Kirkas ja napakka syksyinen sää herätteli meidät uuteen aamuun ja siirryin teemukini kanssa tuulikelloja kuuntelemaan talon verannalle ja hengittämään viileää, mutta raikasta vuoristoilmaa. Hetki oli jälleen kerran sellainen, kuin täällä vaan voi kuvitella elon olevan. Leppoisa ja rento.
Aamupalatankkauksen ja vaellusrepun pakkaamisen jälkeen lähdimme reippaina kävelemään kohti Sugarloaf Trailin alkua. Aamuinen koleus haihtui nopeasti ja välistä aurinko lämmitti niin lämpimästi, että vaatekertoja piti vähentää ja vastaavasti puiden varjossa haikatessa lisätä. Vaelluspolku meni halki vehreiden metsien, joissa linnut lauloivat. Karhuihin törmääminen ei ole hirveän yleistä tuolla, vaikka ovatkin puumien lisäksi ne vaarallisimmat eläimet alueella. Kävelysauvat osoittautuivat todella hyviksi kavereiksi ylöspäin kivutessa, sillä välillä polku oli hyvinkin jyrkkää ja irtokivet haasteellisia. Puuskutinkin aika lailla suht korkeassa ilmanalassa ylös mentäessä ja mietin, että onkohan minusta tänään vuoren valloittajaksi...
Evästasanteelle päästyämme ja huikeat maisemat edessämme totesimme lähes kaikki samaan ääneen, että tämä oli tänään tässä. Enää ylemmäksi emme jatkaisi, sillä alaskin olisi matkaa vielä reilut kuusi kilometriä. Miestäni jäi päätös hieman harmittamaan, sillä hänellä olisi voimia riittänyt vielä jatkaa, mutta omalta osaltani olin erittäin tyytyväinen tähän päätökseen, sillä tuona päivänä ei vaan parempaan pystynyt. Siltikin fiilistelin ihan voittajana noita maisemia. Ehkäpä ensi kerralla uusilla voimilla.
 |
| Leppäkerttujen syyskokous. |
Reilun 13 kilometrin vaellus veti siis mehut aika hyvin, mutta talollemme päästyämme kokkailin vielä vegaanista kukkakaalikeittoa ja nautiskelin höyryävää keittoa talon terassin tuolilla istuen auringonpaisteessa aika tyytyväisenä päivän saavutuksista, tai ainakin nähdyistä maisemista. Tottakai hieman harmitti, että aivan huipulle ei päästy. Tuulikellon soidessa vieressä, olin kuitenkin iloinen, että päätimme palata kymmenen vuoden tauon jälkeen Big Bearille.
Big Bear itsessään on aika pieni kylä, mutta jossa on monipuolisesti harrastusmahdollisuuksia. Valitettavasti viime vuosina itse Big Bear Lake -järvi on niin kuivunut, että suunnittelemani suppailu ei olisi mitenkään onnistunut siellä. Kuivan järven näkeminen oli aika järkyttävää, koska kertoo yleisesti muutenkin Kalifornian kuivuudesta. Vuosikymmeniä sitten ne, ketkä ovat ostaneet hienon rantatontin, eivät juurikaan pysty näkymistään tällä hetkellä nauttimaan. Tuo näky veti aina hiljaiseksi
.
Kylän keskustassa on yksi pieni pääkatu, jossa voi kävellä kaupasta ja ravintolasta toiseen. Lauantai illaksi katu oli oikein vilkas ja uskaliaimmat söivät vielä terassilla illallistaan, joka omaan makuuni näytti kyllä aika viileältä touhulta. Big Bearilta löytyy myös oma panimo ja panimoravintola.
Näin lokakuun alussa Big Bearilla oli jo niin koleaa, että pipo ja hanskat olisivat olleet tarpeen. Harmittelin kun olin jättänyt Suomesta matkalle ottamani kaulahuivin ja hanskat lämpimään Los Angelesiin. Tuolla niille olisi todella ollut tarvetta. Vietinkin yhden illan pipokaupoilla, mutta en kuitenkaan sitten päätynyt ostamaan mitään mainospipoa, vaikka osa söpöjä olikin. Big Bearin kylän keskusta tuntui hassun pienelle ja juuri sellaiselle vuoristokylälle kuin se mielikuvissa ja muistoissa olikin. Kymmenen vuotta sitten tosin vierailimme siellä kesäaikaan ja muistan syöneeni jäätelöä toppi päällä, toisin kuin nyt. Söimme kyllä jäätelöä, mutta hytisten kävelykadulla. Illallinen nautittiin paikallisessa intialaisessa ravintolassa, josta vegaani-ystävämme löysivät myös murua rinnan alle.
