Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koh Lipe. Näytä kaikki tekstit

Thaimaan saarihyppely osa2: valkoista hiekkaa ja vesileikkejä Koh Lipellä

Aikaerosta toipumisen jälkeen suuntasimme Koh Lantan monipuoliselta saarelta, reissumme pääkohteeseen, Koh Lipelle. Tuolle saarelle, jonka olemme nimenneet Thaimaan suosikkisaareksemme. Matka tänne Etelä-Thaimaan pienelle saarelle, lähelle Malesian rajaa ottaa aikansa, oikeastaan ihan sama mistä kohteesta olet sinne saapumassakaan. Lähin suurin asuttu kaupunki on Langkawi, Malesiassa ja Thaimaan puolella Pak Baran satama. Me saavuimme pohjoisesta, Koh Lantan saarelta ja käytännössä matkapäivä Aasiassa tarkoittaa aina kokonaista päivää. On oikeastaan vitsikästä edes lukea aikatauluja, koska vaikka ne ovat olemassa, ovat ne vain viitteellisiä. Mutta matkailu avartaa, eikö! Ja kauas on pitkä matka, ja mitä näitä muita on... Koh Lipen kohdalla kuitenkin olen valmis tekemään uhrauksia. Sillä kun tietää, mihin on saapumassa ja mitä on luvassa, niin hyvää kannattaa ja jaksaa odottaa.

Näihin turkooseihin maisemiin ja pienen idyllisen saaren tunnelmaan en ole vieläkään kyllästynyt. Ja toivon todella etten tule koskaan kyllästymäänkään...











Mitä pienellä Koh Lipen saarella voi sitten tehdä? Kohtalaisen pienestä koostaan huolimatta, saari kehittyy valtavaa vauhtia vuosi vuodelta ja aktiviteettien tarjonta kasvaa luonnollisesti sitä mukaa. Saaren suosituimmat rannat Pattya Beach ja Sunrise Beach tarjoavat molemmat hyvät snorkkelointi mahdollisuudet heti rannasta. Sunrise Beach on yleensä hyvin tuulinen ranta ja sen vuoksi snorkelointikin on toisinaan hankalaa siellä, mutta tällä kertaa todistimme ensimmäisinä päivinä rannan ihmeellisen tyyne, kiitos oikean kuun kierron. Loppu lomamme aikaan nimittäin Sunrise Beachin ranta näyttikin jälleen normaalimmalta ja tuulisemmalta. Toki tähän vaikutti myös se, että Lipellä oli poikkeuksetta hieman kehnompi sää parin päivän ajan.
Rannalla löhöilyn ja uimisen lisäksi Lipellä voi vuokrata vaikkapa kajakin ja lähteä kiertämään saarta, kuten me teimme nyt ja vuosi sittenkin. Olipa meinaan kannattava reissu, sillä löysimme oikeastaan ihan uuden paikan saarelta, jossa emme aikaisemmin olleet viettäneet aikaa lainkaan tai toinen teoria on ilmeisesti se, miksi emme olleet siellä ennen käyneet, että paikka on vasta löytynyt myös hotellisijoittajillekin. Sen verran kaunis saaren kärki se oli, että minä tiedän haluavani seuraavaksi sinne. Jos muuten haluat heittäytyä ihan villiksi kajakoidessasi, niin voit meloa viereiselle Koh Adangin autiolle saarelle ja jäädä sinne vaikkapa yöksi.
 


Jopa kajakoidessa törmää Suomalaisiin. Timohan se siinä! Timosta ja tapaamisestamme lisää myöhemmin.

Tästä kuvasta iso kiitos toiselle suomalaiselle matkabloggaajalle Mirkalle, jonka kanssa hengailimme Lipellä.





Jos sen sijaan haluat lomallasikin kantaa kortesi kekoon ja auttaa saarta ja ympäristöä, voit osallistua joka maanantaiseen roskien keruuseen ja olla Trash Hero. Tiedä vaikka törmäät suomalaisiin, kuten me! Nimittäin kyykkiessäni hikisenä roskia tienposkesta, eteeni asteli kameran kanssa englantia puhuva kundi. Pienen haastattelun jälkeen totesimme, että taidamme kumpikin puhua suomea. Ja hetkeä myöhemmin tunnistin kaverin Timo Wildernessiksi, joka oli itselleni tullut tutuksi hänen youtube-kanavansa Sail Foor Good-videolta. Maailma on pie-ni, totesimme jatkaessani hiki hatussa roskien keruuta. Jään muuten kauhulla odottamaan, meinaako Timo koskaan julkaista videopätkäänsä, jossa hän haastatteli minua aiheesta. Voi apua, hatarasti muistan vain, että siinä helteessä ei tainnut tulla kyllä mitään järkevää suusta. Törmäsimme Timoon pariin otteeseen Lipen pienellä saarella ja käytiin lounaallakin yhdessä sekä hänen että Mirkan kanssa. Olipas siistiä jauhaa ja nauraa suomeksi suomalaisten kanssa. Jälleen kerran korostan, näissä maisemissa.
 


