Ikoninen Hollywood-kyltti tervehtii asukkaitaan ja kaupungissa vierailevia komeasti Mount Lee -kukkulan päältä Hollywood Hillseillä. Kyltin voi nähdä myös vilaukselta useista paikoista Hollywoodissa, Griffith Parkissa tai kaupungilla vaikkapa Downtowniin ajettaessa. Hollywood -kyltistä saa myös hauskoja selfieitä mm. Lake Hollywood Parkista käsin, mutta onko legendaarista kylttiä mahdollista nähdä lähempää?

Academy Museum of Motion Picture -museo on tuoreimpia museoita Los Angelesissa. Museo avattiin virallisesti syyskuussa 2021, joskin alunperin museon piti avautua jo vuotta aiemmin, mutta pandemia siirsi museon avajaisia. Museo on erittäin laaja ja mielenkiintoinen syväluotaus elokuvien tekemiseen ja mm. niiden tekniseen historiaan, ääniefekteihin, animaation syntyyn ja kehitykseen puvustusta tai meikkausta ja kaikkea muuta siltä väliltä unohtamatta.

Academy Museum of Motion Picture -museossa on useita eri elokuvan osa-alueeseen keskittyvää osastoa. Museossa on myös oma osionsa Academy Awardseille eli Oscareille. Nähtävillä on muun muassa ensimmäisiä koskaan jaettuja Oscareita. Lisäksi museosta löytyy vaihtuvia näyttelyitä, kahvila-ravintola, näköalatasanne ja lahjatavaramyymälä.

Hollywood Boulevard on jo osittain suljettu ja liikennettä ohjataan toisaalle, kun saavumme paikalle Grauman's Chinese Theatre -teatterin lähelle. Järjestysmiehiä ja poliiseja on siellä täällä. Metallisia aitoja kasataan ja siirrellään, lehdistö saapuu paikalle ja virittelee kameroitaan. Tämä on normaalia ja yksi tavallinen päivä Hollywoodissa. Yksi filmitähtien värittämä ensi-ilta on alkamassa ja ilmassa on paikalle sopivaa ja ominaista tähtipölyä. Tällä kertaa Hollywood Boulevardille ei tosin oltu levitetty punaista mattoa, vaan matto oli itse asiassa väriltään musta. Ja elokuvan myöhemmin nähtyäni ymmärrän miksi tähän oli päädytty.

Elokuva-alan himotuimmat pystit, The Academy Awards eli Oscarit, jaetaan poikkeuksellisesti tänä vuonna vasta huhtikuussa, pari kuukautta normaalia ajankohtaa myöhemmin. Poikkeusvuoden jatkuessa myös Oscar-gaalan pitopaikkana tuttu Hollywood Boulevardin ja Highland-kadun kulmauksessa sijaitsevassa Dolby Theatre -teatteri saa kaverikseen uuden pitopaikan; Los Angelesin Union Station-rautatieaseman. Onkin mielenkiintoista katsoa suoraa lähetystä Los Angelesista, (Yle Teema lähettää Oscarit suorana klo 03:00 alkaen, Punainen matto alkaa 01:30), nyt totutun Hollywoodin sijaan myös Downtownista. Erikoiseksi Union Stationin paikkavalinnassa tekee se, että Union Stationin julkinen liikenne eli bussi-, metro- ja junaliikenteen on sanottu pyörivän keskeytyksettä Oscareista huolimatta. Toki itse gaalassa näkyvä tila (kaiketi Union Stationin aulatila) on suljettu yleisöltä.

Union Stationin lokaatiota gaalan paikkana toki puoltaa puoltaa se, että rakennuksessa on kuvattu useita elokuvia (mm. Pearl Harbour ja Blade Runner) ja että rakennus huokuu Hollywoodille sopivaa Art Decomaista tyyliä.

