Turvallisesti internetin valtateillä - kotona ja maailmalla! + Arvonta

Kun on viettänyt toistaiseksi pisimmän työuransa it-alalla, eivät nämä asiat ihan vieraita ole. Ne vaan joskus tuppaa unohtamaan. Ja toisekseen, jos on käyttänyt koko tietoteknisen ikänsä laitteina pääsääntöisesti vain mac-koneita, niin on aika onnellisesti onnistunut olemaan erossa viruksilta - ainakin ennen. Toista se on kuulkaa nyt. Sain tästä muistutuksen korkealta taholta, kun F-Secure kutsui meitä maailmalla reissaavia matkabloggaajia tietoturvaluennolle toimistolleensa. Siellä itse F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen aika hyvin romutti minun kiiltokuvamaisen ajatuksen macin virusviattomuudesta ja laitteittensa ainaisesta puhtaudesta. Ajat ovat muuttuneet totta totisesti ja enää ei kannatakaan tuudittautua siihen ajatukseen, että ilman lisäturvaa IOS-laitteetkaan olisivat täysin suojassa.
 

Tarkoitus ei ole pelotella, mutta usein se suurin riski tapahtuu juuri käyttäjän ja laitteen välissä. Hakkerit ovat aina askeleen edellä, kalastellakseen esimerkiksi luottokortin tietojasi tai mahdollisuutta iskeä sähköpostiisi. Maailma on täynnä ilmaisia wifejä, langattomia verkkoja, joihin reissuilla loggautua ja helpottaa some ikävää. Mutta ovatko ne kaikki turvallisia verkkoja? Ne sellaiset johon loggautumalla ruksit ja hyväksyt sopimusehdot, ilman niitä edes lukematta. Tai entäpä jos se kaikki onkin sinulle täysin vieraalla kielellä? Raksi ruutuun tai internetin valtatie ei aukea. Rohkeaa? Kyllä. Turvallista? Ei niinkään... Tai entäpäs jos olet maailman äärissä ja oman pankkisi nettisivut ovat alhaalla juuri kriittisellä hetkellä, kun sinulla olisi käyttöä niille. Miten tietoyhteiskunnassa toimitaan, jos homma ei pelitä. No sehän pysähtyy, tai ainakin se siltä hetkellisesti tuntuu.

Mitä siis avuksi turvalliseen nettailuun ja epämiellyttävien nettikatkosten välttämiseen? Minäpä kerron muutaman tarinan elävästä elämästä.

Puhelimessani on tässä Freedome päällä ja lokaatioksi on valittu Espoo, Suomi.



    

Kun olimme vuosi takaperin maailmanympärimatkallamme ja silloisessa kohteessamme Phu Quocin saarella Vietnamissa, emme päässeet Osuuspankin nettisivuille. Ihmettelimme asiaa hetken ja totesimme, että sivut ovat varmaan vain hetkellisesti alhaalla. Tunnit menivät ja oli suorastaan hämmentävää että sivut olivat näinkin pitkään alhaalla, ilman tiedotusta, nykypäivänä. Kysyin asiasta facebookissa, johon ytäväni kuittasi että kyseinen pankkiasia on jo uutisissa saakka ja laittoi linkin op-pankin sivuilla olevaan uutiseen. Linkki ei meitä auttanut, koska sekään ei suostunut avautumaan meille Vietnamissa. Syynä oli se, että Osuuspankin sivut olivat joutuneet palvelunestohyökkäyksen uhriksi ja syyllisiä etsiessään ja toimintoja ja riskejä rajatakseen pankki oli päättänyt sulkea ulkoapäin tulevan nettiliikenteen lähes kaikkialta maailmasta. Vain tyyliin Suomesta pääsi kirjautumaan pankin sivuille. Ja vain Suomesta tarkoitan sitä, että liikennettä rajoitettiin niin, että vain suomalaisista ip-osoitteista pääsi pankin sivuille. Ei Vietnamista, ei todellakaan. Meillä odotti reissullamme vielä monta monituista muuta maata ja seikkailua ennen Suomea ja sehän ei onnistui ellemme saisi visa-korttiamme maksettua välillä tyhjäksi tuolla pankin sivuilla.
Tähän avuksi astui F-Securen Freedome sovellus, jonka mieheni nokkelasti tiesi ladata ipadilleen. Freedome on VPN-sovellus, joka ohjaa internet liikenteen haluamasi maan (lokaation) kautta. Me tietysti valitsimme lokaatioksi Suomen ja näin pääsimme pankin sivuille Vietnamista käsin, koska Freedome antoi meidän internet istunnolle suomalaisen ip-osoitteen. Tällöin siis Osuuspankin sivusto tunnisti meidän tulevan Suomesta ja pääsimme normaalisti asioimaan sivustolla. Saatiin visalasku tyhjäksi ja varattua uusia lentoja ja hotelleja. Siispä thank god VPN:lle sanon minä!

