Synttärijuhlintaa LA:ssa

Syntymäpäivät, ne tulevat joka vuosi. Halusipa niitä tai ei. Tänä vuonna olin erityisen innoissani, kun tiesin saavani juhlia niitä unelmieni kaupungissa Los Angelesissa ja saavani ystäväni helsingistä luoksemme juuri samoihin aikoihin. 
Asioiden edetessä reissullamme kuten ne nyt ovat menneet, en ottanut päivästä sen enempää stressinaihetta, kuin että haluttiin viettää vaan rento päivä beachillä ja hyvin syöden. Aikaisemmin Malibusta bongaamamme Malibu Farm -ravintola oli meidän lounas suunnitelmissa, mutta kuinkas kävikään kun oltiin kävelty Malibun laiturin nokkaan? Ravintola vietti juuri iltapäiväsiestaansa. Siispä turvauduimme jälleen paikallisen Whole Foodsin (Pacific Coast Green) ja sen naapuriputiikin palveluihin. Malibu Farm saa siis edelleenkin odottaa, mutta on tiukasti muistilistalla!




Malibun beachipäivän (ja pienen garderoobi operaation) jälkeen ajettiin jälleen Santa Monican rannalle ihailemaan auringonlaskua, sekä tapaamaan toista suomalaista ystäväämme. 
Tähän Santa Monican vanhan puisen laiturin siluettiin en kyllä kyllästy koskaan. Se näyttää niin upealle auringonlaskun aikaan. Muutenkin tuonne rannalle täytyy tulla vielä monta kertaa uudestaan ja vuokrata vaikkapa pyörät ja huristella pitkin mutkittelevaa asfalttitietä...
Määränpäämme näkyykin jo kuvissa, tuolla laiturin nokassa... Tuo ihana maailmanpyörä! Se saa toimia näiden synttäreiden villeimpänä vempaimena. Ikä ei tule näemmä yksin...hah!



Los Angelesissa on ollut lähes joka ilta tajuttoman huikeita auringonlaskua, mutta jotain spessua tuossa synttäripäivän auringonlaskussa kyllä oli. Ihailimme sitä niin tohkeissamme katutasolta (Santa Monica promenadelta käsin), että melkein missasimme laiturin päässä olevan maailmanpyörän ja sinne suunnitellun menon auringonlaskun aikaan...




Mutta ennätettiin juuri viimeisten huikeiden auringonlaskusäteiden aikaan maailmanpyörään ja olihan se huikea tunne katsella sieltä korkeuksista Santa Monican rantoja... Kamera ei vaan ollut enää yhtään yhteistyökykyinen, joten kuvat kertovat enemmän siitä fiiliksestä mitä maailmanpyörän tuoksinassa saatiin kokea...  Mieheni avustuksella ystäväni vielä intoutuivat laulamaan onnittelulaulunkin minulle, niin johan oli muikea tunnelma ja todellakin ikimuistoinen päivä. Kiitos siitä läsnäolijoille.


Eng // My Birthday celebration by the beach here in LA.

Ensikosketus Kaliforniaan ja tapaaminen Malibussa

Kanadan Vancouverin viilenevien säiden jälkeen olin aika lailla onnesta soikeana, kun tiesin että pian koneemme laskeutuisi LAXiin, tuohon kirjainyhdistelmään, joka saa joka kerta sydämen sykkimään riemusta! Kalifornia ei pettänyt tälläkään kertaa. Heti koneesta poistuttuamme lämpöaalto otti meidän syleilyynsä ja lenkkarit vaihtuivat heti flip flopeihin.
Paikalliset ystävämme olivat meitä vastassa kentällä ja suuntasimmekin samoin tein syömään jo vähän kuin perinteeksi muodostuneeseen vegaaniravintolaan, Shojin:iin, (teimme saman vuosi sitten kesäkuussa). Toden totta, olin saanut odottaa reilun vuoden uutta tapaamista unelmieni Kalifornian kanssa. Mutta nyt oltiin taas täällä, ja tunne oli ihan mahtava! Kaliforniassa ja Los Angelesissa on vain jotain selittämätöntä, joka vaan toimii näemmä aina. Palmupuut ja lähestakuu varma aurinko nyt ainakin ensimmäiseksi tulee mieleen. 

