Kesän ekat purjehdusfiilistelyt + video

Shortsit, hentoinen tuulenvire hiuksissa ja merenpinnalta heijastelevat auringonsäteet, toukokuussa! Jokin tässä yhtälössä ei mätsää, tai niinhän sitä luulisi. Mutta uskottava se on, kun on itse saanut kokea normaalisti keskikesän helteet nyt jo toukokuussa. Kelit ovat hellineet kaikkia auringonpalvojia sekä tietysti myös veneilijöitä. En olisi ikinä uskonut, viime kesän kylmän kesäkuun jälkeen että tälläistä nannaa voisi kokea Suomessa ja tosiaankin ennen kesän alkua. Purjehduskausi on siis korkattu ja vesillä ollaan oltu jo useampaan otteeseen.
Tässäpä siis lajista kiinnostuneille makupaloja meidän kesän ensimmäisestä purjehduksesta Suomenlinnan vierasvenesatamaan. Ei lainkaan hullumpi paikka käydä vaikka keskellä viikkoa illallisella. Ruokakin oli Valimossa erinomaista.










    

Olisko liian optimistista toivoa, että tälläiset kelit jatkuisivat läpi kesän, aina syyskuun lopulle saakka. Viime syksyhän oli aivan fantastinen ja kaiholla muistelen kaikkia niitä lämpimiä loppukesän iltoja Pihlajasaaren tai Vasikkasaaren vierasvenesatamassa, jolloin sai nauttia näistä ihanista merellisistä maisemista - shortseissa. Uskallan toivoa ja olettaa, että vastaavaa on luvassa tänäkin kesänä ja paljon. Alku on ainakin ollut enemmän kuin lupaava.






Kelit lupailee hyvää, eikö olekin mahtavaa! Mutta miten on, kuuluuko veneily teidän kesään?


Eng // First sailing trip to Suomenlinna, Helsinki, this summer.

Tarinani matkailijana

Pitkästä aikaa haasteen pariin, jonka tällä kertaa sain Globe Called Home-blogin Jenniltä. Näitä haasteita on kyllä kiva tehdä, koska aiheet vaihtelevat usein ihan randomisti, sekä usein saa sukeltaa muistoihinkin näitä kysymyksiä pohtiessa. Tällä kertaa avataan tarinaani matkailijana. Aloitetaan!



"Experience is what you get when you were expecting
 something else."

    Selfie vuosimallia yhdeksänkymmentä ja jotain! Miia ystävän kanssa reissattiin jo ripari ikäisenä yhdessä ja nyt myös viimeksi kuukausi sitten Adelen keikalle Tukholmaan #FriendsForever






         

    Milloin matkustit ensimmäisen kerran Suomen rajojen ulkopuolelle? 
    Tähän en tältä istumalta osaa sanoa absoluuttista totuutta ja koska teen tämän postauksen muistin (ja fiiliksen) varassa, niin en lähde edes kilauttamaan kotiin. Luulen kohteen ollen kuitenkin Ruotsi, koska sellaisia hataria muistikuvia minulla on risteilystä ja autoilusta Ruotsin maalla. Ensimmäistä kertaa olin lentokoneessa ala-asteella, kun lennettiin äidin kanssa Espanjaan.


    Paras matkamuisto lapsuudestasi?

    Ainakin isin tekemä kuuma kaakao maistui maailman parhaalle pitkän laskettelupäivän päätteeksi hiihtokeskuksen parkkipaikalla auton takapenkillä. Laskettelin lapsuudessani aika paljonkin ja Lapissakin tuli käytyä laskemassa. Nykyisin en edes tiedä pysyisinkö suksilla pystyssä. Jotenkin luulen, että lautailu voisi kiinnostaa enemmänkin, sillä fanitan surffaamista.

    Mieleenpainuvin matkakokemuksesi?
    Tähän on epäreilua vastata vain yhtä paikkaa tai asiaa, koska ikimuistoisia kohtaamisia ja kokemuksia maailmalla on ollut niin monia. Kuitenkin ensimmäisenä tätä miettiessä mieleeni nousi ensirakkauteni, eli se hetki kun ensimmäistä kertaa laskeuduin Los Angelesiin, helmikuussa 2004, ja näin enkelten kaupungin miljoonat tuikkivat valot iltahämärässä. Koko timanttien avenuen, joksi se myöhemmin on nimetty ja jonka nähtyäni olin valmis siis about kuolemaan, koska ajattelin, että nyt olen nähnyt kaiken. Hah, kuinka väärässä olinkaan! Siltikin, koin samanlaiset vibat (ja kyyneleet) kun laskeuduin sinne vuosi sitten ilta hämärässä keväällä maailmanympärimatkan päätteeksi Havaijilta. Jos siis voit valita, niin iltalento LA:hin ei ole lainkaan hullumpi juttu. LA:ssa on muutenkin jotain sanoin kuvaamatonta taikaa.

