Jokainen joka on joskus käynyt New Yorkissa, tai pitänyt käsissään Manhattanin karttaa, ei ole voinut olla huomaamatta tuota jättiläisen kokoista viheraluetta, joka ahmaisee suuren osan koko Manhattanista. Vajaa neljä kilometriä pitkä ja noin 800 metriä leveä Central Park -puisto antaa kaupunkilaisille tilaa hengittää. 

Ollaan itse tosi monena päivänä joko kävelty puiston laidalla, tai napattu Whole Foodsista tai muualta eväät ja menty puistoon niitä nautiskelemaan. Central Parkissa on tilaa ihan jokaiselle! Yksi päivä vuokrattiin pyörät ja cruisailtiin puistossa, mutta en suosittele muille Citibike -pyöränvuokrausta, jos tarkoituksena on ajaa Central Parkia ympäriinsä, sillä puistossa ei ole lainkaan pyörän vaihtopisteitä ja citibiket on pakko vaihtaa puolen tunnin välein, lisämaksun uhalla. Me ei ennätetty puolessa tunnissa takaisin ja näin pärähti muutama taala lisää luottokorttilaskulle. Citibiket toimivat hyvin muualla Manhattanilla, mutta ei tosiaan tuolla puistossa.






 
Viime perjantaina Central Parkissa pidettiin ensimmäistä kertaa Smorgasburg, joka rantautui pop-up hengessä Brooklynista yhdeksi illaksi Manhattanille. Kirjoitinkin aikaisemmin jo omasta Smorgasburg -ruokatapahtuma kokemuksestani Williamsburgista täällä. Nam! 
Summer Stage -nimellä kulkenut tapahtuma ei ehkä mennyt ihan kuten Strömsössä, nimittäin jo tunti tilaisuuden alun jälkeen tapahtumapaikka alkoi pullistella ja lähes jokaiseen ruokakojuun oli todella pitkät jonot. Pisin jono kaikista oli Ramen-burgeriin, joka tuntuu olevan kaupungin kovin juttu tällä hetkellä. En suoraan sanottuna ihan ymmärtänyt että jotkut todella viitsivät jonottaa burgerin perässä noinkin pitkään, sillä jono oli valehtelematta sadan metrin luokkaa, eikä näyttänyt etenevän juurikaan.
Oma pettymykseni oli nätisti sanottuna aika suuri, koska oltiin tarkoituksella reippailtu koko päivä ja kävelty lähes koko Manhattan halki, eli sellaiset reilut 70 streetiä, ihan vaan että palkintona voisi olla jokin burgerin tapainen tuolla tapahtumassa! No ei muuten onnistunut, koska noin valtava jono ei houkutellut. Mies sai onneksi heti murua rinnan alle, koska Mighty Quinn´s burger -kojulle ei ollut juurikaan jonoa. Itselleni se oli vähän liian tuhdin näköistä tavaraa. Sanonpahan vaan, että Ramen-burger on nyt näemmä se juttu! Ja sen puolesta ollaan valmiita jonottamaan hyvinkin pitkään ja hartaasti.




Katsoin seuraavana päivänä tapahtuman facebook-sivuilta kommentointia edellisillan Summer Stage -tapahtumasta. Ja muutamia kiukkuisia kommentoijia siellä olikin tullut linjoille, nimittäin kävi ilmi että tilaisuus oli jouduttu sulkemaan siten, että uusia ihmisiä ei enää päästetty sisälle. Ja kieltämättä ihmeteltiinkin pois lähtiessämme, että miten ihmeessä nämä kaikki pitkin Central Parkia jonottaneet ihmiset (kuva jonosta joka jatkui ja jatkui vaan) ikinä mahtuisivat tuonne tapahtumaan...
No, tulipahan nähtyä tilaisuus ja todettua että jatkossakin Smorgasburg kannattaa kokea ehdottomasti alkuperäisellä Brooklynin puolella. Sen verran Ramen jäi itseäni kuitenkin vielä kutkuttelemaan, että vietettiin lauantaipäivä sopivasti Brooklynin Williamsburgista, josta on vain muutama kortteli itse rantaan ja Smorgasburgiin. Sielläkin oli toki jonoa, melkein kaikkialle, mutta pisimmät jonot jälleen Ramen-burgereille. Jonotin sinne ehkä jonkin vartin verran ja sitten palkinto olikin jo käsissä.



