso omena on. (heh...sellaisia kysymyksiä ei vain satele ovista ja ikkunoista juurikaan....).
Olen onnekseni saanut käydä jo useamman kerran nycissä -tähän väliin woop woop! (välistä nimittäin sitä pitää ihan nipistää itseään, miten onnekas sitä saakin olla kun on reissaava mieli ja onnistuneita unelmia monia takana). Lyhimmillään olen ollut kaupungissa vain päivän verran ja pisimmillään yli kaksi viikkoa. Suosittelen tietysti tuota jälkimmäistä ajanjaksoa, mutta pitkä viikonloppukin on bueno, jos panostaa fiilikseen ja kaupungin aistimiseen ja unohtaa nähtävyyksien perässä juoksemisen, koska niihin menee yllättävän paljon aikaa kun kaikkialle saa/joutuu aina jonotella. Suomesta lennettäessä aikaero on toki meidän puolellamme, eli yleensä sitä tulee oltua todella aamuvirkkuna jetlagin johdosta ja silloin on toki mahdollista nähdäkin niitä nähtävyyksia, koska olet ensimmäisenä paikalla :)

Nämä alla olevat kuvat ovat viime kesäkuulta, jolloin pyörähdettiin kaupungissa frendejä moikkaamassa neljän -erittäin tehokkaan- päivän ajan, matkalla Torontosta Los Angelesiin.






Nycissä ei muuten tekeminen lopu sitten kesken, koskaan. Päin vastoin, uusia virikkeitä tulee koko ajan lisää ja jos en olisi ihminen ja en tarvitsisi unta, en nukkuisi tässä kaupungissa koskaan. Koska itse kaupunkikaan ei nuku, koskaan. Vuoden tauko Nycistä ja boom! Uusia juttuja siellä täällä. Joka kerta! Looooove it!
Viime kesänä itselleni uutena asiana sain esimerkiksi kokea mm. The High Linella iltatepastelun (en ollut aikaisemmilla kerroilla ennättänyt tänne), pikniköinnin Washington Square Parkissa ystävien kera sekä ilta-elämän Macdougal Streetilla (jossa muuten käytiin päivälläkin syömässä Olive Tree-nimisessä ravintolassa, missä innostuttiin liituilemaan pöytään ajatuksia ruokaa odotellessa... ja kunnes ruokaa ei kuulunut, piirreltiin lisää. Siitä kuvia alla, ja ei - en rakasta bissee. Nippelitietona kerrottakoon etten ole koskaan maistanut edes bissee [joten se oli mukamas hauska vitsi]...).
Lisäksi en ollut koskaan aikaisemmin kävellyt Williamsburgiin, Brooklyniin Manhattanilta (käynyt kylläkin), mutta nyt kesällä sinne kävelimme pitkin Williamsburg Bridgeä. Ja olihan huikeat näkymät ja kivaa reippailua. Tosin Nycissä tulee vahingossakin käveltyä päivän aikana kilometri tolkulla. Williamsburgiin voisin jäädä. Se on semmoinen paikka ja Dumboon myös, siihen Manhattan bridgen viekkuun, kainaloon. Oijoi, kun se oliskin mahdollista...
Nycistä ei myöskään mun mielestä voi lähteä kotiin ilman shoppailuja (vai väittääkö joku olleensa kaupungissa, mutta että ei löytänyt mitään ostettavaa?). On Woodbury Common Premium Outlet, Century 21, Soho ja Nolitan alueet...you name it! Täältä löytyy muuten minun vanha postaus Nycin shoppailupaikoista, jos jota kuta kiinnostaa lukea lisää.
Ja mitä olisi New York ilman Broadwayta! Jos mahdollista, suuntaa siis sinne näytöksiin. Yhdellä kertaa kävimme myös off-Broadwaylla ja tykkäsin oikein paljon siitäkin esityksestä (Rent).



Eikä tässä vielä kaikki! Voitteko uskoa, tuollainen paita löytyy Seppälästä! Minulle ei kyllä monesti tuollaisia virikkeitä tarvitse ruokkia, kun olen jo ihan myyty. Pitäisikin siis ehkä aloittaa siitä, että käy hommaamassa tuon paidan itselleen (tänään, heti)...
Mites muut new yorkkerit siellä ruudun toisella puolen - hommataanko paita ja muutetaan Nyciin?



