Mitä meri sinulle merkitsee?

* Yhteistyössä Partioaitan kanssa.


Sitä kysyttiin minulta ja viideltä muulta bloggaajalta ja me vastasimme. Yhteen meidät kaikki toi Tretornin ja Partioaitan yhteistyössä suunniteltu Rain Jacket from the Sea -sadetakki, joka kuten edellisessä postauksessa kerroinkin, on valmistettu hylätyistä kalastusverkoista eli ns. haamuverkoista. Mereen hylätyt verkot tekevät surullista tuhoa koralleille ja muille meren asukeille. Arvioidaan, että vuosittain verkot ja muu mereen joutunut muovijäte aiheuttavaa noin miljoonan vesilinnun ja 100 000 meressä elävän eläimen kuoleman.
  
Kea-ystävän kainalossa




Tapasimme tuulisen meren äärellä Helsingissä ja kerroimme jokainen bloggaaja vuorollaan mitä meri meille merkitsee. Sen näette alla olevasta videosta.
 




Käythän lukemassa myös Miikan, Kean, Rimman ja Lauran, Henriikan ja Annikan postaukset merestä ja kalaverkkojen uudesta elämästä tälläisinä sadetakkeina.
  





Tässä seurassa ja tälläisen takin sisällä, tuon videon tekeminenkään ei onneksi jännittänyt ihan hirveästi. Arvostetaan ja rakastetaan kaikki merta. Voisin kuvitella, että moni teistäkin voi yhtyä siihen, että meri tekee onnelliseksi.


Tretorn Rain Jacket from The Sea -malliston myynnissä Partioaitassa 1.4.2017  Lue lisää täältä. * Yhteistyössä Partioaitan kanssa. 
 

Kaipuu merelle

* Yhteistyössä Partioaitan kanssa.
   
Vesi on minun elementtini ja ennen kaikkea meri. Meri merkitsee minulle vapaa-aikaa ja vapautta. Merelle katsoessa horisontti jatkuu aina silmän kantamattomiin, tehden siitä lähes äärettömän. Ja eihän kaikkia merenpohjia ole edes koluttu eikä nähty, eikä varmaan koskaan tullakaan näkemään. Meri merkitsee minulle myös elämää, kuten tietysti ensisijaisesti lukemattomille eläimille ja nisäkkäille. Maailman eri merillä matkanneena, olen kuitenkin huolestunut sen tilasta ja siitä, miten meriämme pidetään paikoitellen roskiksina. Sillä on huolestuttuvan kauaskantoisat seuraukset.








Kaikki on varmaan törmänneet somessa kuviin ja videoihin, joissa merissämme kelluva muovijäte on milloin kietoutuneena kilpikonnien ympärille tai lintujen vatsalaukkuun. Minulle uutena tietona ja uutena riesan määränä tulivat kalastajien ns. haamuverkot, eli kalaverkot, joita heitetään mereen niiden käyttöiän tultua täyteen. Tämä tapahtuu jo parin vuoden käytön jälkeen ja siitä syystä, koska verkkojen hävittäminen maissa maksaa. Seuraus on, että haamuverkot tuhoavat koralleja ja ovat vaaraksi kaikelle meressä eläville kaloille, delfiineille ja muille eläimille, jotka jäädessään verkkoihin kiinni houkuttelevat lisää elämää paikalle, jota kautta vahingot kertautuvat. Kalaverkot ja muu meressä oleva muovijäte aiheuttaa vuosittain noin miljoonan vesilinnun ja 100 000 meressä elävän eläimen kuoleman. Se on surullista.

 

Kuvissa päälläni oleva Tretorn Rain Jacket from The Sea -malliston takit tehdään näistä haamuverkoista, jotka kerätään Koreassa kalastaja-aluksilta ja viedään Tretornin tehtaille käsiteltäväksi. Ajatelkaa, jätteestä takaisin käyttötavaraksi. Ja tämä on vasta alkua, nimittäin Tretornin tavoitteena on valmistaa 50 % sadetakkimallistoistaan kierrätetyistä materiaaleista vuoteen 2020 mennessä. Arvostan tätä tavoitetta.