 

Hyvästä ruuasta nauttiminenhan on yksi loman kohokohdista, eikö? Sitä on paljon tarjolla myös Koh Lipellä. Parhaat mangosmoothiet löytyivät tällä kertaa Bundhayn resortista, jossa parina iltana ikuistettiin ihan ookoo auringonlasku samalla kun kippisteltiin kolpakoitamme. Olemme aikaisemmin yöpyneet Bundhayssa, ja onkin mukavaa kun henkilökunta muistaa ja toivottaa meidät aina iloisesti tervetulleiksi. Saaren pääkadulla on lukuisia eri ravintoloita, joita on hieman rohkeaa lähteä suosittelemaan siitä syystä, että joka vuosi paikat näyttävät hieman vaihtuvan ja muuttuvan. Saarelta saa hyvää intialaista ruokaa ja paikallinen ruoka on hyvää lähes aina. Saaren yksi alkuperäisistä ravintoloista on Pooh´s Restaurant, jossa taso on perus hyvää aina ja lime smoothie saaren parasta! Ravintolan vieressä sijaitseva Pooh´s Bar näyttää iltaisin leffoja ja suoria fudismatseja maailmalta. Se mikä on kivaa tällä saarella on, että ravintolat sulkevat aika pian puolen yön jälkeen, joten jos etsit 24/7 bilesaarta, sellainen tämä ei ole. Toki muutama paikka löytyy, jossa partyt jatkuvat pidempäänkin.
 



Niin, ja älä unohda testata Thai Rotia, joka on paikallinen pannukakku ja mikä muistuttaa minun makuuni enemmänkin muurinpohjalettua. Tässä tehdään minulle rotia.


    


Koh Lipen saari on viime vuosien aikana kasvanut räjähdysmaisesti. Olemme nähneet muutoksen kasvun jokainen vuosi mitä olemme siellä nyt käyneet peräkkäin. Tämä vierailu oli vuorossaan neljäs. On ehkä hyvä tiedostaa, että kaikki täytyy tuoda saarelle mantereelta ja näinhän se tapahtuu; auringonlaskun aikaan paikallisten toimesta kärryillä kuskaten. Räjähdysmainen turismin kasvu on tehnyt myös, ennen niin kauniista Pattya Beachistä, enemmänkin pitkähäntäveneiden varikon. Se toki harmittaa ja saaren nykyinen "kohtalo" jakaakin paljon mielipiteitä. Kaikkien näiden muutospaineiden alla, Koh Lipe on silti minulle rakkain saari Thaimaassa... Aika näyttää onko se sitä kuinka pitkään.






Rakkain tämä saari on siis monesta syystä. Ollaan aina viihdytty siellä. Ruoka on hyvää. Saarella on rauhallista ja turvallista. Thaimaan negatiiviset turismihässäkät eivät näy täällä. Hiekka on valkoista ja meri turkoosia. Aurinko paistaa lähes aina. Snorklaamaan pääsee suoraan rannalta. Palvelut on hyvät ja smoothie kylmää. En edelleenkään keksi yhtään syytä, miksi en palaisi takaisin tänne, rakkaalle Koh Lipen saarelle... Oi, joko saa lähteä takaisin?



Ja loppuun hento toive, Koh Lipe, ethän ikinä muutu? Toivoisin joskus vielä palaavani purjeveneelläkin näihin maisemiin... Onko sinulle saari tuttu ja näyttääkö se toimivalle? Lomailisitko täällä?

 

Ps. Lupaan tehdä näiden saarihyppely postausten jälkeen tarkemman koosteen myös siitä, kuinka Thaimaassa konkreettisesti saarihyppely tapahtuu ja luonnistuu. Mihin kannattaa ja pitää varautua ja mikä saattaa yllättää ensikertalaisen.
 

Saarihyppelyn osa1: Koh Lanta
Majoitus: Varin Beach Resort, 7 vrk yht. 425 eur.
Kartan ja reitin löydät edellisestä postauksesta.



Eng // Our second stop in our backpacking trip in Thailand was a beautiful Koh Lipe.

Rantapäivä ja kajakkiretki

Koh Lipen saarella on helppoa viettää rantaelämää. Itsehän pystyn viettämään vaikka viikkotolkulla aikaani myös ihan vaan rantatuolissa. Ei tuota ongelmaa, hih. Ja onpa muuten tullut vastaus siihenkin kysymykseen nyt, että voiko kesään ja löhöämiseen kyllästyä? Niin eipä näemmä voi. Tai ainakaan vielä tällä aikajänteellä, ja jos minulta kysytään. Auringonotto ja uiminen on mielestäni vaan erittäin toimiva combo. Kokeilinpa piiiitkästä aikaa muuten, että miltä tuntuikaan seistä käsillä pinnan alla ja että osaanko vielä? No sehän oli ihan huikeeta! Voisinpa melkein kasvattaa kidukset ja alkaa elelemään vedessä vain, niin siistiä tuo pinnan alainen elämä on.