Freedomen avulla voit vaihtaa virtuaalisen sijaintisi helposti maavalikon avulla.


  
    
Jos Freedomen käytettävyydestä haluaisin kertoa ehkä hieman arkipäiväisemmän ja kevyemmän esimerkin (koska pankin sivut tai muutkaan palvelusivustot eivät kovin usein onneksi altistu palvelunestohyökkäyksille), niin se on ehdottomasti ulkomailla ollessa se, että voi katsella suosikkisarjoja mistä päin tahansa!
Esimerkiksi vuosi takaperin Thaimaan Phi Phi -saarella ollessani muistan, kun yritin katsoa mtv:n Katsomo-sovelluksesta Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa (sillä pakkohan se oli nähdä saako Miia ja Olli toisensa. Puhun siis vuoden takaisesta ja sarjan ensimmäisestä tuotantokaudesta), mutta usein Katsomo, Yle Areena ja Ruutu.fi ovat määritelleet asetuksensa niin, että sarjoja on mahdollista katsoa vain Suomesta käsin. Mutta kun käänsin ipadilla olevasta Freedome -ohjelman karttasovelluksesta maaksi "Suomi", niin johan alkoi sarja näkymään (ja tunteelliset kyyneleet valumaan kasvoillani). Ihana sarja! Ja sitä oli kiva katsoa kaukana kotona ja tietää välillä edes mistä kaikki muut oikein puhuu.

Freedomesta on siis moneksi! Asentamalla sovelluksen kännykkääsi, padiisi tai koneellesi voit siis surffata huoletta, turvatulla yhteydellä, salattuna ja ilman seurantaa. Se estää myös virukset ja muut seurantaevästeet epäilyttävistä wifi-verkoista. Ja tosiaan, kuten yllä kerroin esimerkein, voit asettaa virtuaalisen sijaintisi vapaasti ja näin surffata suosikkisivustoilla kuten Suomessa ollessasi. Kannattaa lukea lisää Freedomen eduista ja hyödyistä lisää tästä. 
Seuraavan kerran loggautuessasi ilmaisiin wifi-verkkoihin kahviloissa tai hotellien auloissa, kannattaa siis aina muistaa, että periaatteessa kuka tahansa pystyy perustamaan langattoman verkon, joka näyttää esimerkiksi hotellin "viralliselta" verkolta. Ja liityttyäsi siihen, verkon perustaja voi salakuunnella liikennettäsi. VPN ratkaisut suojelevat juuri tälläisiltä uhilta. Valitse siis täysin avoimen ja randomin wifin sijaan mielummin se salasanasuojattu verkko, johon tunnukset saat yleensä palveluntarjoalta. Näin välikäsien ja verkossa epärehellisesti toimivien riskin määrä pienenee ja turvasi kasvaa. VPN:n avulla surffatessa, voit ottaakin jo rennommin.



Kannettavalla Freedome toimii samalla tapaa. Tässä sijainniksi on valittu Espoo, Suomi.
  
      
En tiedä kehtaisiko sitä edes kertoa, kuinka monesti sitä on itsekin puhelimellaan loggautunut ties mihin wifi-verkkoihin maailmalla siinä toivossa, että täytyyhän sen nyt olla ihan turvallinen. Niin, niinhän sitä aina toivoisi. Mutta nykyiset älypuhelimet sisältävät niin paljon dataa käyttäjästä, että myös se on syytä turvata kuten perinteinen tietokonekin. Asensin omaan puhelimeeni vasta alkuvuodesta
Freedomen ja olipa heti turvallisempi olo loggautua verkkoon viime kuussa Prahan kentälle saapuessani. Pidän itse VPN:ää päällä koko ajan puhelimessani, enkä ole sen huomannut hidastavan luuria, pienen alku kohmeuden jälkeen lainkaan.   



Lisää turvaa koko perheen käyttämille laitteille tuo monipuolisempi SAFE.