*********************************
Instagram Travel Thursday 
"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Projekti sai alkunsa Skimbaco Lifestyle – online lehden perustajan Katja Presnalin ideasta."

Suomessa IG Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses


Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasmag nimellä.

*********************************

ja vielä rannekoru / Bangkokin ostokset

Ai niin, ostinhan mä sieltä Bangkokista vielä nämä lemppari rannekorutkin. Ovat paikallisen suunnittelija tekemiä, nahkaisia koruja. Eivätkä olleet yleiseen hintatasoon nähneet todellakaan mitään krääsän hintaisia. En vain valitettavasti jaksa muistaa suunnittelijan nimeä. Ja totta puhuen, minulle näistä tulee mieleen aika pitkälti MK:n rannekorut, mutta haitanneeko tuo mittään... Ovat niin ihania että!



Siinäpä ne shoppailut sitten oikeastaan olikin, noot. Mutta postaukset niiden tiimoilta kylläkin. Mainittakoon että näiden esiteltyjen lisäksi tuliaisiksi löytyi joitain kesävaatteita sekä pari talveenkin sopivaa paitaa. Ja kaulahuivi! On aina niin hauskaa löytää talvivaatteita tuollaisista 24/7 hellekohteista, mutta niin vain löytyi.
Mutta nämä rannekorut oli kyllä ihan mun suosikkeja. En hirveesti valehtele jos sanon että ovat olleet melkein joka päivä käytössäni, siis melkein. Oikeesti. :)

Koruja koruja / Bangkokin ostokset

Tulihan sitä muuten taannoiselta Thaimaan reissulta ostettu muutakin Aldosta kuin kengät. Nimittäin näitä koruja. Olen ihan heikkona koruihin ja niihin tulee kyllä lähes aina sorruttua. Nyttenkin Aldolla oli osta 3 - maksa 2. No sehän oli menoa sitten... Tälläiset tarttuivat matkaan jo siis menomatkalla Bangkokissa, ja pääsipä niitä vähän käyttämäänkin sitten lomalla. Täällä Suomessa olenkin näitä käyttänyt sitten aika aktiivisesti.



PS. tämä alin kuva on muuten Koh Lipen saarelta Thaimaasta, otettu Jouluaattona jolloin oli muuten (taas) aivan ihana auringonlasku Joulun kunniaksi huokaus... Ollapa nyt siellä.


Ice Ice baby / Bangkokin ostokset






Aika lailla ihastuin heti tähän ICE Watch -kelloon Bangkokissa ollessani, ja aika lailla nopeasti tein myös ostopäätöksen tämän kellon suhteen paristakin eri syystä. Ensinnäkin, vaikka lomalla ei tee mieli pitää tai edes omistaa kelloa, on siihen kuitenkin joskus katsottava, lähinnä lentopäivinä tai jos on sopinut jotain retkeä tiettyyn aikaan. Tiedättehän, kellon voi arvioida rannalla löhötessä sen noususta ja laskusta, ja myös nälkä ilmoittelee hyvin milloin on aika mennä lounaalle ja milloin aika tilata smoothie.
Ja toisekseen minun edellisestä "rantalomakellosta" pääsee aina patterit loppumaan ennen seuraavaa reissua, joten kyllästyin vaihtamaan siihen paristoja kerta toisensa jälkeen.
Tykkään tuosta vettä pelkäämättömästä ulkoasusta ja vaikka muovia onkin, sopii rennoimpiin lomiin. Ja pieni kultainen yksityiskohta tuo vähän extraa kelloon. Tämä on ICE Watchin uusimmasta mallistosta (tai ainakin vuoden vaihteessa oli vielä uutuus) ja on nimeltään Ice Glam Unisex kello. Helsingissäkin huomasin pari viikkoa sitten saman kellon myynnissä, että kyseessä ei ole mikään ihmeellinen ulkomaan ihme.





Nyt sitten oikeastaan mietinkin vain, että milloinhan tämä "rantalomakello" pääsee seuraavan kerran rantalomalle...?
No itseasiassa oli minulla tämä kello eilen ranteessani, kun olin pukijana Kaksitvå:n sporttihenkisessä-näytöksessä, joten eihän tämän käyttö nyt ainaa rantaa ja kesää tarvitse.
Mitäs sanotte kellosta ja tykkäättekö itse ICE Watchin kelloista?