Usean päivän ajan katselin aaltoja ja kurssille meneviä ihmisiä ja sitten keräsin rohkeuteni ja painelin itsekin Waikiki Beachillä olevalle standille, jossa otettiin ilmoittautumisia vastaan. Aluksi he yrittivät myydä minulle yksityistuntia, mutta olin itse enemmän kiinnostunut ryhmämuotoisesta opetuksesta, ihan vaan jo sen huokeamman hinnan puolesta. Nimen paperiin rustaamisen jälkeen jäin odottelemaan, että milloinhan muita ryhmäläisiä saapuisi paikalle. No ei saapunut, eikä hetkeäkään kun sainkin samalla hinnalla itselleni privaattikurssin. Aika jees. Ja hyvin nopean hiekalla kuivaharjoittelun jälkeen, surffiopettajani, natiivi Havaijilainen veikin minut jo suoraan aaltoihin.
Hieman katsottiin vielä rantavedessä oikeaa asentoa olla laudan päällä ja sitten vaan ohjeeksi tuli meloa kauas rannasta paikkaan, jossa tapaisimme. Meri oli täynnä sekä surffaajia että suppailijoita sekä ihan tavan uimareita. Sellaista ruuhkaa en ollut ihan hetkeen nähnytkään. Aluksi hieman epäilytti, että jääköhän tässä ruuhkassa jonkin alle tai surffaako itse jonkin päälle, mutta riemastuttavan hyvin tuolla tuntuu liikennejärjestelyt toimivan.
Tässä postauksessa on kuvia itseasiassa kahdelta eri surffikerralta. Ensimmäiseltä kurssiltani, jolloin minulla ei ollut kameraa matkassa kuin rannassa, sekä toiselta kertaa kun itse vuokrasin laudan ja mieheni yritti aaltojen keskellä kuvata Go pro-kamerallaan surffaamistani, samalla kuin avitti lautaani aallon päältä liikkeelle. Paljon on vielä oppimista, sekä itse surffaamisessa että sen kuvaamisessa. Selvästi helpompi kuvata toisia, kuin yrittää keskittyä surffaamisen ja kuvaamisen samaan aikaan. Voin kertoa, että näillä harjoitteilla ei vielä onnistu se. Lisäksi, meidän Go pro-kamerassa ei ole LCD-nyttöä, mikä uusimmissa mailleissa on. Joten kuvan ottaminen on aina yhtä arpapeliä ja lisäksi jälkikäteen huomattiin että aika monessa kuvassa on jäänyt vesipisaroita linssin eteen. Kuitenkin oikein tarkasti zoomaamalla tuolla ihmisten- ja lautojen vilinässä on mahdollista nähdä myös meikäläinen laudan päällä.
Surffikurssilta jäi todella hyvät fiilikset ja itsenikin yllätykseksi pääsin jokaisella yrittämällä laudalla pystyyn. Joko hyvin pitkäksikin aikaa ja melkein rantaan saakka, tai sitten ihan vaan hetkeksi. Ja jokaisella kerralla opettaja neuvoi tai korjasi asentoa tai vinkkasi mikä meni hyvin ja mitä voisi parantaa. Ja jokaisella yrittämällä tuntui, että surffaaminen sujui entistä paremmin. Kaatumisiltahan ei tässä lajissa voi välttyä. Aalto ja vauhti loppuu jossain vaiheessa kuitenkin ja useinmiten joko istahdat laudalle vain takaisin tai sitten köllähdät veden kautta ja kipuat takaisin laudalle. Eikä kaatumista todellakaan tarvinnut pelätä. Havaijin rannat ovat kuin tehtyjä tälle lajille ja laskeutuminen oli aina hyvin pehmeää. Sen sijaan mikä itselleni teki lajista raskaan, on melominen. Huh kuinka se ottikaan voimille, jos oli saanut hyvän aallon ja surffannut melkein rantaan saakka, niin sieltä oli aika pitkä matka meloa monen aallon ylitse tai läpi takaisin opettajan luokse. Tosin, toisinaan opettaja tuli minua vastaan ja jeesasi lautani kanssa. Sanoinkin hänelle, etten yhtään ihmettele miksi kaikki surffarit on niin hyvässä kunnossa. (Tässä kohtaa rajaan tietysti itseni ulos tuosta lauseesta). Käsi- ja vatsistreenejä voisi jatkaa, jotta ensi kerralla menisi vielä tehokkaammin. Sen sijaan laudalle nouseminen alkoi olla minulle luonnollista ja koen että siihen ei ihmeemmin lihasvoimaa tarvita. Aika pitkälle tekniikka ja rohkeus laji. Eikä hyvästä tasapainosta tuskin myöskään haittaa ole.
