Kesän viimeiset festivaalit tanssahdeltiin viikonloppuna Helsingin Suvilahdessa, jossa järjestettiin perinteinen Flow-festivaali. Säiden jumalat olivat puolellamme, eikä sääennusteiden kauhukuvista huolimatta kertakäyttösadetakkia tarvinnut kaivaa esille kuin muutaman kerran ja aika mitättömien sateiden ajaksi. Viime vuotinen myrsky oli siis onneksi historiaa ja Flow-viikonloppuna saatiin nauttia suorastaan lämpimistä kesäilloista, paitsi viimeisenä iltana. Niin kurjalta kuin se kuulostaakin, niin kesä taitaa todellakin päättyä Flowhun. Mutta mikä sitten säväytti tämän vuoden annissa ja mikä jäi parhaiten mieliin?




1. Lxandran esiintyminen kauniilla ja tunnelmallisella Balloon 360 stagella. Tämä keikka oli Berliinissä asuvan suomalaisartistin ensimmäinen keikka ikinä Suomessa ja suoraan ja ansaitusti Flown lavalla! Tunnustan, etten tiennyt ketä olin tullut kuuntelemaan, mutta jo ensimmäisistä soinnuista lähtien olin täysin myyty. Tyttö, sinä olet tähti!

2. Viikonlopun toisen wow-kokemuksen tarjosi yllättäen Anna Puu: The intergalactic Love Odyssey -esitys Lapin Kulta Red Arenaalla. Annan esitys ja tulkinta meni täysillä tunteisiin ja se jos mikä tuli ihan täysin puun takaa. Te ketkä olitte paikalla, tiedätte mistä puhun.

3. Tunnelma, yksityiskohdat, valaistus, penkit, rakennelmat, installaatiot, koko miljöö, jossa festivaali järjestetään on vain täydellinen ja omiaan kaupunkilaisten festivaaliareenaksi.

4. Ruoka on merkinnyt aina tärkeää roolia Flowssa tarjoten ensiluokkaisia annoksia nälkäisille kulinaristeille. Kasvis- ja vegaaniruuan tarjonta on laajaa ja lähes jokaiselta ruokakojulta saakin Sustainable Meal vaihtoehdon. Tämän vuotinen tarjonta ei kuitenkaan ollut täysin tajunnunräjäyttävää, mutta oikein hyvää. Siinä missä ehkä laadussa ja annosten koossa oltiin menty hieman alaspäin, niin hinnat sen sijaan olivat mielestäni nousseet.

5. Kesäsää. Kolmen päivän aikana Flowssa juhli 84 000 ihmistä ja saimme kaikki nauttia hämmästyttävän lämpimistä kesäilloista. Tämän vuotinen Flow tullaan muistamaan siitä, kun pitkähihaiset jäivät laukkuun käyttämättöminä ja yöllä kotiin kävellessäkin sai vielä ihmetellä elokuun lämpimiä öitä. Sunnuntaina kaikki kuitenkin muuttui, sää viileni ja tullaan tämä Flow muistamaan myös vuotena, jolloin kaikki hiljeni hetkeksi, kun festivaaleilla pidettiin hiljainen hetki perjantaina esiintyneen Perttu Häkkisen yllättävän kuoleman johdosta.

Flown huikeimman ja kauneimman esityksen tarjosi Lxandra Balloon stagella.

Cargon vegaaninen caesar -salaatti oli lähellä täyskymppiä, mutta jäi kuitenkin ihan vähän vajaaksi. Olisin itse nimittäin toivonut tofun olevan vaikkapa friteerattu tai muutoin vain rapeampi. Kaunis ja makoisa kokonaisuus kuitenkin.

Anna Puun The intergalactic Love Odyssey -spektaakkeli meni tunteisiin.

Flow on eräänlainen kesän päätös tai ainakin siirtymä seuraavaan aikaan. Näissä maisemissa on kyllä upea päättää festarikesä Suomessa, mutta onneksi festari-elämälle ei tarvitse kokonaan sanoa vielä hyvästejä, sillä omasta takataskusta löytyy liput vielä yksille festareille, ulkomaille. Mutta siitä lisää myöhemmin. Olisi kiva kuulla olitko sinä Flowssa, mutta ei jostain syystä törmätty?