    

Laajempaa tietoturvaa koko perheelle

Sitä tarjoaa F-Securen SAFE tuote, joka suojaa laitteesi viruksilta, troijalaisilta ja vakoiluohjelmilta. Se muun muassa blokkaa kaiken muun nettiliikenteen, kun kirjaudut pankin sivuille, taaten näin turvallisen yhteyden pankkisivustolle. Tuote tarjoaa myös lapsiperheille turvallisen tavan käyttää internettiä. Kannattaa tutustua tuotteeseen lisää tästä ja saat tuotteen tuosta linkistä 4 kk ilmaiseksi!
 
 



 

   
Osallistu arvontaan ja voita itsellesi ja laitteillesi tietoturvaa vuodeksi!

Minulla on ilo arpoa teidän lukijoiden kesken nyt yhdelle onnelliselle voittajalle tietoturvaa vuodeksi. Näin helppoa osallistuminen on: 
Jätä kommenttiin oma mietteesi/ajatuksesi tietoturvasta tai vaan puhtaasti kommentoi, että haluat osallistua arvontaan. Aikaa osallistumiseen on 13.4.2016 kello 24:00 saakka. Voittaja saa käyttöönsä F-Secure Freedomen (3-laitteelle 1 vuodeksi, arvo 49,90 €) sekä F-Secure SAFEn (3-laitteelle 1 vuodeksi, arvo 59,90 €). Onnea arvontaan!
 


Kurkkaapa vielä oheinen video, jossa esiintyy Mikko Hyppönen, joka mielestäni herättelee aika hyvin millaisessa maailmassa me elämme.



 


*Postaus yhteistyössä F-Securen kanssa.

Eng // Be safe and protect your devices while surfing on internet.

oi ihana kevät!

Ja oi ihana Seurasaari! Eilen, 2. pääsiäispäivänä, astelin ensimmäistä kertaa Seurasaaren laituria pitkin museosaarelle. Olen kyllä useasti ajanut pyörällä näillä suunnilla, mutta häpeäkseni on tunnustettava, että tosiaan eilen kävin oikeasti saarella vasta ensimmäistä kertaa. Enkä kyllä ymmärrä, että miksi. Paikkahan on aivan fantastinen!

Kun jättää yhden Suomen kevään välistä, kuten me viime vuonna, on pitkän talven jälkeinen auringonpaiste sanoinkuvaamattoman hieno tunne! Aina se tuntuu yhtä hyvälle, mutta eilinen muistutti taas hyvin miltä oikea kevät tuntuu ja miltä täydellisen kevätpäivän kuuluu näyttää. Minun mielestä aika pitkälti tältä.








Yllätyksekseni merenranta oli paikoitellen vielä jäässä, mitä se ei avomerellä ole ollut enää hetkeen. Kierrettiin saari pari kertaa ympäri ja saatiin kävelykilometrejä reilu kuusi. Ei hirveän paljon, mutta ihan kiva "sunnuntaikävelyksi". Seurasaari oli juuri niin ihana, mitä siitä olen kuullutkin sanottavan. On suorastaan söpöä löytää omasta kaupungista uusia paikkoja, jotka vetävät jalat näin alta. Tänne tiedän palaavani useasti uudelleen. Seurasaari, nähdään jälleen pian!

Onhan Seurasaari sinulle tuttu paikka?

Eng // Sunny spring day in Seurasaari island, Helsinki.

Drink your greens - herkullinen vihersmoothie resepti

Elämääni ja aamujani on jo pitkään siivittäneet smoothiet. Toiset ovat nähneet Snapissa ja Instassa (SannaSevenSeas) varmaan aika tuhdisti smoothien huuruisia kuviani ja videoita, sekä täältä kotoa että maailmalta. Smoothiet ovat vaan niin herkullisia ja tekevät päivästä kuin päivästä ripauksen paremman. 