Palaan pitkästä aikaa mukaan Instagram Travel Thursdayn pariin, jonka teemana tällä kertaa on ylhäällä, korkealla. Tästä tulee minulle mieleen ensiksi kaikki ne korkeat vuoret ja kukkulat, joita olen ympäri maailman kivunnut. Mieleeni tulee myös kaikki ne ihanat kattobaarit ja näköalatasanteet maailman eri pilvenpiirtäjissä. Mutta, minäpä kirjoitan siitä kaikkein rakkaimman paikan vuorista ja kukkuloista ja ne löytyvät Kaliforniasta.





   
Ehdoton suosikkini kiivetä korkealle katsomaan Los Angelesin kaupunkia on Runyon Canyon Hollywoodissa. Kirkkaana päivänä sieltä näkee selkeästi jopa merelle saakka. Päivä ei voisikaan alkaa paremmin, kuin hyvällä treenillä näissä maisemissa. Runyon Canyon on toimiva ajatus myös auringonlaskun aikaan ja löytyypä sieltä myös rakkauslukkoja.

 

Kuuluisin kukkuloista lienet se, millä Hollywood-kyltti sijaitsee. Kyltin taakse on nykyisin opastettu reitti, jolle pääsee haikkaamalla Griffith Parkista tai ajamalla North Beachwood Driven loppuun saakka ja jättämällä auton sinne parkkiin, josta kipuaa Hollywood-kukkulan laelle noin tunnissa. Kyltin takaa on huikeat näkymät ympäri kaupungin, jota riittää silmän kantamattomiin.





   

Jos kuitenkin etsit todellista haikkaushaastetta, niin Santiago Peak Orange Countyn puolella on sinulle! Varaa mukaan riittävästi nestettä ja energiapatukoita, positiivista asennetta, loistava ja kannustava seura sekä koko päivä aikaa. Tämä on raskain kukkula, minkä olen koskaan kivunnut, mutta myöskin se palkitsevin. Huipulla on lupa tuulettaa ja fiilistellä saavutustaan! (eikä tässä kohtaa juhlimista kannata ajatella sitä tuntien kestävää paluuta takaisin alas maanpinnalle, sillä sehän pilaisi hetkellisen ilon).




   
Kaliforniasta eivät vuoret loput ja lisää niitä löytyy mm. Big Bearin rauhasta. Sieltä löytyy useita kymmeniä haikkausreittejä huikeilla maisemilla. Raikkaan ja puhtaan ilman todella tuntee kaupungista saapumisen jälkeen. Viimeksi Big Bearilla ollessamme kokeilimme
Sugarloaf Mountain trail -vaellusta.




   
No okei, seuraava lokaatio ei varsinaisesti ole korkealla. Ollaan nimittäin erämaan keskellä. Mutta eivätkö nämä Joshua Treen järkälemäiset kalliot ole kuitenkin aika kunnioitusta herättävät? Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja noista kallioista on erittäin helppo lumoutua. 




   
Mikäli Kalifornian ja Hollywoodin kukkuloita kiinnostaa katsella tuolilta istuen, kannattaa hypätä hepan selkään Hollywoodin Sunset Ranch-tilalta ja nauttia kyydistä. Reitin varrella kierretään Griffith Park-puiston eri polkuja. Samalla voit ihailla Hollywood-kylttiä sekä toiselle puolelle avautuu Los Angelesin Downtownia aina merelle saakka.



  
Kalifornian ruosteisista kukkuloista ja muista Ultra Bran biiseistä tuleekin tuoreimpana muistona mieleen eeppinen toissa syksy, jolloin Cali-siskojen kanssa road trippailtiin Pohjois-Los Angelesin Castaic Lakelle Foo Fightersin keikalle. Oih, mikä ihana päivä! Ja oih, mikä ihana muisto! Ja missä huikeissa Kalifornian kukkulamaisemissa... Kaikille näille kukkuloille on muuten yhteistä tuo tennarien pohjiin muistoksi jäävä ruosteenkeltainen pöllyävä hiekka. Varsinkin tuon kyseisen festaripäivän jälkeen se suorastaan kuului asiaan.



