No, ainakin juhlia ja festareita on tänä kesänä riittänyt, säistä huolimatta. Viime viikot kotiinpaluun jälkeen ovat olleet todella kiireisiä. Kotona on ennättänyt juuri ja juuri kääntymään. Ennätimmehän olla huimat kolme kokonaista päivää kotona edellisiltä Belgian festareilta, ennen kuin käänsimme aamuvarhain auton nokan kohti Turun Ruissaloa perjantaina. Porottava helle Turussa oli mahtava! Muuten valitettavasti täyteen tungetusta festarialueesta ei minulta ainakaan järjestyspisteitä hirveästi tipahtele. Ja ehkäpä jätän sen enempää purnaamatta myös siitä, että miten tönivää ja humalaista kansaa rokkiloissa oli.
Meillä oli oma ihana porukka kavereita rokkiloimassa ja ruuan puolestahan festarit olivat kohentaneet otettaan taas entisestään! Pisteet sille!
Oi katsokaa nyt miltä kesäpäivä voi parhaimmillaan näyttää. Tätä lisää, kiitos.
Ja miltä siellä Ruisrockissa sitten kuulosti? Mitä onkaan tapahtunut kuluneen yhdeksän kuukauden aikana musiikkirintamalla? Näin "ulkopuolisen" silmissä ja pitkään radiopimennossa olleen korvissa olin ensimmäisenä iltana todella yllättynyt, kuin ehkäpä koskaan eniten oli ruuhkaisinta rantalavalla Kaija Koon keikan aikaan! Ehkäpä tässä täytyy yllättyä myös siitä, että löysin itseni ylipäätään myös sieltä keikalta, haha. Tinakenkätyttöä lauloi aika korkealta ja kovaa tuhannet ihmiset ja kaikki kakskymppisestä lähtien osasivat tosiaan sanat ulkoa. Tämän täytyy olla Vain Elämää -ohjelman tuotosta.
Toinen huikea havainto oli se, että Peto oli todella irti! Nimittäin Antti Tuiskuhan on räjäyttänyt pankin ihan totaalisesti. En ollut kuullut enkä nähnyt ennen viikonloppua yhtään biisiä enkä musavideota suomalaisilta bändeiltä menneen yhdeksän kuukauden aikana, joten banaani-show ylläri oli melkoinen. Mitäs muuta? Lähes kaikki Vain Elämää -tähdet nähtiinkin tai kuultiin lavalla jossain muodossa, joten se jos mikä näyttää olevan artistille toimiva konsepti. (Täytyy toki tunnustaa, että sarja oli ainoita joita reissulta katselin syksyllä nenäliina kourassa. Paitsi että katselin tietty myös Ensitreffit alttarilla -sarjaa huikealla mielenkiinnolla - ja nenäliinat kourassa tietty).
Pharrell Williamsin keikka oli muuten paljon parempi täällä, kuin mitä se oli Belgiassa. Jotenkin tuntui, että kaveri oli enemmän fiiliksissä täällä. Oon tosin muutenkin todennut, että suomessa on tosi hyvä yleisö. Me jos ketkä osataan arvostaa esiintyjiä.
Myös Don Huonojen paluukeikka oli aika eeppinen. Miten niidenkin edellisistä keikoista ja Ankkarockista voi olla niin kauan... En ymmärrä(!)
Tässä siis pikaisia tunnelmia viime viikonlopusta ja kesästä. Toivotaan että vastaavat helleaallot löytäisi pian takaisin tänne pohjolaan.
Samalla toivottelen kaikille teille superkivaa viikonloppua! Meitsi lähtee nyt purjehtimaan ja huomenna oliskin edessä kirppisvaatteiden lajittelua sunnuntain Hakaniemen kirpparia varten. Ehkäpä nähdään siellä!
Eng // Last weekend in Ruisrock-festival in Turku.
Ei kommentteja
Kiitos kommentistasi!