TUI:n lomalento toi meidät tänne Thaimaan lämpöön tiistaina. Onkin ihan oma postauksensa se, että miksi ihmeessä omatoimimatkaajat ovat pakettimatkalla Phuketissa, mutta siitä lisää myöhemmin. Yövymme tarkemmin sanottuna siis Kata Beachillä ja kuten usein sanotaan, niin aika taitaa kullata muistot. Siinä missä vuonna 2015, maailmanympärimatkallamme, suureksi yllätykseksi päädyimme Phuketiin ja ajattelin, että se olisi ollut eka ja vika kerta tätä paikkaa, mutta kokemus jäikin silloin positiivisen puolelle. (Kirjoitin silloin näistä tuntemuksista muuten yhden suosituimmista postauksistani "Hyvä paha Phuket". Tuosta postauksesta näkee myös rantojen tyhjyyden).  Niin tällä kertaa tuo lauseeni taitaa kuitenkin sitten pitää paikkansa...





Majoituimme vuonna 2015 Karon Beachillä ja suureksi yllätykseksi Karonin ranta ammotti silloin tammikuussa tyhjyyttään. Rannalla ei ollut lainkaan aurinkotuoleja- tai varjoja, eikä yhtään kaupustelijaa. Kävi ilmi, että sotilasjuntta oli tulloin kieltänyt tuolit ja varjot rannoilla ja niitä alettiin juuri putsaamaan tuolloin. Karon ja Kata Beach näyttivät siis tuolloin luonnontilassa olevilta rannoilta. Siispä loistavilta! Tässä mielikuvassa elettiin, kun varasimme vain viikon kestävää lomaamme. Näkymä paikan päällä oli kuitenkin aivan toista. Rantatuolirivistöt, myyntikojut ja kaupustelijat olivat ottaneet vallan. Tuntui myös, että ennätysmäärä ihmisiä olisi löytänyt Karon Beachin. Tai sitten tämä on se normaali ja me koimme jotain epänormaalia vuoden 2015 alussa. Tämä näky kieltämättä yllätti siihen muistikuvaan verrattuna, mihin se viimeksi meiltä jäi.
Onneksi löysimme Karon Beachin eteläpäästä kuitenkin lyhyen rantakaistaleen, jossa oli rauhallisempaa. Päivän verran Kata Beachilla taitaa kuitenkin riittää meille tällä lomalla. Toki suppailu kiinnostaisi ja sitä on mahdollista harrastaa näillä molemmilla rannoilla. Eniten ehkä harmittaa kuitenkin se, että näiltä rannoilta ei ole mahdollista lähteä suoraan snorklailemaan, kuten monilla muilla saarilla on mahdollista ja johon olemme tottuneet.

Loppuloman agendaan kuuluukin siis uusien rantojen tutkimista. Ajateltiin ainakin käydä Nai Harn Beachiin tutustumassa ja moikkaamassa sinne Suomesta saapuvaa ystäväämme. Lisäksi huomenna lähdetään katamaraani-purjehdukselle Maiton-nimiselle (Koh Mai Ton) yksityissaarelle, jossa ei pitäisi olla tunkua. Nimittäin saarelle on rajattu turistien määrää. Tuulet taitavat tosin olla huomennakin aika heikkoja, joten voi olla että matka taittuu moottoreilla, mutta vitsit, että on kivaa päästä merelle ja snorklaamaan. Saarella saattaa kuulemma nähdä myös delfiineitä. Peukut pystyyn! Täällä ainakin odotetaan huomista jo innolla ja tietysti yritämme kaikin puolin ottaa ilon auringosta, valosta ja merestä irti, mitä nyt viikon aikana ennättää. Ehdottomat plussat tässä kaikessa on aurinko, lämpö, loma ja hyvä seura itsessään. Eipä sitä toisaalta sen enempää hyvään lomaan tarvita. Loppuun toki vielä pari palmukuvaa ja paljon terkkuja Suomeen!