___
Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka tarkoitus on levittää matkatietoutta ja matkailun ilosanomaa. Järjestäjinä toimivat matkablogit Travellover, Muru Mou ja Skimbaco.




 Eng // Instagram Travel Thursday

Elokuvamaailman himotuimmat pystit jaetaan jälleen viikonloppuna Los Angelesin Hollywoodissa, elokuvamaailman mekassa. Tähdet ovat aloittaneet valmistautumisen juhlaan jo viikkoja ennen, useimmat stylistien kanssa, etsien sitä täydellistä asua pukeakseen sen päällensä punaiselle matolle. Sunnuntaina, gaalapäivänä käy kova kuhina meikkaajien, hiusstylistien ja stylistien kulisseissa. Limusiinejä vilisee katukuvassa ennen näkemätön määrä. Ilmassa on juuri sellaista oikeanlaista tähtipölyä mitä Academy Awardseille aka Oscar-juhlille sopii salliakin. Hollywood kuhisee tähtiä! Sekä poliiseja, turvamiehiä, palomiehiä ja niitä ihan tavallisia kaduntallaajia, turisteja ja kodittomia. Tämä on vain yksi päivä Hollywood Boulevardilla. Päivä Hollywoodissa. Keräsin tähän kymmenen hauskaa asiaa, joihin itse olen törmännyt paikan päällä:

1. Oscar-juhlat pidetään Hollywood Boulevardin ja Highland-kadun kulmauksessa sijaitsevassa Dolby Theatre -teatterissa. Aikaisemmin teatterin nimi oli Kodak Theatre, mutta Kodakin taloudellisen tilanteen horjuessa, he joutuivat luopumaan nimestä. Hollywood Blvd suljetaan jo päiviä ennen sinne rakennettavien katosten, patsaiden ja punaisen maton vuoksi.

2. Voit hakea yleisöksi punaisen maton reunustalle rakennettuihin katsomoihin. Valituksi tulemiseen tarvitaan tuuria, sillä yleisö arvotaan ja sinne pääsee vain joitain satoja taviksia hurraamaan suosikkinsa edessä.







3. Hollywood and Highland Center on osa Oscareiden pitopaikkaa.Siellä sijaitsee ravintoloita, kahviloita, ja muita kauppoja Victoria Secretsistä lähtien. Kuuluisa Hollywood-kyltti pilkahtelee eri kerrosten lomassa, joten kun tähdet astelevat punaiselta matolta rakennukseen, he näkevät samalla myös tuon kyltin, joka on saattanut olla monen unelmissa pienestä tytöstä tai pojasta lähtien.


 
4. Hollywoodin kadut täyttyvät limusiiniletkoista ja letkat muodostavat ruuhkia tietyille kaduille. Jokainen auto, mikä suuntaa kohti Dolby Theatrea tutkitaan pohjia myöten turvallisuus näkökulmasta. Kutsu ja kulkuluvat on hyvä näyttää tässä kohtaa.





 
5. Hollywoodin kaduilla kaikuu Oscarien aikaan myös paljon soraääniä. Mielenosoittajia ja oman asian puolesta puhujia on jokaisella kadunkulmalla. Tähtihumu ei todellakaan ole kaikkien mieleen.

Miltä kuulostaa keikka, baarit ja bajamajat hautausmaalla? Todellisuudelta, kun puhutaan Hollywoodista. Jouduin itsekin hieraisemaan hieman silmiäni, kun varasin keikkalippuja tälle keikalle ja googlasin keikkapaikan vielä toistamiseen, että oikeastiko Chvrches esiintyy hautuumaalla? Hollywood Forever on todellakin hautausmaa, jossa nukkuu ikiunta tuhansia kuolleita, joiden joukossa useita tunnettuja legendoja. Kun me saavuimme autolla keikalle, hieman ennen auringonlaskua, paikka tuntui jotenkin maagiselle. Tuntui todella oudolle ja samaan aikaan uteliaalle ajaa porteista sisään autoletkassa parkkipaikkaa etsien. Pian auringon laskettua täällä hurrattaisiin ja tanssittaisiin Chvrches tahtiin.