Päällä takki tuntuu todella kevyelle ja hengittävälle. Ei lainkaan perinteiselle sadetakille. Takin korkea kaulus ja iso huppu on myös plussaa. Takki toimii varmasti hyvin myös merillä, niinä kauniina päivinä kun kesäsade yllättää. Mutta toimii takki ihan sellaisenaankin, nimittäin siinä on erinomainen tuulenkestävyys. Odotankin nyt innolla näiden jäiden sulamista, jotta näkisi jälleen jäiden alla liplattavan meren. Pääsisi laskemaan veneen vesille, irroittamaan köydet laiturista, nostamaan purjeet ja sitten, antaa vaan vapauden viedä.



Miltä teidän makuunne tämä Rain Jacket from The Sea -takki näyttää ja miltä ideologia sen taustalla vaikuttaa?

Tretorn Rain Jacket from The Sea -malliston ensimmäinen 350 kpl:een pilottierä takkeja tulee myyntiin yksinoikeudella Partioaittaan 1.4. Hinta sadetakille on n. 200 €. Lue lisää täältä.

Eng //
Tretorn Rain Jacket from The Sea in Partioaitta stores on April 1st, 2017.


* Yhteistyössä Partioaitan kanssa.


Come to Finland!

Kävin viikolla matkabloggaajakollegoiden kanssa tutustumassa erittäin mielenkiintoiseen ja sydäntä lähellä olevaan näyttelyyn. Nimittäin matkailuaiheisten julisteiden näyttelyyn, jotka kertoivat tarinaa kuinka Suomea on markkinoitu viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Näin graafikoksi valmistuneena ja markkinoinnin ammattilaisena näyttely puhutteli suuresti. Olen aina ihaillut funkkis- ja art-deco -tyylisiä linjoja. Ja nyt Kansallismuseossa on tätä herkkua tarjolla lukuisissa määrin. Tiesittekö, että aikoinaan julisteita on suunnitellut taiteilijat kuten Akseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg.








Saimme iloksemme itse Magnus Londenin esittelemään meille näyttelyä. Hän on mies koko näyttelyn takana. Ilman hänen intohimoaan matkailujulisteisiin, ei varmaankaan olisi mahdollista edes nähdä näin laajaa julistekokonaisuutta ja palaa suomalaista mainonnan historiaa yhden katon alla. Alkuperäisiä julisteita on etsitty ympäri maailman ja tarinat niiden takana olivat mielenkiintoisia. 

Julisteissa korostuivat kautta linjan luonto, Lappi ja merellinen Helsinki. Suomi näyttää niin houkuttelevalle, pirteälle ja eloisalle näissä julisteissa, sekä erittäin itsevarmalle. 1900-luvulla käytetyissä sloganeissa ei nöyristelty ja maatamme kehuttiin häpeämättömästi. Mahtavaa!


"Actually, Finland is one of the most modern countries in the world"
Come to Finland -näyttely








Tämän pienen tiiserin myötä lämmin suositus Come to Finland, ”Riemuhuuto paratiisista” -näyttelylle.
Näyttely on avoinna
28.5.2017 saakka (ti–su klo 11–18) Suomen Kansallismuseossa.

Ps. Itse ainakin hullaannuin näistä upeista alkuperäisistä printtikuoseista ja en voinut vastustaa kesäistä Hanko-tarjottimen tuomaa fiilistä ja sellainen olikin pakko kotiuttaa näyttelyn kaupasta omaksi. Kurkkaa lisää näyttelyn Come to Finland-shopista.



Reissujani voi seurata mm. seuraavissa kanavissa:
 Instagram I facebook I Twitter I Snapchat: @sannasmag



Eng // Come to Finland -exhibition at Kansallismuseo. Go and see!
 

Kalifornian ruosteiset kukkulat

Palaan pitkästä aikaa mukaan Instagram Travel Thursdayn pariin, jonka teemana tällä kertaa on ylhäällä, korkealla. Tästä tulee minulle mieleen ensiksi kaikki ne korkeat vuoret ja kukkulat, joita olen ympäri maailman kivunnut. Mieleeni tulee myös kaikki ne ihanat kattobaarit ja näköalatasanteet maailman eri pilvenpiirtäjissä. Mutta, minäpä kirjoitan siitä kaikkein rakkaimman paikan vuorista ja kukkuloista ja ne löytyvät Kaliforniasta.