Central Park on kyllä huikea paikka hengähtää ja levähtää kaupungin vilskeestä. Ja mikä parasta, pilvenpiirtäjien siluetit kurottautuvat puiden latvojen ylle, mutta silti voit kellahtaa nokosille vihreälle nurmelle ja kuunnella lintujen laulua ympärilläsi tai katsella oravien vilskettä. Ja jälleen muutaman askeleen päässä puistosta, edessäsi on taas pitkät Manhattanin Avenuet ja keltaiset taksit.
Vähän toki odotin jo että puisto olisi ollut syksyn ruskassa, mutta luulen että ensi viikolla Kanadassa ja Niagaran putouksilla päästään nauttimaan siitä värien ilotulituksesta!


Onko lukijoiden joukossa muita Central Park fanittajia?


Eng // New York´s Central Park is so wow! I love it.

Broadwayn ja 5th Avenuen risteyksestä löytynee ehkä Manhattanin söpöin rakennus, Flatiron Building. Sen vierustalta avautuu vehreä Madison Square Park, joka toimii muiden puistojen tapaan kaupunkilaisten olohuoneena, lounas- ja seurustelupaikkana. Puiston laitamilla olevat pilvenpiirtäjät toimistotyöntekijöineen tuntuvat kaikki valuvan lounasaikaan alas puistoon eväidensä kanssa.


Mondon New York -matkaopasta lainatakseni Madison Square Parkin kuuluisin nähtävyys on kuitenkin Shake Shack -ulkoilmaravintola. Tämä on se paikka jossa on (käsittääkseni) aina jonoa. Niin myös silloin kun me kävelimme puistoon.
Mieheni, joka ei innostu jonottamisesta laisinkaan oli ensiksi että näääh. Mutta itseasiassa jono eteni aika rivakasti ja saimme menut käteemme jo jonossa. Ja lopulta itse jonotus kesti vain reilun kymmenisen minuuttia. Juuri sopivan ajan menun ja paikan ihmettelemiseen. Tilauksen jälkeen toki itse annosta sai vielä odotella tovin, mutta se aika menee oikeastaan vapaan pöydän metsästämiseen ravintolassa.



Ja että maistuiko se hampurilainen sitten odottelun jälkeen? No kyllä! Täytyy sanoa että hamppari oli ihan törky hyvää! Ja ranut myös, vaikken tuon ulkomuodon omaavista ranuista yleensä niin vällää... Voi toki olla että tuntien Manhattanilla kävelemisen jälkeen maistuu melkeinpä mikä vaan, mutta kyllä hampparin ottaisin (ja jonottaisin) uudelleenkin! Itse asiassa "meillä täällä Brooklynissa" on Barcklays Centerillä myös Shake Shack ja ihan näytti ilman jonoa pääsevän asioimaan. Toki konserttien ja tapahtumien aikaan sinnekin varmasti kertynee jonoa. Esimerkiksi Black Keys esiintyy siellä ihan justiinsa. Mutta toki tunnelma on hieman eri, kuin tässä kaunissa Madison Square Parkissa, jonka toisella puolella pilkottaa Flatiron Building ja kaupungin maamerkki Empire State Building. Vielä kun pääsisi illan hämärtyessä tänne, jolloin nuo kymmenet lamput syttyyvät puiden katveessa, niin johan olisi hampurilaisen juhlaa!
Ps. paikasta saa myös kasvispurilaisen, mutta siinä on sieniä ja minähän kun en syö sieniä...pöh!





Olettaisin, että lukijoiden joukosta löytyy varmasti muitakin Shake Shackin ystäviä?


