Dubrovnikin vanhan kaupungin yleisilmettä leimaa talojen tiilenpunaiset katot. Varsinkin meidän asuntomme parvekkeelta sen saattoi nähdä upeasti. Kaupungin kadut olivat paikoitellen todella kapeita kujia, ja rappuset olivat välistä todella jyrkkiä ja pitkäkulkuisia, että toisinaan palaaminen meidän kukkulan laella sijainneeseen asuntoon oli varsinainen urheilusuoritus. Siltikin sanon, että asuntomme sijainti oli erittäin hyvä. Illat olivat kauniit terassilta katsottuna, sekä aamut alkoivat ihanasti terassiaamiaisella maisemineen.



Hotelleja ei juurikaan Dubrovnikissa näkynyt, vaan suurin osa on vuokrattavia apartmentoksia, kuten meilläkin. Viisi päivää meni mukavasti vanhassa kaupungissa, mutta pitkässä viikonlopussakin ennättää mielestäni hyvin päästä kaupunkiin käsiksi.
Aktiviteettien osalta pitää lähteä vähän kauemmas vanhasta kaupungista, ja esimerkiksi varsinaista uimarantaa ei Dubrovnikissa ole muuta kuin yksi. Tai yhden onnistuin minä näkemään lähellä muureja. Toki veteen vieviä portaita ja tikkaita on useiden kallioiden reunastoilla, ja monet paikalliset näyttivätkin mallia miten uimaan mennään kallioilta.
Yhtenä aktiviteettina voi kiivetä joko jalkaisin tai käyttäen cablecaria Dubrovnikin edustalla olevalle vuorenrinteelle, jossa on näköalatasanne sekä ravintola upeine maisemineen ja myös museo kertomassa paikan historiasta. Me valitsimme hurjan hellepäivän kunniaksi cablecar-vaunun matkalla korkeuksiin. Matka ylös sujui nopeasti ja ylhäältä käsin oli helppoa hahmottaa tarkemmin tämä muurien kätkemä kaupunki.
Tykkäsin kovasti Dubrovnikista, sekä sen tunnelmasta. Kapeista kujista, ravintoloista, jätskeistä ja turkoosina säihkyvästä merenrannasta.



Uskon palaavani joskus myös Dubrovnikiin, mutta tiedän palaavani ehdottomasti jonnekin Kroatiaan. Niin vaikuttunut olin tästä kauniista maasta. Saaret tekivät suurimman vaikutuksen, ja niistä kerronkin seuraavissa postauksissa. Eli tulossa on vielä lisää Kroatian Hvarin ja Bracin saarista sekä Splitistä ja Krkan luonnonpuistosta.
Jos mieleenne tulee kysymyksiä Kroatiasta, niin vastailen mieluusti tuoreesta kokemuksesta. Tuntuu muuten että tosi moni on juuri nyt aikeissa matkustaa Kroatiaan, ellei jopa ole siellä. 

Yksi loman hauskimmista päivistä oli kyllä ehdottomasti vesijettipäivä, kun huristelimme Dubrovnikin edustalla pitkin saaria menemään melkein koko päivän.
Olimme vuokranneet vesijetit jo aikaisemmin netin kautta ja meitä tultiin hakemaan autolla vanhankaupungin muurien luota aamulla puoli kymmenen aikaan. Kello kymmeneltä oltiinkin sitten jo vesijettien päällä, ohjeet saaneena ja innokkaana kurvailemaan kohti seikkailuja.
Aluksi tuntui, että kahdeksan tunnin vuokra-aika on aivan liikaa ja että puolikin päivää olisi riittänyt. Mutta kummasti siinä vaan päivä hurahti vesileikeissä hurvitellessa, ja kun ei ollut lainkaan kylmä ja olo huoleton, niin päivä oli ihan paras!

Vesijetti hurvittelua Dubrovnikissa

Vesijettien mukana tuli alueen kartta, jonka perusteella ajeltiin eri saarien edustalle sekä myös ihan rantaan saakka perille. Lopudin saarella oleva Sandy beach oli tuulahdus chilliä pientä saaren poukamaa, jossa helposti olisi voinut eksyä kuvittelemaan olevansa vaikka Espanjassa tai yhtä hyvin Thaimaan pienillä saarilla. Vesijeteille oli omat ankkurinsa, ja meillä eväät repussa joten oli hauskaa istahtaa rannalle picnicille.