Matkustettaessa Aasiassa, on suorastaan synti jättää mangosmoothie tilaamatta -trust me! Parhaimpina päivinä itselläni niitä menee jopa kolme. Tilaan ne nykyisin aina ilman sokeria, koska huomasin pettymyksekseni, että niihin lisätään sitä. Mango ei mielestäni tarvitse lainkaan lisäsokeria, kun on itsessään jo ihan karkkia. 
Ultimate suosikkismoothieni löytyy kuitenkin Amerikoista, kappasta! Los Angelesin Whole Foodseista (ja vain ainoastaan sieltä) saa tätä vihreää kultaa ja uskaltauduin nyt viimeinkin Cali-ikävissäni sorkkimaan reseptiikan saloja ja pistämään Farmers Garden -smoothiepajan pystyyn. Ja voi ihanuutta, olin räjäyttää tajuntani mitkä maku ja tuoksumuistot leijailivatkaan mieliini, kun smoothie sheikkeri oli juomani valmistanut. Mielikuvissani olin paiskannut itseni takaisin Kalifornian aurinkoon. Ajatelkaa, näin helposti! Haluankin jakaa teille tämän herkullisen reseptin.







Herkullinen vihersmoothie 2:lle


Mittaa n. 2 dl:n mittaan/lasiin kukkurallinen seuraavia tuotteita:
  • pilkottua lehtikaalia
  • pinaattia
  • pakastemansikoita
  • appelsiinituoremehua (mieluiten hedelmälihalla tai itsepuristettua)
  • 2 banaania

Sekoita usean minuutin ajan tehosekoittimessa, niin että kaikki ainekset ovat varmasti hyvin pilkkoutuneet. Väriä ei kannata säikähtää, sekin vaihtelee usein kirkkaamman vihreästä hieman jopa rusehtavaan, mutta maku pysyy yleensä samana ja sehän on se tärkein. En näkisi muuten yhtään huonona lisätä smoothieen vähän vaikka inkivääriä tuomaan lisätwistiä.





Toinen kotitekoinen suosikkismoothieni on pirteän värinen mango-banaani-inkivääri-kookosvesi smoothie, jonka reseptin jaan teille myöhemmin. Tänään aamulla, kuin telepatiaa, minun naputellessani luonnoksissa ollutta smoothie-postausta, oman smoothie reseptinsä julkaisi myös RIMMA+LAURA-blogin Laura, joten melkeinhän tässä voisi haastaa kaikki muutkin bloggaajat ilmiantamaan omat suosikkismoothie reseptinsä ja makunsa maailmalta. Tähän reseptikirjaan ovat kaikki tervetulleita mukaan kommentoimaan ja jakamaan vinkkinsä. 
Minun tämänkertainen vihersmoothie makuni tulee siis Kaliforniasta ja kulkee alkuperäisellä nimellä Farmer´s Garden.


Eng // My favorite green smoothie, farmers garden - just like in California.
 

Auringonnousu Koh Bulonen saarella

Lupasin edellisessä postauksessa, kehuessani upeaa auringonnousua Koh Bulonen saarella, todistusaineita siitä. Kokosinkin ensikertaa time lapse-videon ja tässä se nyt olisi. Paljon on muuten vielä opittavaa tuosta time lapsesta, lähinnä mitä kaikkea pitää jatkossa huomioida. Tätä tekemällä kävi ilmi, että edes parisensataa kuvaa ei riittänyt tähän videoon ja auringonnousun täydelliseen esittämiseen, vaan kuvia olisi pitänyt ottaa vieläkin pidempi aika, jotta aurinko olisi videolla noussut kunnolla korkeuksiina. Time lapse -ohjelmassa käytin tässä versiossa 15 frames/sekunti, vaikka ensiksi se oli minulla tuplanopeudella 30. Tällöin video oli puolet nykyistä lyhyempi. Lisäksi kamera toki olisi voinut olla jossain toisaallakin, kuin terassin kaiteen päällä, koska nyt videolla näkyy paljon rantakalliota, jotka tosin nousuveden aikaan olivat täysin veden peitossa. Se olisi ollut hienoa saada ikuistettua tähänkin. Mutta hei, ensikerralla sitten. Katsokaa ja pohtikaa mitä mieltä itse olette?


 

Aamuvirkku mieheni sekä Gopro-kamera kaiteen tolpan nokassa ikuistamassa automaattiasetuksilla kuvia auringonnoususta.


Tälläisiä lämpimän valon näytelmiä kelpasi kyllä katsella omalta terassilta käsin. En osaa edelleenkään päättää, pidänkö enemmän auringonnousuista vai -laskuista. Toisaalta, kuka pakottaa valitsemaan... Molempi parempi sanon minä. Mitä te tuumitte?