Eng // In the Madison Square Park you can find one of the best hamburger joint ever, Shake Shack.

New Yorkin lomaan kannattaa sijoittaa ainakin yksi ilta Manhattanin auringonlaskun ihasteluun. Sen voi tehdä vaikka ajamalla metrolla Dumboon, mutta itse ollaan tykätty kävellä aina Manhattanilta Brooklyniin joko Manhattan Bridgen tai itse Brooklyn Bridgen kautta. Se hetki kun päivä alkaa taittua illaksi, ja kun aurinko alkaa laskea kauas mailleen, on nimittäin aika taian omainen.

Manhattan Bridgeä käveltäessä ensiksi ohitetaan Chinatown, jonka värikylttejä voi ihastella sopivasti sillan aidan raoista. Matkan jatkuessa alkaa loisteliaasti näkymään jo Manhattanin koko eteläkärki ja kylläpä Vapaudenpatsaskin pilkottaa Brooklyn Bridgen lomasta.



 





Näin loppukesästä ainakin auringonlaskut sijoittuvat noin seitsemän aikoihin ja jo puoli kahdeksaan mennessä on lähes pimeää. Reilun parin kilometrin pituisen sillan kävelee toki lenkkeilymielessä hyvinkin nopeasti yli, mutta jos haluaa pysähtyä hetkeen ja ihailla huikeita maisemia, niin toki kannattaa aikaa varata enemmänkin.



Kun on nähnyt Manhattanin auringonlaskun aikaan, ei voi kun taas todeta että kyllä New York on huikean kaunis kaupunki! Tähän kaupunkikuvaan ei voi kyllä kyllästyä koskaan. Jos kyllästyy, on täytynyt olla kyllästynyt elämään. Minä en ole. Voisin astella joka ilta tätä näkymää tuijottaen, ja hei!en ehkä kestä miten upeita loft-asuntoja heti Dumbon kohdalta sillalta näkee. Jollain on siis mahdollista ihailla tätä näkymää joka ilta omalta terassiltaan. En kestä. #sopivastikateellinen



Eng // Sunset above in Manhattan. Always so beautiful.

New Yorkin Muotiviikkojen aikaan kaupungin hotellit täyttyvät tuhansista muodin ammattilaisista ja silmää tekevistä julkkiksista. New York on aina muodikas, mutta muotiviikkojen aikaan se korostuu katukuvassa entisestään. Sohossa vilisee malleja ja merkkilaukkuja ja hotellien hinnat hipovat pilviä.
Viikon kestävä New Yorkin Fashion Week on ollut yksi unelmistani. Päästä siis aistimaan sen fiilistä, olla samaan aikaan kaupungissa. Jos puhutaan villeimmästä unelmastani, olisi se joskus päästä meikkiassaroimaan näytöksiin. No niin _sanottu_.

Kerroin jo aikaisemmasta käynnistäni muotiviikoilla Lincoln Centerissä täällä ja siitä että vain kutsutuilla oli asiaa ovista eteenpäin. Täysin ymmärrettävää. Ajattelin kuitenkin kokeilla vielä kerran että näkisinkö tapahtumista (näytöksiä on useissa eri paikoissa) yhtään enempää toisaalla ja kun osoitteet olivat selkeästi ilmoitettu muotiviikkojen-sivuilla, niin paineltiin paikan päälle vielä keskiviikkona kun Michael Korsilla oli näytös Tribecan Spring Studiolla. Ja voi pojat! kylläpä kannatti! Astuttiin nimittäin metrosta suoranaiseen mediasirkukseen. Salamavalot välkkyivät, toimittajia oli paikalla, kuten myös paljon bloggereita. Catwalk studion edessä kadulla jatkui noin puolisen tuntia. Eli kello kymmenestä (jonka kuvittelin olevan näytöksen aloitusaika) aina puoli yhteentoista saakka. Puolen aikaan saapuneet kutsuvieraat joutuivat laittamaan korkkarijuoksuksi, jotteivat missaisi näytöstä.