Alkutekijöikseen Länsi-rannikolla ollessamme haluttiin mennä tapaamaan meidän Helsingin Kallion naapuria, jonka olen viimeksi nähnyt huhtikuussa! Ajatelkaa, huhtikuussa, jolloin vietettiin tämän neitosen läksiäisiä. Kalliota meistä kumpikaan ei ole nähnyt aikoihin, mutta ei nähty myöskään tuonakaan päivänä. Vaan nähtiin ehkä jotain paljon parempaa. Malibu Beach, surffareita ja toisemme pitkästä aikaa, woop wooop!






Olipa nimittäin niin siistiä tavata viimeinkin molempien suosikki kaupungissa! Paikassa, joka on alunperin tuonutkin meidät yhteen. Ollaan siis tavattu Amerikka-kerho NAMEn kautta. Voi että meillä riitti juteltavaa ja Malibun Pacific Coast Green -kaupasta ostetut smoothiet hurahti siinä helteessä aika hyvin alas.

Päivän Malibu beachillä löhöilyn ja jubailun jälkeen käveltiin Malibun laiturille, jonka päässä olevasta Malibu Farm-kahvilasta saatiin hyviä suosituksia. Paikka näytti erittäin lupaavalta ja ajateltiin että tänne tullaan mun synttäripäivänä takaisin, parin päivän päästä.





Pimeä tulee todella nopeaan Los Angelesissa, Noin puoli kuuden aikoihin taivas värjääntyy erilaisilla hehkuvilla pinkin sävyillä ja jo kuudelta on lähes täysin pimeää (täällä siirrettiin kelloja viikko sitten ja nyt aurinko laskee jo tuntia aikaisemmin. Se on muuten ihan pöhköä se). 
Ennen auringonlaskua päätimme ottaa auton alle ja lähdettiin katsomaan sitä viereiselle rannalle Santa Monicaan. Alla tunnelmia sieltä. 
Olin kyllä niin onnellinen tästä päivästä ja siitä että oltiin saavuttu tänne Enkelten kaupunkiin ja että meillä oli täällä kasa ystäviä joiden kanssa jakaa tämä kaikki kreisi onnellisuus. Tästä on hyvä jatkaa!




Eng // I was so happy to get finally back to sunny California. In LA we met our friend from Helsinki, Finland. So much fun! And so much more to come.



Pilvihattaroiden peittämä Granville Island Vancouverissa

Vaikka varpaani ovat uppoutuneet jo useamman viikon Kalifornian rantahietikkoon, en voinut jättää tekemättä postausta tästä Vancouverin söpöstä kaupunginosasta, Granville Islandista.
Viikon Vancouverin reissun aikana otimme yhtenä aamuna suunnan pois päin kaupungista vievälle sillalle ja kohti Granvillea. Vaikka aamu olikin aika aurinkoinen ja suhteellisen lämmin, oli maisemien edessä huikea usva. Vähän kuin San Franciscossa usein miten on! Määränpäätä oli mahdoton nähdä sillan toiselta puolelta sumupilvien johdosta, joten ei auttanut kuin vain marssia korkeaa siltaa rohkeasti eteenpäin.
 




Paikoiteillen sumupilvet katosivat, kunnes yhtäkkiä yksi pilvenpiirtäjistä oli jälleen sumun peitossa.
Granville Islandin edustalla oli paljon purjeveneitä sekä muuta veneliikennettä, ja ne saivat kyllä todella taituroida että osasivat usvan keskellä perille satamalaituriin. Opittiin myös eräältä paikalliselta iäkkäältä mieheltä, että lahden edusta ei jäädy talvisinkaan, joten purjehtia voi periaatteessa vuoden ympäri.




