Ihmelääke nimeltä Kevin.Murphy Fresh.Hair

Hallelujah! Ihmelääke on löytynyt! =) Olin nimittäin tätä löytöä aikaisemmin käyttänyt suosittua Tigin RockAholic Dirty Secret -kuivashampoota (ps. ihan mahtava nimi tuotteella!). Tigin "kuuluisista" suutin ongelmista huolimatta käytin tuotetta onnistuneesti useamman purkin ajan. En uskonut niihin kunnes osui sitten omalle kohdalle! Voihan argh,  pullo ei vain enää toiminut! Tämän siivittämänä ja kampaajani suosituksesta vaihdoin merkkiä. Ja ziisus miten mahtava tämä Kevin.Murphy Fresh.Hair -kuivashampoo onkaan!

Kuivashampoo on loistava pika-apu kiireisinä aamuina, tai voi sitä suihkia ihan puhtaaseenkin tukkaan tuomaan tuuheutta. Tämä tuote puhdistaa -oikeasti- rasvaisuuden hiuksista ja tuuheuttaa ihanasti, sekä antaa myös ihanan (sanoisin vaniljaisen) tuoksun hiuksille. Tykkään tykkään tykkään! Olin siis todella positiivisesti shokissa kun käytin tätä ensimmäistä kertaa, ja totesinkin riemukkaasti ääneen että "ihmelääke tämä!"


Kevin.Murphy Fresh.Hair on voittanut Cosmopolitan Beauty Awardsin (27/01/2011)

Onko teillä kokemuksia kyseistä tuotteesta tai muista kuivashampoista?

Instagram huumaa

wohoo! Käytättekö te Instagramia? Itse vihdoin ja viimein sain tänään aikaiseksi ladattua appsin ja loggauduttua taajuuksille. Vielä hakee vähän käyttötapaa, mutta pari testi räpsyä sain jo tehtyä. Ja oikeastaan syy miksi asiasta täällä nyt informoin on se että lisäsin asiasta myös widgetin tuohon sivun reunaan. Siellä ne mun kuvat nyt kulkee ympyrää ja päivittyy sitä mukaa kun niitä räpsin. Kätevää! :)

Minut löytää nyt myös siis Instagramin kuvamaailmasta (nimellä "sannasmag"). 
Kuvailun iloa kaikille ja mukavaa alkanutta viikkoa :)


Yksi otos Instagramin kautta

Ps. Onko joku minua ahkerampi lukija kenties lukenut jonkun näistä teoksista?

Summer nails, checked!

Mulla oli oikea kynsipäivä tässä pari päivää sitten. Istuin iltapäivästä eteenpäin ensin varpien pedissä ja sitten siirryin dinnerin jälkeen laittamaan kynnet kuntoon. Oi joi, mitä ihanaa luksusta! =) Ja voi että näyttävätkin kivoilta!
Kynsiä laitan muutenkin säännöllisesti (n. 5 viikon välein huolto), mutta nämä varpien geelit on sitten ihan tälläinen kesäspessu juttu. LCN:n tuotteilla tehdyt geelikynnet on vaan niin upeita, ja mitä kentältä kuulee niin parhaita :)

Noissa varpien geelikynsissä on ehdoton plussa se, että pärjään näillä nyt koko kesän. Nyt vaan samanlaisia aurinkokelejä kehiin kuin viikko sitten oli niin saan varpit esille :)

Lallalaa... uusilla kesäkynsillä laulattaa :)

Jalat pöydällä.

hihii, se on minä ja mun juuri laitetut kynnet!

Mites siellä ruudun toisella puolella, tykkäättekö tai onko teillä itsellänne geelikynnet? Hot or not? 