Ja ai niin, sen verran tuli aaltojen läpi mentyä ja pinnan alla oltua, että surffauksen jälkeen silmäni olivat aivan punaiset. Onneksi tajusin lopulta tuohon yhteiskuvaan openi kanssa laittaa aurinkolasit päähäni, sen verran hurjilta silmäni näyttivät. Mutta sekään ei himmentänyt kyllä yhtään sitä fiilistä, minkä surffaaminen ja siinä onnistuminen minulle toi. Tää laji on yksinkertaisesti maailman siistein. Piste.
 |
| Tässä heitetään 'Aloha:t' mun surffiopen kanssa |
Havaiji ja surffaus jäivät kyllä isosti sydämeeni ja toivonkin voivani joskus vielä palata näihin samoihin aaltoihin yhtä rohkeana surffarin alkuna kuin viimeksikin. Tässä vielä surffitunnelmia Havaijilla videon muodossa. Nauttikaa. Aloha!
Eng // One of my biggest dream on our RTW-trip was learn to surf. I went to surfing lesson in Waikiki Beach, Hawaii and I loved it!
Hauskoja surffikuvia! Mä en kyllä uskaltaisi edes kokeilla, kun pelkään jokseenkin vettä, aaltoja erityisesti. Muuten tavallaan olisi hauska kokeilla, olenhan harrastanut ennen lumilautailua, niin miksipä ei vedenkin päällä laudalla keikkumista :)
VastaaPoistaNiin ja silmäni menevät punaiseksi jo pelkän meriveden katsomisesta, joten ei taitais tulla siitä mitään, että joutuu "välillä" kastamaan päätänsäkin tuossa touhussa. Pitäis olla uimalasit päässä :D Juu ei tainnut olla Heidin laji, kun näitä ynnäilee!
PoistaKiitos Heidi! :) Minä olen muuten ihan junnuna kokeillut lumilautailua pari kertaa, mutta jatkoin laskettun harjoittelua mielummin. Nyt surffailun myötä olen ajatellut että pitäisi varmaan kokeilla taas lautailua, jotta voisi sanoa että onko niissä lopulta mitään samaa. Sen ainakin muistan, että kaatuminen sattui enemmän lumella kuin vedessä ;) Siksi vesi onkin minun ihan suosikki elementtejä, vaikka silmät punaiseksi siellä touhutessa saankin. Laseja en ole nähnyt kenenkään käyttävän surffatessa, mutta kypäriä kylläkin ;) Ehkäpä tykkäisit suppailusta?
PoistaTosi hyvältä näyttää! Surffaamista pitää ehdottomasti kokeilla kun seuraavan kerran on jossain sopivassa paikassa. Havaijille paluuta ollaan jo mietitty, joten se olisi yksi vaihtoehto. :D Tosin vielä enemmän mua kiinnostaisi purjelautailu - eipähän tarttisi meloa niin paljoa...
VastaaPoistaUih, kuulostaa niin hyvälle tuo mahdollinen Havaijille paluu... AInakin se olisi hieman lähempänä sieltä käsin ;)
PoistaPurjelautailua en muistakaan kokeilleeni, joten mikä ettei! Suosittelen muuten surffikurssille menoa. Onpahan samalla joku ammattilainen joka aina pitää huolta ja katsoo perään :)
Hauskan näköistä puuhaa! Eräs mun lemppari-tosi-tv-sarjoista sattuu olemaan Bondi Rescue - pystyn heti kuvittelemaan noin tusinan verran onnettomuusskenaarioita, joihin todennäkösesti itse joutuisin... :D Mutta jälleen ihanaa, että pystyy eläytymään hommaan näin blogin välityksellä! (Vaikka natiivi-havaijilaisen surffiopettajan tai Bondin hengenpelastajat voisin kyllä mieluusti tavata ihan livenäkin... ;) )
VastaaPoistaHahaha :DDD Bondi Rescueta olen itsekin tykännyt katsoa paljon ja siellä ollessa kysyttiinkin niiltä hengenpelastijilta että vieläkö sitä tehdään. Vielä. Mutta juuri sinä päivänä oli tauko kuvauksista. En muuten siellä itsekään uskaltautunut aalloille, vaan kokeilin sitten vähän rauhallisemmilla vesillä, Byron Bayssa.
PoistaOijoi näyttää niin kivalta. Vielä joku päivä uskallan. Olen kyllä juuri nyt niin huonossa kunnossa että en tiedä saisinko melottua yhdenkään aallon läpi :D. Ja nuo kirkkaat vedet näyttävät aivan mielettömiltä. Tuli tuosta Reetan kommentista mieleen, että Bondilla en kyllä ikinä surffaisi. Oli jotenkin ahdistavaa miten iso kuvausryhmä siinä suhasi paikalle samantien kun jollekin sattui onnettomuus. Olen niin varma että minä olisin samantien siellä koheltamassa ja Rescuen paikattavana kaikkien töllistellessä =D.