    Kohde, jossa olet käynyt ja johon haluaisit uudelleen?

    Tää on paha, sillä pääsääntöisesti rakastun jokaiseen käymääni paikkaan ja palaan niihin yleensä aina uudestaan. Tälläisiä kestosuosikkejani ovat New York, Barcelona, Berliini, Thaimaan saaret ja Los Angeles. Mutta kohde, jossa olen vasta vain kerran käynyt ja haluaisin uudelleen (eikä haittaa vaikka se tapahtuisi hyvinkin pian) on Havaiji.


    Aloha!



    Mitä kieliä osaat puhua?
    Valitettavasti vain suomen lisäksi englantia. Sanon siksi valitettavasti, koska olisi ihanaa osata espanjaa, jota olen opiskellutkin ja eipä tuosta ruotsistakaan haittaa olisi täällä kotimaassakaan. Onneksi kuitenkin kaikkialla maailmassa missä olen ollutkaan, pärjää yllättävän hyvin elekielellä ja hymyllä. 
     

    Millaisia matkoja olet tehnyt jo kuluneen vuoden aikana?
    Vuotta ollaan eletty tämän kirjoituksen tekohetkellä vajaat viisi kuukautta, eli melkein puolessa välin ollaan. Kuluneen vuoden aikana olen ennättänyt käydä aurinkoa moikkaamassa Thaimaan kolmella eri saarella (Koh Lantalla, Koh Lipellä, Koh Bulonella sekä Krabilla). Lisäksi olen pyörähtänyt Prahassa, Tallinnassa ja Tukholmassa, pariinkiin otteeseen.


     

        
    Entä millaisia matkasuunnitelmia on loppuvuodeksi?

    Lempparikysymykseni! Hieman on vielä hakusessa, että mitä festarikesän reissut tuovat tullessaan ja se on paljolti vielä esiintyjistä kiinni. Mutta ainakin se on varmaa, että nostamme kesän aluksi purjeet Itämerellä ja tavoitteena olisi purjehtia tänä kesänä Tallinnaan saakka. Heinäkuussa odottaakin TBEX-blogikonferenssi Tukholmassa ja syyskuun lopulla kutsuu jälleen (tähän rumpujen pärinää...!) Los Angeles. (yay! Tähän paljon sydämiä). Suurempia suunnitelmia ei vielä Kalifornialle ole, mutta jotain roadtrippiä on tarkoituksena tehdä, ehkä Vegasiin tai Yosemiteen. LA ei onneksi tarvitse sen enempää suunnitelmia, koska mahdollisuudet on rajattomat ja fiiliksen mukaan mennään. Koska LA.
     
    Tortugan luottolaukku on jälleen lähdössä syyskuussa Amerikkaan!



        



    Kamalin matkakohde, jossa olet vieraillut?
    Mulla on vain muutamia paikkoja, joista muistan ajatelleeni, että tänne ei ehkä tarvitse palata enää, mutta se ei välttämättä johdu siitä, että paikka olisi ollut kamala, vaan ei vaan tarjonnut minulle sitä jotain. Kamalimpia matkakohteita ovat sen sijaan olleet sotamuseo (Coconut Tree Prison, Phu Quoc, Vietnamissa) ja keskitysleiri (Berliinin lähellä oleva Sachsenhausen). Kamalia ja silti kohteita, joissa on vaan pakko käydä, vaikka puistattaa


     

    Luetko matkaoppaita ennen matkaa?
    Toisinaan luen, mutta riippuu kyllä hyvin paljon kohteesta. Sanotaanko näin, että ennen luin enemmän ja nykyisin selvitän tiedot netistä ja matkablogeista. Toisinaan on hauskaa myös reissata kohteisiin ja olla selvittämättä mitään etukäteen. Rakastan kyllä matkaoppaita ja ne ovatkin kauniita sisustuselementteinä ja hyviä inspiraation lähteitä!


    Mitä mieltä olet yksin matkustamisesta?

