Perille Aurinkolahteen saavuttuamme piti ensiksi löytää vierasvenesatama. Löytyihän se lopulta, Ravintola Kampelan edestä, eikä ollut edes pahan hintainen. Kymmenen euroa yö. Rantautumisen jälkeen me merikarhut vaihdoimme nopeasti hieman fiinimpää päälle ja rantauduimme Aurinkorannan beachillä odottaviin ystäviemme bileisiin. Ei voinut siinä rannalla kävellessä kyllä muuta todeta, kuin että kyllä kuulkaa mieli lepää näissä rantamaisemissa, ai että!
Juhannusaattona nähtiin myös kokko, lavatanssit ja yöttömän yön taikaa. Kaikkea sitä samalle rantaviivalle mahtuukin. Mutta vasta seuraavana päivänä Aurinkolahti lunasti nimensä ja näytti taikansa, kun melkeimpä heti heräämisen jälkeen hypättiin suoraan sup-laudan päälle, auringonpaisteessa. Terapiaistunnosta käynyt iltapäivän mittainen suppailusessio päättyi siihen, että veneseurueemme oli päättänyt jäädä toiseksikin yöksi nauttimaan Aurinkolahden annista.
Hyvien bileiden jälkeen on aina mukava herätä uuteen päivään. Erityisen mukavaa se on, kun saa herätä veneellä. Siellä nukuttaa nimittäin aina ihan törkeän makoisasti. Aamupalan jälkeen olikin aika herätä todellisuuteen: kovan tuulen varoitus. Juhannuksen vieton paluumatkalla otettiinkin sitten miehestä ja naisesta mittaa, kun saatiin merellä vastaan voimakas tuuli ja vaahtopäät. Osa saattoi nähdäkin Insta Storysta kuinka Itämeren aallot meidän venettä keinutti - voin kertoa, että aikamoisesti. En ollut aiemmin omalla veneellä ollutkaan sellaisessa merenkäynnissä. Mutta reittivalinnan uudelleen kartoittamisen jälkeen, meno ja oma olokin alkoi onneksi helpottaa ja miehistö veneili meidät turvallisesti perille kotisatamaan jälleen yhtä kokemusta rikkaampana. Jälleen kerran, erilainen juhannus, hyvässä seurassa. Kiitos kaikille asianomaisille seurasta!
Toivottavasti sinullakin oli loistava juhannus, keleistä riippumatta.
Seuraa Seven Seas -blogia ja seikkailuita myös seuraavissa kanavissa:
Eng // Enjoying finnish midsummer in Aurinkolahti, Helsinki.