VastaaPoistaAi sinä olet livenä nähnyt kun kuvausryhmä siellä touhuaa. Meillä oli tosiaan silloin käydessä välipäivä. Ja tosiaan, olihan se Bondi niin busy, että en minäkään siellä uskaltanut lähteä kokeilemaan. Toisaalta ruuhkaista oli myös Havaijilla ;)
PoistaKannattaa muuten joku kerta uskaltaa kokeilla. On kaiken sen jännityksen arvoista ja niin paljon enemmän, kun pääsee laudalle :)
Eihän tuo voi olla kuin siistiä! En tiedä riittäisikö oma rohkeus, mutta hienoa se on katsella muiden surffaamista!
VastaaPoistaJuuri näin - siistiä! Sitä se kyllä on :D Ja jos mahdollisuus tulee, niin kannattaa olla niin rohkea että kokeilee ;)
PoistaMahtavaa! Täällä Fijillä kans haaveillaan surffikurssista. Tai itse asiassa haaveiltiin jo Ausseissakin. Itse oon kerran koittanut Mauilla lainalaudalla ilman mitään sen kummempaa opastusta, ja pari kertaa taisin päästä laudan päälle kunnolla, joskin oli varmaan niin amatöörimäisen näköistä kuin ikinä voi olla... Yksi aalto pääsi meloessani yllättämään, ja huomasin surffaavani takaperin :D
VastaaPoistaMutta hauskaa oli, ei käy kieltäminen! Ja katselijoilla varmaan vielä enemmän...
Huippua! Minäkin Fijillä toivoin pääseväni kurssille, mutta ne hyvät aallot oli toisella puolella saarta, joten jäi vain haaveeksi. Onneksi Havaijilla tuntuu olevan maailman parhaat aallot, ainakin aloittelijalle (sekä toki kaikille pro-tyypeille myös). Peukutan surffikurssia! Ja kuvia kuvia :D
PoistaVarmasti ollut mahtava fiilis surffauksen jälkeen! Itse olin aivan onnessani jo siitä, etä uskaltauduin suppailukurssille :). Ehkäpä joskus sitten vielä surffailuakin kokeiltava. Ja ei varmaan paljon parempaa paikkaa surffikurssille voi ollakaan kuin Havaiji!
VastaaPoistaOikeassa olet - fiilikset oli huipussaan kurssin ja onnistumisten jälkeen! Suppailusta on hyvä aloittaa lautaan tutustuminen. Osahan Havaijilla surffaa suppilaudalla ja melojen avulla. Siellä kun niitä aaltoja tulee koko ajan mille mennä mukaan ;)
PoistaSiistejä kuvia, näyttää tosi kivalta! Aika harvoin on tullut käytyä missään sellaisessa kohteessa, jossa pystyisi kokeilemaan surffausta. Pari kertaa ois ollut mahis, mutta ne on ollut niin kylmiä päiviä ja kylmiä meriä, että en olis kyllä mennyt. Vähän toisaalta niissä lämpimissä vesissä taas jännittää hait. Ehkä jossain pääsis kokeileen jollain rajatulla alueella, missä olisi vähemmän merimöllejä. :-p
VastaaPoistaKiitos Lotta! :) On ihan totta, että kylmät vedet ja märkäpuvun kanssa surffailu ei muakaan niin kiinnostele. Kolikon toinen puoli onkin sitten tosiaan nuo hait yms... Jännä juttu, mutta sitä on varmaan niin into pinkeenä lajia kohtaan että tuolla laudalla ollessa ne eivät tule edes mieleenkään.
PoistaIhan mahtavaa, tasta valittyi kylla riemu lajiin :) Mua ei laudan paalle sais (en varmaan paasiskaan!), mutta tykkaan katella rannalla muiden menoa. Kivoja kuvia ja kiva postaus! :)
VastaaPoistaKiitti Terhi, kiva kuulla! :) Olin kyllä ihan onnesta soikeena tuolla aalloilla ja pitkään sen jälkeenkin ;))) Mää tykkään muuten myös katsella rannalta käsin muiden menoa - nyt oli vaan erityisen hienoa olla yksi noista menijöistä ;)
PoistaItse olen pidemmän aikaa halunnut kokeilla surffausta, mutta viimeeksi kun oltiin Balilla ja olisi ollut tähän mahdollisuus niin jätin sen kuitenkin käyttämättä. Surffaus näyttää aina rannalta päin niin helpolta, mutta heti lähempää ei enää. Viimeeksi perustelin poisjäämiseni sillä, että olen jo niin huono lumilaudallakin... Ehkä todellisuudessa se syy on kuitenkin enemmän siinä ettei tunne oloa muutenkaa erityisen varmaksi millään muotoon vedessä.