Big Bear, olet kaunis ja rauhallinen. Saas nähdä tuleeko seuraavankin vierailumme tauoksi samainen kymmenen vuotta, vai tapaammeko aiemmin? En välttämättä pistäisi vastaan, vaikka taukomme ei niin pitkäksi venähtäisikään. Tosin olipa ihana tunne jälleen ajaa vuorilta alas ja vaihtaa flip flopit takaisin jalkaan ja antaa auringon lämmittää päästä varpaisiin. Kalifornia on monipuolinen - mutta luulen, että olen sanonut tämän ennenkin, mutta tässä siitä jälleen yksi esimerkki lisää.
Kurkkaa vielä video viikonlopustamme ja vaelluksesta Big Bearin vuorille. Jälleen tätä videota tehdessä tajusin, kuinka paljon onkaan opittavaa editoinnissa ja videoinnin tekemisessä ylipäätään. On eri asia nähdä mielikuvissa valmis video, kuin toteuttaa se. Mutta kuulisinkin mieluusti mielipiteitä, että kantoiko tämä video kuitenkin jonkin sortin fiilikset Big Bearilta teidän luoksenne?
Ps. Oletko mahdollisesti itse käynyt Big Bearilla tai haaveiletko sinne menosta?
Eng // Weekend fun at Big Bear
Kylän keskustassa on yksi pieni pääkatu, jossa voi kävellä kaupasta ja ravintolasta toiseen. Lauantai illaksi katu oli oikein vilkas ja uskaliaimmat söivät vielä terassilla illallistaan, joka omaan makuuni näytti kyllä aika viileältä touhulta. Big Bearilta löytyy myös oma panimo ja panimoravintola.
 |
| Big Bear Lake oli aika kurja näky. Järvi on pahoin kuivunut. |
Näin lokakuun alussa Big Bearilla oli jo niin koleaa, että pipo ja hanskat olisivat olleet tarpeen. Harmittelin kun olin jättänyt Suomesta matkalle ottamani kaulahuivin ja hanskat lämpimään Los Angelesiin. Tuolla niille olisi todella ollut tarvetta. Vietinkin yhden illan pipokaupoilla, mutta en kuitenkaan sitten päätynyt ostamaan mitään mainospipoa, vaikka osa söpöjä olikin. Big Bearin kylän keskusta tuntui hassun pienelle ja juuri sellaiselle vuoristokylälle kuin se mielikuvissa ja muistoissa olikin. Kymmenen vuotta sitten tosin vierailimme siellä kesäaikaan ja muistan syöneeni jäätelöä toppi päällä, toisin kuin nyt. Söimme kyllä jäätelöä, mutta hytisten kävelykadulla. Illallinen nautittiin paikallisessa intialaisessa ravintolassa, josta vegaani-ystävämme löysivät myös murua rinnan alle.
Big Bear, olet kaunis ja rauhallinen. Saas nähdä tuleeko seuraavankin vierailumme tauoksi samainen kymmenen vuotta, vai tapaammeko aiemmin? En välttämättä pistäisi vastaan, vaikka taukomme ei niin pitkäksi venähtäisikään. Tosin olipa ihana tunne jälleen ajaa vuorilta alas ja vaihtaa flip flopit takaisin jalkaan ja antaa auringon lämmittää päästä varpaisiin. Kalifornia on monipuolinen - mutta luulen, että olen sanonut tämän ennenkin, mutta tässä siitä jälleen yksi esimerkki lisää.
 |
| Tällä terassilla kelpasi aamuteet juoda ja kuunnella tuulikellon soitantaa. |
Kurkkaa vielä video viikonlopustamme ja vaelluksesta Big Bearin vuorille. Jälleen tätä videota tehdessä tajusin, kuinka paljon onkaan opittavaa editoinnissa ja videoinnin tekemisessä ylipäätään. On eri asia nähdä mielikuvissa valmis video, kuin toteuttaa se. Mutta kuulisinkin mieluusti mielipiteitä, että kantoiko tämä video kuitenkin jonkin sortin fiilikset Big Bearilta teidän luoksenne?
Ps. Oletko mahdollisesti itse käynyt Big Bearilla tai haaveiletko sinne menosta?
Eng // Weekend fun at Big Bear