   

Ehdoton suosikkini kiivetä korkealle katsomaan Los Angelesin kaupunkia on Runyon Canyon Hollywoodissa. Kirkkaana päivänä sieltä näkee selkeästi jopa merelle saakka. Päivä ei voisikaan alkaa paremmin, kuin hyvällä treenillä näissä maisemissa. Runyon Canyon on toimiva ajatus myös auringonlaskun aikaan ja löytyypä sieltä myös rakkauslukkoja.


 

 

Kuuluisin kukkuloista lienet se, millä Hollywood-kyltti sijaitsee. Kyltin taakse on nykyisin opastettu reitti, jolle pääsee haikkaamalla Griffith Parkista tai ajamalla North Beachwood Driven loppuun saakka ja jättämällä auton sinne parkkiin, josta kipuaa Hollywood-kukkulan laelle noin tunnissa. Kyltin takaa on huikeat näkymät ympäri kaupungin, jota riittää silmän kantamattomiin.





   


Jos kuitenkin etsit todellista haikkaushaastetta, niin Santiago Peak Orange Countyn puolella on sinulle! Varaa mukaan riittävästi nestettä ja energiapatukoita, positiivista asennetta, loistava ja kannustava seura sekä koko päivä aikaa. Tämä on raskain kukkula, minkä olen koskaan kivunnut, mutta myöskin se palkitsevin. Huipulla on lupa tuulettaa ja fiilistellä saavutustaan! (eikä tässä kohtaa juhlimista kannata ajatella sitä tuntien kestävää paluuta takaisin alas maanpinnalle, sillä sehän pilaisi hetkellisen ilon).




   

Kaliforniasta eivät vuoret loput ja lisää niitä löytyy mm. Big Bearin rauhasta. Sieltä löytyy useita kymmeniä haikkausreittejä huikeilla maisemilla. Raikkaan ja puhtaan ilman todella tuntee kaupungista saapumisen jälkeen. Viimeksi Big Bearilla ollessamme kokeilimme

Sugarloaf Mountain trail -vaellusta.





   

No okei, seuraava lokaatio ei varsinaisesti ole korkealla. Ollaan nimittäin erämaan keskellä. Mutta eivätkö nämä Joshua Treen järkälemäiset kalliot ole kuitenkin aika kunnioitusta herättävät? Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja noista kallioista on erittäin helppo lumoutua




   

Mikäli Kalifornian ja Hollywoodin kukkuloita kiinnostaa katsella tuolilta istuen, kannattaa hypätä hepan selkään Hollywoodin Sunset Ranch-tilalta ja nauttia kyydistä. Reitin varrella kierretään Griffith Park-puiston eri polkuja. Samalla voit ihailla Hollywood-kylttiä sekä toiselle puolelle avautuu Los Angelesin Downtownia aina merelle saakka.




  

Kalifornian ruosteisista kukkuloista ja muista Ultra Bran biiseistä tuleekin tuoreimpana muistona mieleen eeppinen toissa syksy, jolloin Cali-siskojen kanssa road trippailtiin Pohjois-Los Angelesin Castaic Lakelle Foo Fightersin keikalle. Oih, mikä ihana päivä! Ja oih, mikä ihana muisto! Ja missä huikeissa Kalifornian kukkulamaisemissa... Kaikille näille kukkuloille on muuten yhteistä tuo tennarien pohjiin muistoksi jäävä ruosteenkeltainen pöllyävä hiekka. Varsinkin tuon kyseisen festaripäivän jälkeen se suorastaan kuului asiaan.




___
Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka tarkoitus on levittää matkatietoutta ja matkailun ilosanomaa. Järjestäjinä toimivat matkablogit TravelloverMuru Mou ja Skimbaco.




Reissujani voi seurata mm. seuraavissa kanavissa:
 Instagram I facebook I Twitter I Snapchat: @sannasmag


 Eng //
Instagram Travel Thursday