Eng // Sunrise in Koh Bulone, Thailand / time lapse video

 

Thaimaan saarihyppely osa3: Auringonnousujen näyttämö, Koh Bulone

Kun jättää haikeana taaksensa itselleen niin kovin mieluisan saaren, Koh Lipen, ja suuntaa ensimmäistä kertaa uuteen paikkaan, olo on jännittynyt. Sitä toivoo, että ei olisi tehnyt virhettä viettää viimeisiä arvokkaita lomapäiviään "huonossa paikassa". Siis ainakaan kehnommassa kuin edeltäjänsä. Panokset olivat siis kovat, kun saavuimme tunnin pikaveneessä istumisen ja pitkähäntäveneeseen keskellä merta siirtymisen jälkeen rinkkoinemme Koh Bulonen rantahiekalle. Pelko oli onneksi turha ja lupaukset täyttyivät hetkessä. Vaalea hiekka satoine valkoisine simpukkoineen vakuutti aikalailla heti tämän reissaajan. 
Varpaat hiekassa nousimme hotellin respan rappuset ylös tasanteelle ja chekkasimme itsemme sisään. Respan ystävällinen nainen muisti sähköpostikirjeenvaihdostamme meidät ja toivotti iloisesti tervetulleeksi. Resortin ainoa vapaa mökki odotti meitä sovitusti ja lähdimme staffin eli Thaimaassa rinkan kantajan avustuksella etsimään omaamme, mikä odottikin meitä aivan mökkirivistön viimeisempänä. Kallioiden päällä, aivan merenrannassa.



   
 

Saarihyppelymme oli siis edennyt kolmannelle ja viimeiselle saarelle ennen paluuta Krabille ja kotiin. Viimeiset lomapäivät tekivät laiskoiksi ja minulle riitti hyvin resorttimme edustan ranta, thaihieronta, mangosmoothiet ja hotellin ravintola. Suureksi yllätykseksi sää ei kuitenkaan ollut puolellamme ja todistimme useamman pilvisemmän päivän ja Thaimaalle epätyypillisen korkeat aallot. Tämä teki myös snorklaamisesta mahdottoman ja juuri Bulonen merenalaista maailmaa on kehuttu kovasti. Se jäi meiltä nyt kokematta, mitä nyt ensimmäisenä päivänä kävin nopeasti snorklaamassa, mutta laskuvesi oli vienyt jo meren mennessään, eikä snorklaaminen liian matalassa vedessä lähes koralleja hipoen ollut mieluisaa. Useampi merisiilikin tuli vastaan, joten päätin kääntyä takaisin rantaan matalikosta.





   
Koh Bulonen erikoispiirre ovat nämä rannalle ajautuneet puunrungot ja juurikot. Yksi teoriamme oli myös se, että merenpinnan noustessa puut ovat yksinkertaisesti kaatuneet ja jääneet rantaviivan nousun jalkoihin. Viehättäviä ja kovin kuvauksellisia kyllä ovat, joten toivottavasti saavat jäädäkin paikoilleen. Toiset käyttivät niitä myös vaatenaulakkonaan tai niskatyynyinään rannalla loikoilun lomassa. Ja näemmä jotkut myös roskiksenaan. (aargh, asia joka pisti vihaksi).


Rauhallisen saaren elämä alkoi aina auringonnousun aikaan. Tämä on ollut yksi niitä harvoja paikkoja, joissa olen luonnostaan herännyt ihailemaan auringonnousuja, siis monikossa! Voitteko uskoa? Jokainen aamu oli uudenlainen näytös ja värien show, jota kyllä kelpasi katsella. Myönnettäköön että toisinaan kömmin vielä pirteän alkuinnostuksen jälkeen takaisin suojaverkon alle torkuille, ennen herkullista aamupalaa ja varsinaista päivän alkua. Aamuinen auringonsäteiden tulvima huone ja lempeä trooppinen tuulenvire avonaisesta ovesta, ovat kyllä sanoinkuvaamattoman upeita tunteita. Olisivat meikäläiselle ainakin jokaisen aamun pelastus, just saying...


 

Mökkimme sijaitsi rivistön viimeisenä eli oikealta katsottuna ensimmäisenä.


       

Jos olivat auringonnousut huikeita, niin saimme kyllä loistavan oppitunnin purjehduskurssiammekin silmällä pitäen vuorovesistä. Saimme nimittäin taas kokea nousuveden aiheuttamat aallon tyrskyt ja paukkeet joka ikinen yö. Ja syy miksi sanon, että taas, on kun vuosi sitten koimme vastaavanlaiset paukkeet Port Bartonissa Filippiineillä. Pitikin heti paukkeen alettua faksailla tuolloisille filppari-reissukamuille ja kertoa heille tästä flachbackista, pienen sympatian toivossa, tietysti.