VastaaPoistaEhkä kuitenkin joskus täytyy astua ulos omalta mukavuusalueelta... :)
Suosittelen kyllä lämpimästi vaan kokeilemaan (ja ehkä vään epäonnistumaan ja sitten taas onnistumaan). Monella kurssillahan on takuu että 99% kävijöistä nousee laudalle. Itsekin kuvittelin aluksi kuuluvani siihen 1%:iin, mutta äh, se oli oikeasti tosi hauskaa ja jopa aika helppoakin. Kokeile ihmeessä jos mahdollisuus tulee vielä eteen :)
PoistaHauskoja kuvia! Itse en ole vielä laudalle uskaltautunut, ei taitaisi käsivoimatkaan riittää. Mies otti muutaman opetustunnin keväällä Meksikossa ja vuokrasi sen jälkeen laudan muutaman kerran. Itse pysyttelin maalla kuvaamassa - hyvien otosten saaminen oli yllättävän hankalaa, kuten itsekin totesit. Siinä kuvaillessani kauhistelin myös väenpaljoutta, varsinkin kun tosi moni oli ihan aloittelija. Kuin ihmeen kaupalla kukaan ei törmännyt toiseen, jotenkin ne vaan toimi sielläkin ne "liikennejärjestelyt" :)
VastaaPoistaHihih.. jotenkin ne liikennejärjestelyt siellä tosiaan vaan toimii ;) Onneksi! Ja ihan totta, kuvaaminen on niin hetkestä kiinni lajissa kuin lajissa ;)
PoistaNo ihan älyttömän siistejä kuvia! Mulla on kans GoPro, mutta sen käyttö on jäänyt vähän vähemmälle - vähän kuvailtiin Thaimaassa kajakilla ajaessa, mun on tarkotus ottaa uudestaan käyttöön ensi kuussa. :) Surffaaminen kiinnostaa kovasti, mä oon joskus skidinä kokeillut ja tais olla sillon helpompaa kuin nykyään haha... saa nähdä miten mulle kävis:) Nuo Havaijin rannat näyttäää aika passeleilta täältä UK:n sateista katsottuja just nyt!
VastaaPoistaHihihh... Rannalta katsellessa lasten surffaaminen näyttää suorastaan liian helpolle ;) Sillä rohkeudella kun sitä itsekin aina tekis asioita. Kannattaa kokeilla kuitenkin uudestaan ja verestää ikäänkuin muistoja. Tsemppiä! Ja Havaijin rannat oli aika passelit ;)
PoistaMun mielestä maailmalla yksi hienommista asioista on kokeilla jotain itselle erikoista lajia sellaisessa ympäristössä missä se on merkittävä urheilulaji. Tuollainen surffauskurssi olisi kyllä paikallaan sinä päivänä kun Havaijille astun. Kiva postaus!
VastaaPoistaHienosti sanottu! Oon samaa mieltä! Peukutan Havaijia ja surffikurssia siellä :)
PoistaEhkei surffaamaan, mutta Hawaijista olemme jo alkaneet puhua ääneen, joten ehkä ... tulevana vuonna ... silloin monet juttusi tältä suunnalta tulevat ahkerasti luettua!
VastaaPoistaKiva kuulla Pirkko :) Ja eihän sitä kaikkien tarvitse laudan päälle mennä. Havaijilla ollessa surffareita näkee joka tapauksessa kaikkialla :)
PoistaMä luulen että mun kohdalla surffauksessa kävisi niin, että vaikken nyt ole siitä mitenkään kiinnostunut, mutta jos kuitenkin kokeilisin, niin hurahtaisin siihen niin täysin että valitsisin vastaisuudessa kaikki lomakohteeni surffauksen mukaan.... :D (olipas kamalasti muotoiltu lause!)
VastaaPoistaHihihh... no mutta eihän se huono juttu olis :DDD Kai? Mulle on taitanut käydä kyllä niin nyt ;)
PoistaOlen jostain saanut aikaiseksi kammon vettä kohtaan. Turkissa reissatessani muutama vuosi sitten palkkasin sukellusopettajan jonka hermot olivat todellakin koetuksella kun itkua vääntäen yritin rohkaistua vedenalaiseen maailmaan :-) Surffaus vaikuttaa kyllä niin hauskalta että ehkä olisi taas aika yrittää ylittää itsensä!
VastaaPoista