Pakeneva päivänvalo sai meidät kävelemään hyvin nopeasti Garden of Legends -puiston lävitse, jossa itse punkin kuningas Johnny Ramone toivotti porteilla tervetulleeksi. Täällä lepäävät myös Ramones bändin Dee Dee Ramone sekä Beatlesin George Harrison. Myös Ihmemaa Oz:n Toto-koira on saanut viimeisen leposijan Hollywood Forever hautausmaalta. Täältä myös varataan paikkoja etukäteen, siten että kyltissä lukee jo henkilön nimi ja syntymäaika, kuolinajan kohdalla on vielä tyhjä tila. Tästä tulikin mieleeni, kun toissa syksynä vierailtiin mm. Marilyn Monroen haudalla. Tiedättekö muuten kuka on varannut paikkansa hänen vierestään? Ehkä kerronkin sen ja lisää tästä hautausmaasta seuraavassa postauksessa.

Amerikoissa bajamajojen määrä ja niiden toimivuus yleisötilaisuuksissa ei petä koskaan.

  

Hämmennykseni eivät meinanneet loppua, kun huomasimme että keikkaa varten oli myös rakennettu baari ja ravintolakojuja, joista sai ihan vapaasti ostaa juomia keikalle. Itse asiassa samana päivänä ennen keikkaa, saimme vielä sähköpostilla ohjeen, että alueelle saisi tuoda myös omia juomia ja eväitä. En kuitenkaan tohtinut vesipulloa enempää tuoda, hautausmaalle. Jälleen kerran sääntö-Suomen kasvatilla oli ihmettelemisen paikka, kun jengi pössytteli ja istuskeli taittotuoleissaan syöden popcornia, edelleenkin hautausmaalla. Siltikin, keikkapaikka ei olisi voinut olla enää kauniimpi. Alla tähtitaivaan, kuun sirpin ja palmujen. Hetki oli erittäin taianomainen. En näkisi vastaavaa tapahtumaa ihan heti missään muualla tapahtuvan, mutta jotenkin se sopi juuri tänne. Päässäni pyöri tuhat ajatusta elävistä ja kuolleista ja toisaalta, miksipä kukaan ei haluaisi kuulla musiikkia ja päästä livekeikalle, vaikkakin nukkuisi ikiunta..?

Perheille ja suvuille löytyi omia kryptia, jonne mennä muistelemaan mennyttä läheistä.

Keikka itsessään oli myös loistava. Ensikosketukseni bändiin tapahtui tämän kesän Flow-festivaaleilla ja sieltä jäi palo kuulla ja nähdä lisää chvrchesiä. Hollywood oli siihen täydellisen maaginen paikka.



Eng // chvrches concert in Hollywood Forever Cemetery.

Hinta: 2 vrk, 199 euroa.
Hostellin sivuille pääset tästä. 


Eng // Hotel review: Orange Drive Hostel

Olin haaveillut tästä vuosia. Nähnyt kuvia auringonlaskun ratsastajista suurkaupungin valojen yllä, sekä ihan itse todistanut omin silmin ohitseni ratsastavia ihmisiä haikatessani Griffith Parkin kukkuloilla. Halusin itsekin kokea miltä tuntuu ratsastaa Hollywoodin kyltin alla. Ratsastus on ollut monella aikaisemmalla Los Angelesin reissulla hyvinkin lähellä toteutuakseen, mutta vaati ilmeisesti toisen sopivasti heppahullun kaverin saapumista LA:hin, että saatiin tämä viimein onnistumaan. Tämä oli heittämällä yksi parhaista jutuista, mitä tehtiin tällä Los Angelesin reissulla!