Granvillen ehdoton sydän oli Public Market, joka tarjosi normaalin kauppahallin tapaan kaikenlaisia herkkua. Nappasimme sieltä aamupalan kuuman teen kera ja istahdimme laiturin nokkaan ihmettelemään usvaisia ja kauniita maisemia. Aamupalan jälkeen kiertelimme saaren käsityöläis- sekä muita pikkuputiikkeja. Löysinpä täältä oivan peltisen eväsrasian, joka on ollut jo kovassa käytössä. Sinne saa kätevästi eri kerroksiin jemmaan tuikitärkeät reissueväät, kuten suklaat, pähkinät ja muut herkut (tällä hetkellä siellä on Suomesta saatuja Fazerin karkkeja). Aasiassa tänne voi ujuttaa vaikkapa riisiaterian pitkiä bussimatkoja varten. Kyseinen putiikin naismyyjä muuten bongasi meidät suomalaisiksi, koska hänellä on yksi suomalainen ystävä ja tunnisti kielemme. Oli kova suomifani ja jopa antanut pojalleen nimen Finn. Voi vitsi, kun muisteleekin näitä jo melkein kuukauden takaisiakin asioita, niin joka päivä sitä kyllä tapaa uusia ihmisiä ja keskustelut pulpahtavat mieleen milloin mistäkin. Nyt tästä peltirasiasta.





Kaikki Vancouveriin menijät, tämä söpöliini Granville on Stanley Parkin rinnalla mielestäni ehdoton kohde vierailla.

Ja tämän viimeisen pohjoisen postauksen jälkeen alan viimeinkin purkamaan salaisesta arkusta kaikkia huikeita ja toinen toistaan mahtavampia aurinkoisia Kalifornia kokemuksia kaikkien teidän nähtäväksi ja luettavaksi. Juttuja on tulossa mm. synttäreiden vietosta Malibussa, auringonlaskuista Santa Monicassa ja Hollywood-kyltin valloittamisesta! 
Nyt haastankin itseni blogaamaan asiat tilanteen tasalle... Ootteko te siellä päässä valmiina? :)


Eng // Small Granville Island in Vancouver was one of the must see place in Van City. We liked it!

Festareilla Las Vegasissa #IG Travel Thursday

Toiset voisi ajatella että eikö koko Las Vegas ole yhtä suurta festaria? No näinpä. Mutta kun bilekaupunkiin lisätään huippu bändit, tarjoilut ja huvitukset festivaaliaitojen sisäpuolella sekä kymmenet tuhannet samanhenkiset ihmiset saadaan Life is Beautiful -niminen festivaali. Järjestyksessään vasta toiset LIB-festivaalit järjestetään lokakuun lopulla Las Vegasin Downtownissa, eli siellä Vegasin vanhalla puolella. Fremont Streetillä ja sen poikkikaduilla. 
Löysin festivaalin kesällä kun suunnittelin reissuamme ja tapanani on seurata muutamien suosikkibändieni keikkakalenteria... ja sitten se tapahtui; kuin lahja olisi tippunut taivaalta kun tajusin että keikkatauolta palaava Foo Fighters esiintyy Vegasissa, ja mepä satutaan olemaan silloin juuri sopivasti vieressä Kaliforniassa. Ei mennyt kuulkaa montaa hetkeä kun pistin jo liput ostaen. Huikeinta oli myös se, että pari suomalaista ystäväämme olivat heti messissä myös! Kun kyseessä on festarit, bileet ja kavereiden tapaaminen, on päätösten reaktioaika näemmä aika nopeaa. Ja hauskaa.