Kesä & Aurinko & Australian Gold


Let it shine! Kesä on täällä ja mikäs sen ihanampaa! Viikonloppuna meitä hemmoteltiin ihanalla säällä. Lauantaina tuli oltua ihan koko päivä ulkona
erilaisissa tapahtumissa (aamuista meikkikeikkaa lukuunottamatta, tein häämeikin morsiammelle ja juhlameikin kaasolle. Oli ihan huippis keikka!). Viikonloppuna aurinko porotti aika kuumasti jo, tunsitte varmaan? :) Aurinkorasva "friikkinä" ja muutenkin kosteusvoiteiden suurkuluttajana haluan jakaa oman aurinkorasva löytöni teille.
Ehdoton suosikkini aurinkorasvoista on Australian Gold spray gel (suojakerroin 30, saa muinakin kertoimina). Tuotetta saa myös Bronzer-versiona jossa on ihan hiven itseruskettavaa. Ihan mahtava tuote sekin! Nämä rasvat on tosi hyvin levittyviä, eivät tahmaa tai jätä mitään valkoisia jälkiä ja tuoksu on ihanan pehmeä, hieman kookosmainen. Looove it!

Kuvassa mukana on myös Australian Gold After sun -tuotteita. Ovat myös niiiiin mahtavia ja ihanan tuntuisia iholla, että en kyllä käytä enää muita merkkejä, kun ei tarvitse. Olen löytänyt parhaan! :)
Australian Gold-tuotteita saa ainakin Kynsistudio Divasta Tallinnanaukiolta Itiksestä. Hinnat rasvoille ovat noin 16-17 euroa.

Mulla on lisäksi samalta merkiltä Sunscreen 30 lip balm -huulirasva (ostettu Jenkeistä) ja täytyy sanoa että lyö Bebanthen voiteen (ja se on paljon sanottu se!). Olen ymmärtänyt että lähestulkoon jokainen (no ehkä vähän liioiteltua) käyttää Bebanthenia huulirasvana, vai? Hihh.. niin minäkin, mutta tosiaan tämä Australian Goldin huulirasva on tosi bueno löytö ja sopii kesään sillä sen suojakerroin on 30. Lisäksi ostin viime Jenkkilän reissulta Australian Goldin aurinkostickin kasvoille. Tuote on samalla tarkoitettu myös tatuoidulle iholle. Tatuoitu ihohan on hieman herkempi auringolle, joten tällä tuotteella suojaan myös mun suht´ uuden tatskan :) Yeij! Kesä, I´m ready!
Australian Gold luottotuotteita

Mites, onko sinulla kokemuksia Australian Gold –tuotteista tai muita omia aurinkorasva suosikkeja? Olisi kiva kuulla niistä.

It´s here! Starbucks!

Yeij! Tuli tehtyä perjantai-aamuna ns. pyhiinvaellusmatka Starbucksiin, siis Suomen ensimmäiseen Starbucksiin, wohoo! Oikeasti oli mulla sinä sateisena perjantai-aamuna kello 5:30 asiaakin lentoasemalle, kävin nimittäin saattelemassa veljeni kentälle kohti Kanadaa. En siis matkannut kentälle vaan ja ainoastaan tämän "tähtikahvilan" vuoksi. Vaikka kuulin, että toiset ovat tehneet niinkin. En moiti heitä, ymmärrän osittain miksi. Se vaan on niin... ;)

Tiistaina 15.5.2012 avautunut Starbucks-kahvila sijaitsee terminaali 2:n saapuvien aulassa, joten kaikilla on sinne pääsy. Täytyy muuten sanoa että Pääsiäisen tienoilla saapuvien aulaan avautunut 24h Alepa on muuten ihan älyloistojuttu! Nyt saa lomaltapaluulahjaksi hankittua kätsysti safkat ja kaakaot kotimatkalle. Palvelua, sanon minä!

Ei mulla sen ihmeempiä. Halusin vaan onnitella Suomen ekaa Starbucksia! On se ihmeellistä, kun kaikki nämä vuodet se on vain kuulunut osaksi ulkomaan reissuja, ja nyt se on Helsingissä (noh, Vantaalla). Mutta ollakseen lentokentällä se ehkä edelleenkin kuuluu osaksi matkailua, koska laajentumista muualle kuin lentoasemalle ei ole näköpiirissä.
Starbucks Suomessa, onko teidän mielestänne hieno juttu vai ihan pöh!?




Rainy friday...happy driver.

Voittaja on…

Onnea!

Rumpujen pauketta…tättäräräää! Nimittäin blogini ensimmäinen arvonta on nyt suoritettu. Yeij! Käytin apunani Random Generatoria (joka arpoi voittavan numeron), lisäksi mainittakoon että virallisena valvojana tässä arvonnassa toimi henkilö jonka nimikirjaimet ovat "PL". Arvonta suoritettiin siis kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti ja Victoria´s Secret Eau De Toilette –tuoksun voitti henkilö nimimerkillä "Nina". Suurenmoiset onnittelut Ninalle! Laitathan minulle sähköpostitse (sanna(a)studiosmag.fi) osoitteen johon palkinnon voi postittaa. Kiitos.

Ja tietysti suuri kiitos kaikille muille osallistujille. Kiva että olette lukijoitani <3

Aurinkoa viikkoonne! Torstaina siis Kauppojen yö ja MM-lätkää tarjolla joka päivälle. Näillä mennään, yeij. Mush.

Ihana Helsinki! what?

Tiesitteko että tulevana torstaina, 10.5, vietetään "Kauppojen yötä". Tällöin kaikki Helsingin kaupat voivat poikkeuksellisesti olla auki jopa kello 24:00 saakka. Organisoijana toimii Ihana Helsinki –kaupunkifestivaali joka haluaa kunnianosoituksellisesti kippistää keväälle, kesälle ja Helsingille. (eli mun mielestä kaikille just oikeille ja ihanille asioille). Käytän muuten tuota ´ihana´ sanaa monien mielestä varmaan liiaksikin, mutta minkäs teet, kun se on niin "ihana" sana. Jos multa kysytään, niin mun mielestä tällä järjestöllä on kyllä aivan… ihana nimi! :)

Kauppojen yö
Isoimpina komplekseina Kauppojen yössä on mukana mm. Forum, Kamppi, Kämp Galleria ja Kluuvi. Mukana on myös keskustan museot. Tää on oikeastaan aika kiva suuntaus, vai mitä tuumitte? Mulle tulee mieleen ainakin Portugali. Siellä ainakin nimittäin ostoskeskukset ovat yhtenä päivänä viikosta auki 24:00 saakka. Ensi ihmetyksen jälkeen se on ollut mielestäni erittäin bueno juttu! Sopii hyvin rantalomalaisen elämänrytmille. Pitkät aamut, päivät rannalla, ja illaksi syömään ja shoppaamaan kun aurinko on laskenut. Nerokasta kerrassaan! Eli torstaina (beachipäivän) tai duunipäivän jälkeen kaikki vaan mukaan, wohooo! ei muuta kuin let´s go shopping!

Lisätietoa Ihana Helsingistä ja Kauppojen yö -tapahtumasta heidän omilta sivuilta tästä.
www.ihanahelsinki.com

Cailap / By Kirsi Nisonen

Huomasin eilen kotiin tulleesta Sokos-lehdestä että Kirsi Nisonen on lyönyt hynttyyt yhteen Cailapin kanssa. Mahtista! Äkki vilkaisulta tykästyin kovasti ainakin tuohon "Funkiela nahkapantaan" (kuva alempana). Voi olla että päätyy "pakko saada!" -listalle :) 

Kirsi Nisonen tuli itse asiassa minulle tutuksi reilut vuosi sitten kun stailasin Wellan muotinäytöstä, jossa käytimme hänen suunnittelemia asusteita. Mitä muuta hän on tehnyt, niin keväällä 2011 Nisonen mm. suunnitteli perinteisen ylioppilaslakin uudeksi, hän teki siitä YO-laketin. Oletteko nähneet sitä? Tässä linkki YO-lakettiin (facebookiin).

Nyt nämä Nisosen & Cailapin yhteistyön tuloksena olevat tuotteet ovat juuri nähneet päivän valon! "Paradise of Amazonia" -nimellä kulkevaa mallistoa saa ainakin (ja ehkä vain, en ole varma?) Sokoksista ja netistä (cailapin sivuille).

T
ässä kuva tästä mun suosikista:


(Funkiela nahkapanta 19,95e. Kuva cailapin sivulta.)

"Paradise-sarja on dramaattisista asusteistaan tunnetun Kirsi Nisosen ja vuosikymmenten ajan suomalaisten suosikkiasusteita tehneen perheyrityksen Cailapin yhteistyön tulos. Ensimmäisen malliston inspiraationa on Amazonia" (www.cailap.fi)

Huomasitteko kun muutama viikko sitten Cailap julkaisi "bloggareiden" suunnitteleman korumalliston, CAILAP / By bloggers. Mukana suunnittelemassa olivat kaiketi suomen tunnetuimmat bloggarit Cava, Linda, Emmi ja Nadja. Käykää katsomassa mallisto täältä! Nippelitietona, ja tärkeänä sellaisena, tiedoksi että osa näiden tuotteiden tuotosta luovutetaan suunnittelijoiden valitsemiin hyväntekeväisyyskohteisiin.
Ihan kivan näköisiä koruja vai mitä olette mieltä? Ainakin ´Emmi kaulakoru´ voisi olla sellainen minkä voisin shopata. Kaiken kaikkiaan nämä kummatkin mallistot ovat erittäin positiivinen freesaus Cailapin imagoon! Tykkään.
  
(Kuva cailapin sivulta)

   

Iloista Vappua!

Tämän lyhyen kuvapostauksen kautta haluan toivottaa kaikille lukijoilleni iloista ja aurinkoista Vappua! Voikaa hyvin ja pitäkää toisistanne huolta <3

Caribbean cruise, part2

Ahoy there! Laiva on lastattu... auringolla, iloisilla ihmisillä ja omalla saarella(!) Kyllä! Oletteko kaikki vielä mukana? Nimittäin risteilypäiväkirja jatkuu nyt ja olemme yhä siis Bahamalla. Tässä "part 2". Olkaas hyvä. (Ensimmäinen osa on muuten luettavissa täällä).


Cruise Compass-päivän ohjelma ja saaren esite 

Day 5 / CocoCay, Bahamas

CocoCay on laivayhtiö Royal Caribbean omistama yksityinen saari, joka on ainoastaan risteilyvieraiden käytössä. Saarelle on rakennettu paljon aktiviteetteja ja aah, rannat ovat kyllä upeita! Kävimme pariin otteeseen snorklaamassa ja huhheijaa!, on se vaan upeaa päästä kurkkaamaan maailman suurinta akvaariota... Värikästä ja kaunista ja taas värikästä... Niin hurjan paljon erilaisia fisuja, että wow! Ihan huippua! Kyllä ne fisut kuuluvat sinne mereen, eivätkä akvaarioon.
UV hipoo jälleen huippulukemia, ja mun aurinkoa nauttinut ihoni pysyy tänään aika lailla säteiltä piilossa. Snorklatessakin minulla oli päällä sellainen surffipaita, jonka uv-suoja on 50. Mutta sehän ei haittaa menoa, silmä lepää upeissa maisemissa ja täältä saarelta ei kyllä haluaisi pooooois.


Tämän tyyppisille yksityissaarille, jonne ei ole rakennettu kiinteitä ravintoloita sisältyy laivayhtiön puolesta aina ruokailu ja juomat. Viime kertaisen Haitin-risteilymme (pysähdyimme Labadeessa Haitilla, myöskin yksityissaari) tapaan, täälläkin oli iso buffet-pöytä jossa oli tarjolla mm. hedelmiä, salaatteja ja no, kun "amerikassa ollaan" (vaikkei oltukaan) niin hampurilaisia sekä hot dogeja.
Saari on sen verran pieni, ja saaren rannat niin matalia ja pitkiä, että meidät kuljetettiin saarelle risteilyalukselta pienellä veneellä. On se kyllä jännä, että vaikka ihmisiä on tuhansia niin homma vaan toimii. Ei juurikaan jonottamista tai odottamista, homma vaan toimii. Täällä meillä oli kiva ranta/snorklauspäivä, mutta nyt on nälkä.

Illan pukukoodi: Casual/70's Retro // Dress suggestion: Smart Casual Attire - Sundresses Smart casual may require pantsuit for women and jackets for men or slacks and blouses for the ladies, sports shirts and trousers for the gentlemen.
CocoaCay, Bahamas / Dinnerille menossa...


Day 6 / Port Canaveral, Florida.

Back in the USA. Bahaman trooppinen lämpö jäi yön aikana taaksemme kun saavuimme varhain aamulla takaisin Itärannikolle, Floridaan. Lämmintä toki riittää täälläkin, noin 30 C -astetta. Tänään oli todella todella aikainen herätys, nimittäin Yhdysvaltain rajavartiosto saapui laivaan aamulla klo 06:15 tarkistamaan jokaisen matkustajan passit. Siis kyllä, jokaisen. Meillä jonotus kesti vain reilun puolituntia, kun taas itse yhdysvaltain kansalaisille jono kiemurteli ympäri laivan promenadia tuntitolkulla. Luulisi että tähän olisi keksitty jokin näppärämpikin tapa, mutta ei näemmä. Passin tarkastuksen jälkeen painelin takaisin nukkumaan pariksi tunniksi, josta sitten oli herätys kymmeneltä lähtevään bussiin kohti Ron Jon Cocoa Beachiä. Olin etukäteen lukenut mainoslauseita tästä kuuluisasta surf beachistä "the surfing capitol of the world" ja en oikein uskonut sitä. Olisi kannattanut, nimittäin saavuttuamme beachille koin jonkin asteisen ahaa!-elämyksen - rantahan vilisi surffareita, aallot olivat jees ja rantaviivaa silmän kantamattomiin. Wow! Vuokrasimme aurinkotuolit varjoineen ja parkkeerasimme beachille. Päivä sujui helteisissä fiiliksissä surffareiden alkuja tuijotellen. En valehtele yhtään kun sanon että voisin tuijottaa ihan koko päivän vaan merelle... Se on vaan niin ajaton ja mystinen…  Aurinkotuolissa istuessa ja merelle katsoessa sitä ennättää ajatella vaikka mitä, vaikka välillä onnistuukin ajautumaan niinkin lomavaihteelle että ei ajattele yhtään mitään. On vain. Joka tapauksessa, sitten minut valtasi hetkellisesti hirmuisen valtava ikävä aurinkoa ja rantoja, koska hyppäsin vahingossa jo ajassa viikon eteenpäin takaisin Suomeen... Rannalla ohitseni cruisaili pimpatuilla pyörillään paikallisia, surffilaudat kainaloissaan, lenkkeilen, koiria ulkoiluttaen… ja siitä tämä haikeus tuli. Haikeus sitä ajatusta kohtaan että toisille tämä näkymä jota ihaillen tuijotan, on itsestäänselvyys. Tiedättekö? Ja me senkuin vaan marssitaan lumen keskellä... Olin hetken aikaa hieman surullinen, sekä onnellinen tietysti että sain olla siinä hetkessä nyt. 

Surffareita katsellessa ja haaveillessa tekeväni sitä joskus itsekin, ja meressä polskien ja aalloissa hyppien hurahti rattoisasti melkein koko päivä. Hieman ennen viimeistä bussia laivallemme kävimme parin korttelin päässä rannalta sijaitsevassa legendaarisessa surffikaupassa. Tämä pikkukaupunki vaikutti juuri niin söpöltä surf-pummi kaupungilta kuin olla ja voi. Täydellinen päätös risteilyn satamakohteille ja nyt takaisin laivaan ja dinnerille!

Illan pukukoodi: Casual // Dress suggestion: Smart casual - sundresses or slack and blouses for the ladies, sports shirts and trousers for the gentlemen.

Cocoa beach, Florida


Day 7 / Chilax! Day at sea.
Tämä päivä seilataan merellä, kuten huominenkin, sillä erotuksella että tänään vielä tarkenee olla kannella ja ottaa aurinkoa. Huomenna ollaan jo sen verran pohjoisessa, että ulkona alkaa olemaan sen verran kylmä ja tuulinen sää, että ulos ei ole asiaa.
Aamupäivän aurinkotuoleilla löhöilyn ja lounaan jälkeen sää alkoi muuttua pilviseksi ja hieman sateiseksi. Ihan bueno, sillä ihoni oli saanut jo tarpeeksi sunia :)
Uskomatonta on se, miten tekemättömyys väsyttää.. Toisaalta lomallahan saa ottaa päikkäreitä jos sille tuntuu, eikös vaan ;)
Tänään illallisella oli pukukoodina 'formal', joten tilasimme huonepalvelusta illallisen hyttiimme, nam nam! Ja kauheetamitäpossuilua! Se päivä oli aika lailla taputeltu siinä. Päivän teema oli ehdottomasti chillaus. 

Risteilyn alussa aloittamani kirjan lukeminen ei ole edennyt odottamaani tahtia, sillä aurinkotuoleissa on aika mukava vaan, no nukkua... :) Hömppälehdet People ja OK on puolestaan olleet helpot lukea (=selata) aurinkotuolista käsin. Raamatun painoinen Vogue vaatii jo hieman käsivoimia ja tosiaan se kirjan lukeminen on jo ihan toinen juttu... Mulle ainakin.

Illan pukukoodi: Formal // Cocktail or formal dresses for ladies, suits and ties or tuxedos for gentlemen.



Day 8 / Day at sea... Viimeistä viedään. Toisaalta olo on aika haikea kun tietää että risteily (ja loma) alkaa olemaan lopuillaan ja tietää että tästä eteenpäin saa/joutuu tekemään oman aamiaisen, lounaan ja illallisen itse. Hehh... Laiskotteluun on näemmä helppo tottua. Mutta toisaalta niin mahtavaa ja helppoa kuin tämä on ollutkin, on ihan jees palata mantereelle. Ja kun tietää että paluu on New Yorkiin, ei harmita yhtään. Sitä paitsi tämä viimeinen meripäivä on ollut todella kylmä, samoiten kun oli menomatkalla myös toinen päivä, niin ei voi oikein muuta kuin nauttia pöydän antimista, ja joo kyllä kiitos, on nautittu! Alkaa huolestuttumaan että mahtuvatko aikaisemmin nycistä ostetut vaatteet enää päälle, hihihh... Hope so.
Tänään tulee myös pakata laukut ja täyttää maahantulokaavake, sekä antaa (suositeltu summa) tippiä omille aamiais- ja illallistarjoilijoille, sekä huonesiivoajalle. Kaikkiaan kuoria on neljä, jokainen valmiiksi nimettyjä (suositeltavat tipit/summat ilmoitetaan erillisessä ohjeessa). Palvelu tällä laivalla on äärinmäisen hienoa. Hytti siivotaan pari kolme kertaa päivässä. Sängyt pedataan, roskikset tyhjennetään, pyyhkeet vaihdetaan, verhot avataan päiväksi ja vastaavasti hytti valmistellaan illallisen aikana iltakuntoon (verhot vedetään eteen ja seuraavan päivän ohjelma ilmestyy sängynpäälle ja mahdolliset viestit, retkiliput yms toimitetaan hyttiin). Pikku juttuja, ja kyllä, nämä pystyisi tekemään itsekin, mutta heille se on palvelua ja kuuluu laivan profiilin. Olo täällä, asiakkaana, on tehty kyllä todella miellyttäväksi. Pientä arjen luksusta, ja ei oikeastaan mitään niin pientäkään. Täydellistä sellaista! :)



Tippikuoret tarjoilijoille ja hyttisiivoajalle. Ovat kyllä palkkansa ansainneet!
 
Viimeinen illallinen oli ihana, täynnä tunnetta. Tarjoilijat esiintyivät ruokasalin portailla ja tekivät "kunniakierroksen" ruokasalissa, me asiakkaat vuorostaan hurrasimme kiitostamme heille. Alkuillan "Farewell" show oli myös tunnetta ja nöyrää kiitosta täynnä. Amerikkalaiset kyllä osaavat sen! