Näytetään tekstit, joissa on tunniste SUP. Näytä kaikki tekstit

Helsinki, kesä ja auringonlaskun suppaajat

Vastapainoksi edelliselle postaukselleni on pakko päästä hehkuttamaan miten yhtä siistiä se suppailu on myös täällä Suomessa. Toki meri ei ole yhtä turkoosi, mutta nykyistä kotikaupunkiani ja sen upeaa rantaviivaa vanhoine Jugend-taloineen ja jäänmurtajineen Katajanokan edustalla on vaikea pistää paremmaksi. Keskiviikko illan sääkin oli aivan upea ja meidän kolmen tunnin sup-lautojen vuokraus ajoittui auringonlaskua alkavaan aikaan, jolloin kaikki värit näyttäytyvät ihan erilailla kuin keskipäivällä.
Matkaseuraksi meille merelle kantautui Kaisaniemenpuistossa musisoiva Stevie Wonder, sekä paluumatkalla Stadionilta kantautuvat kirkumisen äänet, jotka paljastuivat myöhemmin tulevan Robinin keikalta. Kyllä kaupungin äänien äärellä suppaaminen on elämys!
Kolme tuntiakin meni aika lailla nopeasti, kun otettiin suhteellisen rennosti melominen ja käväistiin Töölönlahdelta kiertämässä Tervasaari edes takaisin. Matkakilometrejä kertyi hieman reilut seitsemän.







Kiitos kanssasuppaajat kuvista ja ennen kaikkea seurasta. On huippua löytää uusi hauska harrastus, jossa fiilis on niin paljon läsnä. Ja ensi viikolla tietty uusiks!
Ja ai niin, pulahdettiinko laudalta? Ei tälläkään kertaa. Tosin Tervasaaren edustalla tuli jo aikamoisia aaltoja ohi menevistä veneistä. Aaltojen heilutellessa voi vaikka mennä polvilleen laudan päälle. Tällöin meno on vakaampaa. Yllä olevassa kuvassa taidetaan tosin vaan pitää juoma- tai kuvaustaukoa, koska hymyilyttää noin...

SUP, aurinko ja Töölönlahti

Jos ei voi surfata, voi aina supata. Totesin tänään. Tai vaikka haluaisi surfata ja ei osaa, niin todennäköisesti osaa supata. Tää oli ehkä siistein juttu pitkään aikaan mitä tein tänään. Pääsin vihdoinkin kokeilemaan SUPia eli Stand Up Paddle:ia. Ja ihan täällä kotimaan kamaralla, vain kivenheiton päässä kotoani.


Katselin jo viime kesänä, kun autoilin päivän päätteeksi töistä kotiini, että voi onnelliset ne kenellä on aikaa suppailla pitkin Töölönlahtea. Selvitttelin asiaa paljonkin, mutta kokematta se jäi kuitenkin viime kesänä. En rohjennut laudan päälle myöskään lomallani Los Angelesissa, vaikka joka päivä rannalla katselinkin suppaajia. Mutta siellä ne aallot ovat oikeasti aika hurjat verrattuna meidän tyyneen Töölönlahteen. 
Ajattelin keväällä, että tänä kesänä en halua jäädä rannalle vaan otan homman haltuun heti alkukesästä. Kylläpä kannatti varata aika supin alkeisiin, oli meinaan ihan super kiva puolitoistatuntinen! Nyt voin jatkossa vuokrata vain pelkän laudan ja lähteä melomaan pitkin Töölönrantaa, tai vaikkapa jopa Korkeasaareen.
Ja oliko se helppoa? Lauta on yllättävän vakaa, mutta kyllä se ihan työlästä on pitää kroppa pystyssä ja meloa eteenpäin. Se mitä eniten pelkäsin oli, että pulahtaisin veteen, mutta näin ei onneksi kohdallani käynyt. Hurja inspiraatio jäi päästä pian uudelleen laudalle!



Näitä kesäpäiviä lisää, kiitos. Oon kyllä niin onnellinen kun nykyinen kotikaupunki tarjoaa näin paljon kaikkia herkkuja aivan kotinurkilla. Love it. Ja nyt on vasta toukokuu -  kovasti kutkuttaa ajatus, että tästä kesästä tulee aikamoinen! Tehdään siitä sellainen! :)