Yhtenä päivänä otettiin kuitenkin itseämme niskasta kiinni, ja vuokrattiin hotelliltamme kajakit puoleksi päivää. Lähdettiin matkaan Pattaya Beachiltä ja tarkoituksena oli kajakoida saaren toiselle puolelle. Kysyttäessä hotellin respasta, onko se mahdollista, nainen totesi että niemenkärjessä on usein todella kova aallokko. Ajateltiin, että lähdetään kokeilemaan. Eihän täällä edes tuule(?)
No, kylläpä alkoi tuulla ja aallot nousta, heti kun poistuttiin tuolta suojaisalta ranta-alueelta aavemmalle merelle. En osaa sanoa matkan pituutta, mutta välistä se tuntui loputtomalta ja piti todella keskittyä aaltojen kanssa oikein päin melomiseen. Ja turkoosin kirkas meri alkoi muuttua jo tummanpuhuvaksi, niin syvällä ja kauempana rantaviivasta oltiin. Ohitsemme ajoi kuitenkin paikallisia pitkähäntäveneitä, jotka kuskaavat taksin tavoin matkaajia rannalta toiselle. Joten aivan yksin merellä emme olleet. Mutta enpäs sellaisessa aallokossa ole koskaan pelkällä muovikajakilla ollut liikenteessä.



Alunperin tarkoitus oli vain bongailla vähän lähistölle parkkiin pysähtyneitä purjeveneitä. Kunnes sitten minä kai sain idean meloa saaren toiselle puolelle mangosmoothieille...!



Perillä toiselle puolella, Sunrise Beachillä, piti vähän höllätä. (Päästiin kuin päästiinkin perille, huh!). Tilasin juoman lisäksi lounaankin, riisiä kasviksilla, ja mangosmoothien, tietty! Ja otin vähän vaaka-asentoa, sillä olin aivan poikki melomisesta aallokossa. Odoteltiin tovi tällä rannalla laskuveden alkamista ja sitä että isoimmat tyrskyt laantuu, sillä seurattiin kahtakin eri kajakoinnin lähtöyritystä rannalla, ja vaikka heitä avustittiin veteen, he eivät onnistuneet lähtemään matkaan. Mutta mitä tekee suomityttö- ja poika. Näyttää mistä on sisu tehty (ja vähän mallia) ja ensi yrittämällä saatiin itsemme vesille, mutta voin kertoa että kyllä jänskätti että mitenhän meidän käy ja miten pahasti se aalto meidät nappaa ja heittää takaisin rannalle... Onneksi kävi hyvin. Ja tuolla aavalla kielekkeelläkin oli merenkäynti hieman tyyntynyt, niin oli himpun verran helpompaa meloa takaisin päin, ei joskaan mitenkään iisiä. Ja niin, jos kuvista saa sellaisen vaikutelman, että eihän noissa ole aallon häivääkään, niin ei kyllä olekaan. Nimittäin siellä oikeassa aallokossa, ei tehnyt mieli tarttua kameran varteen, sillä piti todella keskittyä että kajakki oli sopivasti mallillaan aallon suuntaan ja meloa oikeissa paikoissa. Huh. Vieläkin menee kädet maitohapoille pelkästä ajatuksesta, hahaha :)




Ps. Kaikki postauksen kuvat on otettu iPhonella (tai goprolla), järkkärikamerani hajotessa mystisesti matkalla Kambodzasta Thaimaahan. Pssst! Note to self: Gopron linssi on välistä hyvä putsata vesiloiskeilta, muuten osa kuvista näyttää just tältä, kuten näistä osa nyt näyttää. Blurria naamassa.



Eng // We rented a kayak in Koh Lipe for a half-day.

Parasta Thaimaassa, Koh Lipe

Minkäs teet. Thaimaan eteläisin saari, Koh Lipe, ei pettänyt tälläkään kertaa ja pysyy suosikkinani, muutoksista huolimatta!

Saaren itä-puolella sijaitseva Sunrise Beach on yleensä hyvin tuulinen, mutta tällä kertaa muutamana päivänä siellä oli ihanan tyyntä ja tämän turkoosin meren kirkkaus ei voi olla ihmetyttämästä minua.Kun tänne rannalle saapuu, ei voi uskoa silmiään. Toimii, toimii ja toimii.