 

Festareilla Las Vegasissa

Vegasissa meitä helli vielä lokakuun lopullakin aikamoiset helteet. Vähän mietittiin kylmeneviä yölämpötiloja, mutta ne osoittautuivat ihan pelotteluksi, koska ihan hyvin siellä vielä tarkeni illan päätteeksikin. 
Oltiin tultu paria päivää aikaisemmin jo Vegasiin, jotta ystävämme Suomesta näkee myös Vegasia kunnolla. Itse ollaan vierailtu Vegasissa pariinkin eri otteeseen jo aikaisemmin, mutta täytyy kyllä sanoa että tämä Vegasin keikka oli kyllä niin paras kaikista, että voi kun hymyillä miten siistiä meillä oli!

Hard Rock Hotellin pooli antoi hyvät perjantai fiilikset meille festareiden alkuun ja sitten siirryttiinkin jo Vegasin vanhalle puolelle ja Fremont Streetin päässä olevaan Plaza-hotelliin. Vinkki vitosena, että hotelli toimi loistavana kohteena festareita ajatellen ja oli suht edullinenkin, elikäs jos ensi vuonna joku (muukin) innostuu näistä festareista, niin suosittelemme tuota hotellia viikonlopuksi.





Noissa yllä olevisa kuvissa on kukas muukaan, kuin festareiden paras bändi Foo Fighters. No okei, ehkä vähän puolueellista todeta näin, joten listaan tähän mieluusti myös muita hyviä vetoja ja pari uutta löytöäkin: Perjantain osalta festarit korkkasi loistavasti käyntiin Girl Talk. Sen sijaan illan pääesiintyjä oli auttamattoman huono (Kanye West). Enkä seiso ainoana tämän kommentin kanssa, valitettavasti. Odotin showta, mutta saatiin vaan yhden miehen monologi. 
Lauantain ylläri-pylläri oli kyllä Lionel Richie. Se veti niin sydämensä kyllyydestä, että sehän ihan tarttui! 
Sunnuntain helteistä keskipäivää säesti Vegasin Philharmonic orkesteri yhdessä Cirque Du Soleil Beatles -tarinan kanssa. Harmi vain että ei ennätetty tästä näkemään kuin loput. Niin, ja uusina löytöinä tykästyin Neon Trees nimiseen bändiin sekä Fitz And The Tantrums, joka itseasiassa nähtiin pressissä Hard Rock Hotellilla kun heidän oma vitriininsä avattiin sinne. Hassu juttu tässä oli se että edellisenä iltana tutustuttiin Casinolla siihen vitriinin tekijään hänen työskennellessään siinä, joka kertoi samalla tulevasta pressistä ja kehotti meitä tsekkaamaan bändin festareilla. Tiesitkö muuten, että ainakin Vegasin HRC:ssä ne "vitriinit" vaihtuvat kolmen vuoden välein.





Mitä tulee muutoin festareiden toimivuuteen, niin toimivat loistavasti. Ei ollut kuulkaa Suomen tapaan sääntöjä säännön perään, vaan ihan saatiin olla rauhassa aikuisiksi. Ruokapuolta hehkutettiin etukäteen kulinaristikseksi, mutta tähän voi kyllä todeta että eivätpä ole käyneet Helsingin Flowssa, jossa ruokatarjonta on näemmä maailman parasta. Sain kyllä syödäkseni oikein makoisasti, ei sillä. Paikalta löytyi myös paljon kasvis ja vegaani vaihtoehtoja, sekä tietty pizza/hampurilaislinjaa.

Koko meidän festarinelikkö kyllä vannoi että tästä voisi tulla sopiva traditio. Miksi kesälomaansa ei voisi viettää lokakuussa jolloin samaan syssyyn saisi monta asiaa: helteet, poolit, sirkushuvit ja hauskat bileet. Minä sanon kyllä ainakin että yes! Viva Las Vegas!


Eng //  Life is Beautiful -festival in Las Vegas was pure fun!


Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday:ta. Suomessa Intagram Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Wanderlust Expert. Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasevenseas nimellä.