Muutoin Bulonen saari oli hyvin rauhallinen. Hotellimme takapihalta alkanut pieni kylänraitti vei toisiin resortteihin ja viidakon keskellä olevaan baariin. Saarelta löytyi apteekki ja pari muuta ravintolaa, mutta ennakkosuositusten pohjalta söimme aina vain meidän oman resortin ravintolassa, parasta kun kuulemma oli. Ja en siis keksinyt tätä itse, vaikka todellakin ruoka oli erinomaista, vaan ystävämme vierailivat saarella vain muutamaa viikkoa ennen meitä ja kuulimme heiltä pelkkää hyvää paikasta. Lisäksi menneillä Matkamessuilla Mondon Thaimaa-asiantuntija Antti Helin paljasti omat saari suosikkinsa ja nimesi Koh Bulonen kolmanneksi heti Lantan ja Changin jälkeen, sekä korosti eritoten Koh Bulonen maukasta ruokaa, johon on tuonut omia twistejä saaren paikallisasukit eli merimustalaiset.

Saarella voi myös nähdä suuria varaaneja, mutta me emme onnistuneet näkemään yhtäkään. Tämä siis tiedoksi, jos metrinen varaani astelee eteesi, että on kuulemma aika normaalia.




  

Koh Bulonille saapuminen ja lähteminen:

Lähimmästä satamasta mantereelta, Pak Barasta, pikavene kestää vajaan tunnin verran saaren edustalle, josta vaihdat lennosta pitkähäntäveneeseen, joka vie sinut Bulonen rantaan. Vuoroja on high seasonin aikaan yksi päivässä.
Myös pohjoisen saarilta (Lantalta) ja etelästä (Lipeltä) menee päivittäin lautta tai speed boat ohitse, jossa sinun on mahdollista jäädä saarelle.
Varoituksena meripahoinvoinnista tai selkävaivoista kärsiville, että speed boatin kyyti oli aika raskasta, mutta itse selvisin etukäteispanikoinnista huolimatta kuitenkin ihan kunnialla, koska matka-aika oli vain tunnin verran.

Missä majoittua?
Saarella on vain kourallinen hotelleja, eikä niitä kuuleman mukaan olisi enempää rakenteillakaan. Me valitsimme Bulone Resort -hotellin ystävien suositusten pohjalta, eli majoitumme kuulemma saaren parhaaseen resortiin. Ja parhaus on mitattu nyt sellaisilla mittareilla, kuten lämpimän veden tulolla, vedettävällä wc:llä (tai wc:llä, jossa saa laittaa paperia pönttöön), ilmastoinnilla ja sähkön toimivuudella ja sen käyttöasteella. Monissa saaren hotelleista ei siis esimerkiksi toimi sähköt kaikkina aikoina. Lisäksi Bulone Resortin lokaatio oli loistava ja hotellin oma ravintola yksi saaren parhaista. 
Huomioithan vain, että saaren hotelleja ei juurikaan löydy miltään varaussivustolta (ainakaan vielä), joten ennakkovaraus sähköpostitse tai soittamalla on ehdottomuus. Ellei halua elää todella villisti ja päätyä nukkumaan palmun alle. Esimerkiksi me jännäsimme huoneen saatavuutta samalle viikolle kuin suunniteltu saapuminen, jolloin saimme vasta vahvistuksen meilitse, että meitä odottaisi resortin ainoa vapaa huone. Tämä tarkoitti tyytymistä siihen mitä oli saatavilla ja hyväksyimme sen. Huoneemme, tai siis oma mökkimme oli ilman ac-ilmastointia, eikä suihkustakaan tullut kuin kylmää vettä. Mökkimme lattian rakosista näki kallion ja tuuli puhalteli niistä hellästi läpi. Huoneen lattian lakaiseminen tosin onnistui helposti, vain harjalla huitaisemalla ja hiekanmuruset olivat poissa. Resortin muut mökit ovat korkeatasoisempia. Meidän huoneemme numero 1, ei tällä kertaa ollut ihan ykkönen, mutta itse resortti oli makuuni kuitenkin saaren tasokkain ja suosittelenkin sitä mieluusti. Hotellia ovat pyörittäneet sama perhe 90-luvulta lähtien ja yhteishenki teki vierailusta tässä hotellissa kyllä mieluisan. Sanoinko jo, että tänne palaan mieluusti uudelleen...?