Koska olin haaveillut tästä vuosia, tiesin että melkein jokaisesta hotellista on ainakin ennen saanut tänne flyerin, jossa on muutaman taalan alennus ratsastuksen hintaan ja niin oli edelleenkin. Napattiin flyerit matkaan ja soitettiin ranchille ja varattiin aika. Valittavanasi on yhden tai kahden tunnin ratsastuksia, aina barbeque-illallisiin ja auringonlaskun ratsastuksiin. Me valitsimme varovaisesti tunnin ratsastuksen (hinta 40 $, kaksi tuntia 60 $) + tipit ratsastuksen ohjaajalle (suositus 10-20 $).

Vastuuvapautuspaperit täytettyämme, jotka Amerikan malliin olivat melkoiset, olimme valmiina vaihtamaan vaatteet, painamaan kypärät päähämme ja hyppäämään satulaan. Satulaan hyppääminen olikin tehty aivan naurettavan helpoksi. Hevonen tuotiin rakennetun korokkeen eteen, joten aivan hirveästi ei tarvinnut ponnistaa ja farkkuja venyttää, jotta satulaan pääsi. Hevoset seisoivat kiltisti paikoillaan, ovathan tehneet samaa varmasti vuosia.












Oli aika mahtavaa, että saatiin privatunti, koska muita ratsastajia ei siihen helteeseen ollut ilmaantunut. Mentiin ihan hiljalleen käyntiä vaan, sillä kieltämättä mietin hevospolosia siinä kuumuudessa. Oma hevoseni Singer, ei jättänyt kylmäksi sitä faktaa, mistä on nimensä saanut. Hevonen hörötteli lauleskella mennen tullen. Niin tottuneita heposet olivat Griffith parkin vuorijanaan, että tiesivät mennä lähes automaattisesti oikeita polkuja ja käännöksiä. Ja kun tulimme kääntöpaikalle, niin kummasti askel piristyi. Ainoa mikä välillä aiheutti vähän sydämentykytyksiä oli se, kuinka polun reunalla hevoset halusivat astella. Välillä tuntui sille, että näinköhän tässä pudotaan rotkoon ja korkealta, mutta hevoset kuulemma tykkäävät katsoa rinteen reunalla mahdollisia uhkia, kuten Griffith parkin ainoaa mountain lionia tai mahdollisia käärmeitä.




 

















Meidän ohjaaja oli hiljattain vasta muuttanut toisesta osavaltiosta Los Angelesiin ja viihtyi kaupungissa hyvin. Kukapa ei, nämä maisemat työpaikkana? Hän kertoi myös käyneensä Suomessa pari kesää sitten, joka oli aika hauska yhteensattuma. Ohjaajat työskentelevät kuulemma vapaaehtoisina ja palkkio perustuu pelkästään tippeihin. Sunset Ranchilla on yli toistatasataa hevosta, joista osa lähialueen ihmisten hoitoheppoja. En todellakaan osannut aavistaa, että Hollywood-kyltin alle kätkeytyy näinkin valtavan suuri ranchi ja että sinne todella voi marssia ratsastamaan lähes vuoden jokaisena päivänä.





 








Rakastin yli kaiken tätä höpsöhapsukorvaista laulavaa koniani ja sen selässä suosikkikaupunkini, Los Angelesin, maisemien ihailua. Olin yhtä hymyä koko ratsastuksen ajan ja tiedän palaavani seuraavalla kerralla uudestaan tälle ranchille. Seuraavalla kerralla otan joko kahden tunnin ratsastuksen tai auringonlaskun aikaan tapahtuvan ridauksen. Kiinnostaisiko sinua ratsastus näissä maisemissa? Kuka on messissä?


Sunset Ranchille on helppo ajaa Hollywoodista ja auton saa veloituksetta parkkiin ranchin porttien sisäpuolelle, jos olet varannut ratsastuksen. Tämä on sama lokaatio, josta kannattaa lähteä haikkaamaan, jos haluat valloittaa Hollywood-kyltin. Tällöin toki joudut parkkeeraamaan auton kadulle. Hollywood-kyltin haikkauksesta kirjoitan tulevissa postauksissa lisää.


Eng // Riding under the iconic Hollywood-sign