Ne henkilöt, joilla oli aikaa, pysähtyivät kuvaajien toiveesta valokuvattavaksi. Aluksi kuvasin vain itse tilannetta yleisesti, kunnes sitten rohkenin siirtyä muiden bloggareiden rivistöön kuvaamaan. Ha! Olihan muodin ilotulistusta, katsokaa miten upeita tyylejä näillä ihmisillä on!


Ja sitten, "The one and only" Voguen päätoimittaja Anna Wintour asteli paikalle. Boom! Nina Garcia Marie Claire ja Project Runway -ohjelmasta. Tuossa hauskassa keltaisessa SpongeBob Moschinon asussa oleva nainen on Chiara Ferragni, joka voitti juuri bloglovin´ Best personal style blog -palkinnon ja ruudullisessa "maitotyttö"-mekossa oleva neitokainen on Laura Brown, Harper's BAZAAR Executive Editor. Viimeksi mainitut lähtivät heti Instagramissa seurattavien joukkoon!


Oijoi, niin paljon muotia, ideoita ja tyyliä! Itse näytöshän ei kestänyt kuin reilun 13 minuuttia (voit katsoa sen muuten täältä), joten jäätiin paikan päälle vetämään vähän henkeä, kunnes sieltä jo alkoivat kutsuvieraat tupsahdella ulos näytöksestä. Ensimmäisten joukossa Heidi Klum. Lisäksi näytöksestä asteli ulos myös suomalainen nainen, joka bongasi meidät kun puhuimme suomea keskenämme. Hän oli ollut näytöksessä ja kertoi että muun muassa Suvi oli ollut mallina näytöksessä! Kumpikaan meistä ei näin jälkikäteen ymmärrä, miksi oltiin niin urpoja että ei tajuttu kysyä tämän naisen nimeä tai tahoa - hän oli kuitenkin juuri astellut ulos Michael Korsin näytöksestä! Oltiin tilanteesta jotenkin hämillämme ja ei oikein small talk:aan luonnistunut, kun suoraan sanottuna tuijottelin vain oviaukosta ulos tupsahtavia tähtösiä. Voi miksi en tosiaan tajunnut esittäytyä! Jos joku tietää jonkun tai näkee jutun näytöksestä suomalaisessa lehdessä kenties, niin olisipa hauska tietää lisää! Suomi oli siis kuitenkin hyvin edustettuna näytöksessä ja Suvi-mallistakin löytyy kuvia Instagramissa, ja jos katsotte näytöksen, niin siellä hän näkyy. Lisäksi näytöksen ohjelmalehdessä mainitaan seuraavien mallien nimet: Liisa, Kati, Hanne, Anna ja Leila. Kaikki eivät varmastikaan ole suomalaisia, vaikka niin nimi antaa olettaa. Ja että mistäkö sain käsiini tuon ohjelmalehden?



Tosiaan, joku saattoi jo ihmetellä miksi minulla oli Instagram -kuvassa kädessäni Michael Korsin näytöksen istuinpaikkalippu sekä kuvissa näkyvä ohjelmalehtinen? No, minäpä kerron; tämän bananas fashionista hetken jälkeen kävelimme parin korttelin päähän aamupala bageleille. Tai itseasiassa ostimme edukkaat bagelit katukojusta ja huomasimme erään bakeryn seinustalla auringossa olevat penkit. Menimme istumaan sinne. Tunnistin myös muita kuvaajana olleita bloggereita kahvilassa, sekä lisäksi MK:n henkilökuntaa kulkulätkineen kävi kahvilassa. Halusin ostaa vielä jotain jälkkäriksi, jolloin siirryttiin kahvilaan sisälle ja kun kävin wc:n puolella mieheni oli bongannut minulle pöydältä jonkun unohtamat(!?) paikkaliput näytökseen. Sinä joka istuit paikalla F13, häpeä. Minen ainakaan jättäisi näin upeita lappusia sinne tänne. Ajattelin että tämä on kohtaloa!