Lipen länsipuolella, jonne lautat saapuvat, sijaitsee Pattaya Beach. Se on kuitenkin, jostain syystä suosikkini. Mutta toki täytyy myöntää, että olin vähän järkyttynyt siitä muutoksesta mikä vuodessa oli tapahtunut. Ranta oli tykitetty lähes täyteen pitkähäntäveneitä sekä uutuutena isoja speedboatteja. Ei vaan ennen ollut näin, vaan rantaan oli rajattu pieni osuus veneille ja muuten ranta oli uintikäyttöön. Nyt suhteet olivat vähintäänkin toisin päin. Tosi harmillista. Vain muutamien hotellien edusta oli vielä turvattu asiakkaille kunnolla uimiseen ja yksi niistä on suosikkemme Bundhaya Resort. Sieltä tämä mangosmoothie-kippis kuvakin on otettu.




Pienen Lipe-saaren keskus sijaitsee näiden kahden isomman rannan välissä olevalla kadulla, jonka nimi onkin ihan vaan Walking Street. Sekin oli muuten muuttunut aikalailla vuodessa. Aikaisemmin katu oli paikoitellen pöllyävää hiekkaa, kun nyt se oli asfaltoitu kokonaan. En kyllä näe tätä huonona edistyksenä, vaan oli itseasiassa aika toimiva ratkaisu. Kadulle oli ilmestynyt myös useita uusia ravintoloita ja ei syöty kyllä täälläkään kertaakaan huonoa ruokaa. Yhdestä uudesta italialaisesta Limoncello-ravintolasta tykättiin erityisesti, nam! Pääkadulla siis sijaitsee ravintolat, kaupat, sukellusfirmat ja matkatoimistot. Toki ravintoloita löytyy jokaiselta rannalta, mutta uusi vuoden alusta voimaan astunut sotilasjuntan laki, siivosi rannoilta pois kaiken. Niin myös viihtyisät ravintolat hiekkarannoilta ja tämä todella näkyi Pattaya Beachin hiljentymisellä. Ennen niin vilkas ja eloisa ranta oli muuttunut todella hiljaiseksi, eikä tulishow-esityksiäkään näkynyt kuin muutamassa paikassa. Rannan Reggae baarissa käytiin yhtenä iltana ottamassa teemaan sopivasti 'Around the world' -drinksut.



Oltiin tällä kertaa Koh Lipellä viikko ja en olisi millään malttanut taaskaan lähteä pois sieltä. Seuraavan kerran lupaan itselleni olla siellä ainakin kaksi viikkoa, jos suinkin mahdollista. Viihdytään siellä niin hyvin. En tosin osaa sanoa, mihin saari on muuttumassa tulevina vuosina, sillä tahti on kova. Monen mielestähän Lipe on menettänyt jo sen taikansa ja rauhallisuutensa mitä se on aikoinaan ollut. Minäkin olen nähnyt jo muutoksen kolmessa vuodessa, mutta silti saari toimii ja on ehdottomasti suosikkini Thaimaassa.



Jostain ihmeen syystä näitä kuvia Koh Lipeltä tuli otettua roppakaupalla! Johtuisikohan tämän saaren kauneudesta? Joten teenkin vielä erillisen postauksen meidän jännittävän hauskasta "Mikki ja Minni Hiiri merihädässä" kajakkiretkestä jahka pääsen seuraavan kerran kunnon netin ääreen. Ollaan nyt Lake Tekapolla Uudessa-Seelannissa (tähän pari hyppyhymiötä) ja täällä ei niin perusteta tuon wifin perään. Eli camping-alueilta sellaista ei todellakaan löydy (joka onkin hyvä. Maisemat toimivat näyttämönä ja iltaisin tuikkii huikea tähtitaivas). Meillä on toki oma ostettu datasimmi, mutta en viitsi sitä kuluttaa isojen kuvien downloadaamiseen. Tilaisuuden tullen, kuitenkin palaan asiaan. Ja siitä syystä en nyt päässyt kommentoimaan teidän aikaisemman postauksen kommentteihinkaan. Alkaa nimittäin aikaraja tulla tämän kahvilan wifissä vastaan. Palaan niihinkin kuitenkin pian, lupaan (ja kiitos tuhannesti kommenteista, ne ilahduttaa aina niin paljon! Ennen kaikkea täällä kaukana kotoota). Ciao Ciao nyt, ja me suunnataan campervanimme nokka seuraavaksi Mount Cook-vuorta kohden, yay!


Ps. Kaikki postauksen kuvat on otettu iPhonella (tai goprolla), järkkärikamerani hajotessa mystisesti matkalla Kambodzasta Thaimaahan.

Eng // My absolutely favorite island in Thailand is Koh Lipe, South Thailand.

-----------
Majoitus:
Harmony Bed and Bakery, 2 yötä 110 eur

-->Majoitus: Varin Beach Resort, 5 yötä 312 eur