Koh Bulone oli saarihyppelymme musta hevonen. Toiset ovat sanoneet saaresta, että se olisi kuin Koh Lipen saari kymmenen vuotta sitten. Mene ja tiedä. Mutta paikalliset kertoivat meille, että Bulonen saarelle ei voisi tosiaan enää rakentaa lisää hotelleja, joka jättäisi saaren kasvupaineet pois ja paikka saisi pysyä tälläisenään. En väitä että se olisi lainkaan huono asia. Osittain jopa toivon sitä.

Nyt on kuitenkin tullut aika kiittää ja kippistää mangosmoothiella teitä seurasta saarihyppelyllämme! Vuorossa on tosin vielä luvattu postaus ihan käytännönasioista mitä tulee Thaimaassa reissaamiseen. Lisäksi reissuvideo on myös työnalla sekä time lapse kokeilu tuosta auringonnoususta, joten vielä on mahdollisuus palata näihin turkooseihin maisemiin... Tai jos sinulla heräsi jotain kysymyksiä saarihyppelystä, niin mieluusti vastailen parhaani mukaan. Tai oletko jopa vieraillut Koh Bulonella? Olisi mukava kuulla kokemuksia... Stay tuned.


Saarihyppelyn osa1: Koh Lanta, osa2: Koh Lipe
Majoitus:
Bulone Resort, 3 vrk yht. 210 eur. (
hotelli on suljettuna kesäkuusta lokakuuhun)
Kartan ja reitin löydät edellisestä postauksesta.

Eng // Our third stop in our backpacking trip in Thailand was a beautiful Koh Bulone.

Burgeriperjantai Amerikka-siskojen kanssa

Kaikki tiet vievät Amerikkaan... eiku ooops! No ainakin meidän jengin tiet vievät sinne hyvin usein. Ja se jos mikä on tietenkin herkkua! Makeaa on myös saada Amerikka-siskoja takaisin kotiin ja niin kävi viime viikolla. Siitä on nimittäin jo tovi aikaa, kun vietettiin Amerikka-henkisiä läksiäisbileitä yhdelle ystävällemme, jota odotti suuri seikkailu maailmalla. Paljon on tapahtunut tässä välissä ja ennätettiinpä kiertää maailmakin tänä aikana ja tavata tietysti toisiamme useaan kertaankin, missäpä muualla kuin Amerikassa tietysti. Viime viikolla kuitenkin saatiin Cali-sisko takaisin kotiin ja sehän tarkoitti tietystikin partyja yhdessä muiden Amerikka-siskojen kanssa!
 







Pöytä katettiin yhteistuumin koreaksi tietenkin hampurilaisteemalla! Ja edelleenkin mentiin mielummin överit kuin vajarit -linjalla ja sehän sopi näihin Amerikka-kekkereihin. En tiedä, oliko sitten seura yksinkertaisesti vaan niin timanttista, vai oltiinko sopivasti Amerikka-huumassa, mutta burgereista tuli aivan törkeen hyviä. Ja voin kyllä sanoa, että jälkkäriosaston vanukas-vadelma-cookie -combokaan ei jättänyt ketään kylmäksi.


Nameriikka siskot (oikealta vasemmalle) Milla, Inka, Maria, Kea ja Kirsi. Vain Ulla puuttui, koska Dubai.


On ihan superia, kun saa jakaa ihan armotta Amerikka rakkautta sitä ymmärtävien tyyppien kesken. Meidän kohdalla ei paljon rajoja tunneta miten usein sinne voi reissata ja suunnitelmissakin vain taivas on rajana. Ja mikä parasta, Amerikan tietämys on lähes ehtymätön tällä jengillä! Usein ollaankin siinä onnekkaassa tilanteessa, että tehdään läpsystä vaihto ja aina joku onnekas meistä edustaakin Amerikan ihmemaassa. Seuraavaksi sinne lähtee roadtrippaamaan Inka ja odotankin innolla terkkuja Kaliforniasta. Arvatkaa vaan nouseeko matkakuume näiden mimmien seurassa? Ja miksei muuten aina voi olla burgeriperjantai, kysynpähän vaan...



Eng // Burgers and friday fun with my America sisters!