Näytetään tekstit, joissa on tunniste Byron Bay. Näytä kaikki tekstit

Surffikylä nimeltä Byron Bay

Kun saimme Brisbanesta vuokra-auton allemme, suuntasimme heti aamupäivästä suoraan Gold Coastille ja Byron Bayhin. Ja kukapa olisi uskonut, että kun saavuttaessa intoa puhkuen kiljahtelin jokaisesta nähdystä suffilaudasta, kuten mm. tämän liikkeen edessä, että myös minä muutama päivää myöhemmin olisin laudan päällä surffaamassa. Ei moni. En minäkään, mutta niin siinä vain kävi. Ja onneksi näin kävi. Byron Baysta tuli paikka, jossa minä surffasin (ja jutun siitä riemusta voit muuten lukea täältä).



 
Byron Bay on siis todellinen surffimekka. Billabongin, Roxyn, Rip Curlin, Quicksilverin ja monien muiden surffimerkkien liikkeet pursuivat rantavaatteita ja surffilaudan pystyi vuokraamaan melkein mistä tahansa. Mutta mitä ihmettä, rannalla oli uintikielto lähes kaikkialla? Kyllä, sillä Byron Bayn rannalla on usein hyvin vahvoja virtauksia ja voit uida vain tarkoin merkittyjen lippujen alueella, jossa myös hengenpelastaja päivystää. Suurin osa rannoista on pyhitetty pelkästään surffareille.
Jo heti ensi sekuntilta tykästyin kyllä tähän paikkaan ja yritettiinkin heti saada lisävuorokausia bookattua meidän majoituksesta, mutta hinnat olivat aivan liian mehukkaita, eikä oikein muita vaihtoehtojakaan ollut tarjolla, niin jouduttiin tyytymään vain pariin yöhön täällä, joka raastaa vieläkin sydäntäni, sillä täällä jos missä olisin viihtynyt viikko tolkulla. Onneksi otettiin kuitenkin kaikki irti tästä surffiparatiisista tehokkaasti. Heti ensimmäisenä päivänä reippailtiin katsomaan tuota, alla olevassa kuvassa olevaa, majakkaa ja sen kulmilla olevaa Australian mantereen itäisintä kohtaa.




Parin tunnin rantalenkki näissä maisemissa oli ihan huikea (ja kuuma ja hikinen, puuuh). Gold Coastilla tarkenee! Ja täällä näkee usein kuulemma delfiinejäkin. Meitä ei onni lykästänyt niiden suhteen, mutta maisemat ja surffarit korvasivat asian oikein hyvin.
Tämä 1901 rakennettu majakka seisoo upeasti Australian itäisimmällä kärjellä. Ja täytyypä sanoa, että jonkun sortin majakka-fanius minussakin alkoi nostaa päätään tämän nähtyään. Aivan upea!


Byron Bay oli tosiaan hyvin pieni kylänen, jossa kaupat menivät todella aikaisin kiinni. Ruokaravintoloita ja hotelleja oli paljon ja kylän rytmi tuntui menevän niin, että päivät notkutaan rannalla, josta siirrytään auringonlaskettua ravintoloihin. Niin rento paikka, että voisin yksistään lentää tänne lomailemaan ja jatkamaan orastavaa surffiharrastustani. Peace.

 
Eng // I absolutely loved Byron Bay. I only wish I could have stayed there longer.

---------------
Majoitus:
Glen Villa Resort, 2 yötä, 172 eur


Surffiunelmia todeksi Byron Bayssa

Osa teistä saattoi jo lukaista edellisen postauksen, jossa panikoin surffikurssille menostani. Paniikkia riitti aivan loppumetreille saakka, mutta lopulta löysin itseni Stoked-surffikoulun valkean pakun takapenkiltä matkalla kohti Lennox Headin rantaa seitsemän muun aloittelijan kanssa. Surffirantamme sijaitsi noin vartin matkan päässä Byron Baysta. Mieheni ei mahtunut täyteen pakuun mukaan, joten hän navigoi paikalle meidän omalla vuokra-autolla, jotta pääsisi ikuistamaan nämä hetket. Mun yhden unelman toteutumisen.
Automatkalla jännitys alkoi laskea ja hymähdinkin mielessäni, että tässä sitä istutaan Australiassa surffipakussa, jota ajaa aivan samanlainen surffitukkainen mies, kun Taylor Hawkins (Foo Fighterista) on. Lisäksi Taylorin vieressä istui toinen samanlainen. Hihh, Australia!



Rannalle päästyämme oltiin kaikki muutkin, kuin vain minä, jo varmasti ihan liekeissä. Automatkalla oltiin tutustuttu toisiimme, kun jokainen sai esitellä itsensä mikrofoonin puhuen. Meitä oli tyttöjä ja poikia Italiasta, Saksasta ja Israelista.
Perillä kannettiin omat lautamme rannalle, jossa ensimmäiseksi lämmiteltiin lihakset rantajuoksulla. Se olikin aikamoinen yllätys. Venytykset olen ymmärtänytkin että kuuluvat lajiin, ja teinkin venytykset jo aikaisemmin päivällä, mutta olihan ne hyvä tehdä vielä yhdessä tuossa rannalla. Sitten tietysti kuivaharjoiteltiin itse lautojen päälle nousua. Oi vitsi miten jännää kaikki oli. Yritin olla vaan tarkkana kuin porkkana ja oppia kaiken.


Sitten koittikin se kaikista jännin paikka. Näytönpaikka ja aaltoihin sukeltaminen. Opettajat olivat kyllä aivan huippuja ja auttoivat jokaista aluksi pääsemään oikeaan aaltoon pitäen laudasta kiinni ja avittamalla lähtöön. Sitten he vielä huuteli ohjeita perään kuinka toimia ja se oli myös hyvin jeesaavaa, sillä sen verran tekniikkalaji tuntuu olevan kyseessä, että meinasi unohtua missä järjestyksessä sitä olisi hyvä noustakaan laudalle. Toki kun laudalle menosta tulee rituaali, ei mitään tarvitse ajatella. Mutta näin aloittelijalle kaikki apu oli kullan arvoista.

Wohoooooo!!!! Ja se tunne, kun nouset ensimmäistä kertaa laudalle ja onnistut. Huikea huikea!!! Oon ihan liekeissä vieläkin! Koko päivä on ollut yhtä hymyä - mää surffasin tänään! I Did it!!! Te ketkä tunnette minut paremmin, tiedätte varmasti kuinka olen vuosikausia, äh, vuosikymmenen ainakin haaveillut tästä hetkestä. Ja nyt se on ikuistettuna mielessäni sekä myös näiden kuvien muodossa. I Did it! Ei voi kyllä muuta sanoa, kuin että näemmä vanha koirakin oppii uusia temppuja...hahaha. Tää oli huikea päivä ja menee kyllä Top10-listalle koko elämäni kokemuksista. Another dream come true.



Huikea päivä, kiitos Stoked-surffikoululle unelmani toteuttamisesta. Nyt mulla on aimo annos rohkeutta lisää jatkaa seuraaville uusille aalloille. Tämä päivä oli vaan niin paras.

Löytyykö ruudun takaa muita surffityttöjä?

Eng // I did it! I surfed today. That´s another dream come true. I´m so so happy.