    Olen tässä lajissa aika kokematon. Suomessa voin toki reissata ja reissaankin yksin toisinaan, mutta koska pelkään lentämistä, niin kauemmaksi reissuun lähteminen yksin ei ole minun juttuni. Tosin jollekin helpolle rantalomalle voisin ehkä lähteä yksinkin, mutta mieluiten reissaan kyllä seuran kanssa. Arvostan siis kovasti yksin matkaavia. He on mun mielestä rohkeita!


    Kuvaile kolmella sanalla millainen matkailija olet?
    Innokas, seikkaileva ja haasteet positiiviseksi kokemukseksi kääntävä matkailija.



        


    Ja jotta haaste jatkuisi eteenpäin, heitän nämä samat kysymykset seuraaville blogeille: 50 State Puzzle, Deep Red Blues, Pingviinimatkat, Archie Gone Lebanon, Tuntemattomaan ja takaisin. Mutta haasteeseen saa tarttua kuka vaan, joka haluaa pohtia tarinaansa matkailijana.

    Mitäs tuumitte? Tuliko yllätyksiä minusta matkailijana? :)

    Tässä vielä kysymykset kootusti kaikille haasteeseen tarttujille:
    Milloin matkustit ensimmäisen kerran Suomen rajojen ulkopuolelle? 
    Paras matkamuisto lapsuudestasi?
    Mieleenpainuvin matkakokemuksesi?
    Kohde, jossa olet käynyt ja johon haluaisit uudelleen?
    Mitä kieliä osaat puhua?
    Millaisia matkoja olet tehnyt jo kuluneen vuoden aikana?
    Entä millaisia matkasuunnitelmia on loppuvuodeksi?
    Kamalin matkakohde, jossa olet vieraillut?
    Luetko matkaoppaita ennen matkaa?
    Mitä mieltä olet yksin matkustamisesta?
    Kuvaile kolmella sanalla millainen matkailija olet?

     
    Eng // My story as a traveller.

    Perjantaisen PING Helsingin kuvakooste ja etsintäkuulutus!

    Tulin, näin, koin - voisi todeta tämän vuotisesta PING Helsinki-tapahtumasta. Kirjoitinkin aikaisemmin, että olin matkalla Pohjoismaiden suurimmille sisällöntuotanto business-festivaaleille, ja sitä ne totta vie olivatkin! Långvikin kauniisiin maisemiin oli kokoontunut sisällöntuottajia, niin bloggaajia, tubettajia, kuin instaajiakin. Aamupalaherkkujen jälkeen tajunta laajenikin mittavasti futuristi Gerd Leonhardin (@gleonhard) esityksessä, joka valoitti tulevaisuuden näkemyksiään teknologiasta, tekoälystä ja markkinoinnista. Se, että sisällöntuottajina meillä kaikilla on kyky ja mahdollisuus tuoda tunnetta sisältöihimme, on asia mihin tekoäly ei kykene nyt eikä (lähi)tulevaisuudessa, on tämän futurististen puheen jälkeen (ainoita?) lohdullisia asioita.

    "The Human story matters more than the Data." 
    - Gerd Leonhard
     




    Ja siksipä haluan kertoa teille, ihmiseltä ihmiselle, kuinka huikea ja monipuolinen perjantainen PING sisällöntuotantoseminaari olikaan! Ensinnäkin, olen vieläkin nöyrän kiitollinen siitä, että blogini ja minut valittiin content gurujen joukkoon. Sillä se valtava tieto-taito joka päivän aikana vyöryi päälleni ja ne kaikki tutut isot bloggaajat, jotka vilisivät silmieni edessä, hämmensivät mutta muistuttivat minua samaan aikaan, että minunkin sisällölläni on pakko olla merkitystä. Olenhan täällä.

    Huikean puheenvuoron piti myös Minna Salami (@MsAfropolitan). Tämä Tampereella syntynyt, mutta Nigeriassa kasvanut nainen, piti koskettavan ja vaikuttavan puheevuoron somen voimasta. Hänen kirjoituksiaan voi lukea myös Guardian ja Huffington Post -lehdistä.
    Sen lisäksi että silmäkulmani kostuivat hänen puheenvuoronsa aikana, enimmäkseen kylläkin pidettiin lystiä ja kuunneltiin viisaita. Ja tietysti, syötiin erinomaisesti!











    Kekkoselta ei kuulemma voinut välttyä silloin ennen vanhaankaan Långvikissa, niin ei voinut nytkään. Kekkonen juhli kanssamme lähes joka huoneessa! Kuultiinpa huhuja myös jatkoista...











    Kuvassa bloggaajakolleegoita: Pupulandian Jenni, jonka olen tavannut tänä keväänä yhteisen projektin parissa, kun meikkasin hänet Vero Modan juhlakatalogiin. Voitte ihailla lopputulosta Jennin Pupulandia-blogista. Lisäksi kuvassa valloittavat Ulla sekä Kuu.









    Kuten Veera Bianca asian twitterissä muotoili: "Alotettiin tällanen #TuomoFanClub tässä tyttöjen kanssa. @meretniemi @Ulletin @sannasmag @akuvaramaki @henriikkasi". Ei lisättävää, paitsi että fanitan.

         
    Tässä PING Helsingin järjestävää tahoa (@innastus, @nellahelsinki, @akuvaramaki, @emminuorgam) sekä tämän vuoden tapahtuman juontajat. Ei voi muuta kyllä todeta, kuin että huikeaa työtä! Kiitos.


    Ja sitten siihen etsintäkuulutukseen: Koska en millään ennättänyt minglata kaikkien neljänsadan PING Helsinki osallistujan kesken, niin haluaisinkin että jättäisit muistijäljen itsestäsi ja kanavastasi, niin seuraan sinua mieluusti! Sama koskee teitä kaikkia lukijoitani. Kirjoitan blogiani ihmiseltä ihmiselle ja olisikin ihanaa kuulla kuka siellä ruudun toisella puolella onkaan? Olkoon se sitten blogi, twitter tai instatilisi, tahdon kuulla sinusta.

    Tässä kanavat, joista minut löytää:
    Twitter I Instagram I Snapchat : @sannasmag I Siveltimellä-blogi facebook
     

    Matkalla Suomen suurimmille (sisältö)festareille!

    Revittelin tuossa otsikossa, sillä kuten varmasti moni tietää, minä se tykkään festareista! Tulevana perjantaina agenda on kuitenkin hieman poikkeava, aikaisemmin käytyihin festareihin verrattuna. Olen matkalla nimittäin Kirkkonummen Långvikin hulppeisiin maisemiin. Uskallan sanoa näin, sillä olen vieraillut paikassa aikaisemminkin. Mutta mistä siis onkaan oikein kyse, varsinkin jos pukukoodiksi on sallittu ehta festivaalipukeutuminen?
    Olen matkalla PING Helsinki -tapahtumaan, joka on Pohjoismaiden suurin sisältömarkkinoinnin businessfestivaali, joka tuo päiväksi yhteen yritysten viestintä- ja markkinointipäättäjät sekä sosiaalisen median sisällöntuottajat – Suomen eturivin bloggaajat, tubettajat ja instaajat. Että kuinka? No sitäpä juuri. Kun rohkenin hakea, nyt toista kertaa järjestettävään Pingiin tänä vuonna, uskalsin vain toivoa että olisin niiden potentiaalisten ja kiinnostavien sisällöntuottajien joukossa, jotka valitaan mukaan näihin bileisiin. Ja kyllä, näinhän siinä kävi, että minä olen yksi onnekas Content Guru, joka perjantaina suuntaa nokkansa Kirkkonummelle. Enkä malta odottaa! Viimeksi, kun järjestin pikkujoulut edellisille kolleegoilleni Långvikissa, toivoin että voisin palata sinne vielä. Ja nyt voin! Kokonaiseksi päiväksi. Ja vieläpä missä seurassa - täysin gurussa!



    Tämä kuva on ns. "oikeilta" festareilta Las Vegasista.










     
    Odotankin siis suurella innolla että saan pian pukea sulkakorvikset ja festarikoruni ja pakata matkaan kassillisen hyvää fiilistä (ja puhelimen laturin). Toisin kuin muilla festareilla, täällä on luvattu somettajille lisää virtaa vaivattomasti ja jonottamatta. Niillä niittyfestareilla kun se on aina vähän niin ja näin. Pysykäähän siis somelinjoilla, sillä nyt ei tarvitse säästellä akkua - olen aika varma että, tulevana perjantaina verkon valtaa yksi asia ja se on Ping Helsinki!

    Ammatillisessa ja itsensä kehittämismielessä odotan päivän keynote puheenvuoroja sekä workshoppeja, joista toivottavasti ja oletettavasti saan uusia vinkkejä tänne blogin puolelle ja joita voin ammentaa myös työelämässä. Eniten kaikesta, odotan tietysti juuri sinun tapaamista, ketä en ole vielä livenä koskaan tavannut, sekä tietysti kaikkien teidän ihanien tuttujen! Nähdään siis pian, epäilemättä Suomen parhailla business-festareilla!

    Twitter I Instagram I Snapchat : @sannasmag

     




    Tukholman Kungsträdgårdenin kirsikkapuiden ja Adelen lumoissa

    Otin viikko sitten, päivää ennen virallista vappuaattoa, varaslähdön vapun viettoon ystävieni kanssa, kun pyörähdettiin Tukholmassa 24 tunnin ajan. Aikataulu oli tiukka, lähinnä kukonlaulun aikaan olevien lentojen vuoksi. On todella päällikkö olo olla jo aamu seitsemältä Tukholmassa ja miettiä, kuinka monta tuntia onkaan vielä ennen hotelliin pääsyä. Moooonta. Saatiin kuitenkin vietyä laukut Micro hotellimme respaan jemmaan, ja näin ollen päästiin kevein kantamuksin Tukholman keskustaan pitkälle aamupalalle vaihtamaan kuulumisia ja odottelemaan kauppojen avautumista. Välihuomiona mainittakoon, että kyseistä Micro hotellia en juurikaan suosittele kenellekään. Sijainti toki oli ihan kelpo, mutta edes reilun sadan euron yöhintaan ei tosiaan kuulunut kuin pienen pieni huone, joka oli ilman ikkunaa ja wc-tiloja. Vaikka tämä kaikki oli jo tiedossa, saatiin aika hyvät naurut huoneeseen saapuessamme, haha! No, ajateltiin, että yhden yön nyt nukkuu ihan missä vain. Tai oikeastaan sen reilun viisi tuntia, mitä keikan ja aamulennon väliin nyt jäi.

    Tukholma otti meidät aamun pienen sadekuuron jälkeen vastaan kauniilla auringonpaisteella, mutta hieman kolealla tuulella. Muutamaa vakkarikauppaa lukuunottamana meillä ei sen suurempia suunnitelmia ollutkaan, paitsi vierailla Kungsträdgårdenin puistossa ihailemassa kirsikkapuiden loistoa. Ja aivan ihania ne olivatkin! Voitaisiinko vastaavia istuttaa vaikka Töölönlahdelle tai Espalle..? Kysynpähän vaan.




     

    Mutta itse illan keikka, mennäänpäs muutamalla sanalla siihen. Snäppiä seuraavat (sannasmag) tietävätkin, että konserttiin oli hurjan tiukat turvallisuustarkastukset ja pitkät jonot ja siitä syystä pääsy Tele2-areenalle kesti todella kauan. Jouduttiin pokkana hieman oikomaan jonotustamme, kun kello näytti uhkaavasti sille, että missataan pian koko keikan alku. Eikä se jäänyt edes kovin kaukaiseksi ajatukseksi, sillä ennätettiin juuri kentälle, kun Adele aloitti kauniilla äänellään "Hello" -biisin. Olin ihan fiiliksissä, että keikka alkoi juuri tuolla biisillä ja jäätiinkin fiilistelemään se biisi kentän reunaan ja päätettiin vasta biisin jälkeen etsiä oma paikkamme kentältä, jossa kaikki tuolipaikat oli numeroitu.

    Vikan biisin aikaan räjähti mahtava konfettisade ilmoille, mikä laski päällemme Adelen biisien sanoituksia... Aivan ihana päätös taitavan naisen keikalle, jota olisi mieluusti kuunnellut paljon pidempäänkin. Lisäksi välispiikitkin olivat lähes standup-komiikan tasoa, joten jos sulla on tulevalle kiertueelle liput takataskussa, niin hyvää on luvassa!





    Artistilla tuntui muuten olevan lämmin suhde itse Tukholmaan. Hän on levyttänyt siellä usein ja kertoipa välispiikin aikana myös itkeneensä ja kumonneensa drinkkejä sydänsuruihinsa yksin, erään keskustan rantahotellin aulassa, useampi vuosi sitten. Tämä pikainen pyrähdys Tukholmassa ja keikkamatka oli reissu, joka kannatti tehdä! Kiitos matkaseuralle, puss och kram!


    Eng // Week ago I went to Stockholm to see Adele live! It was all worth it! I love it!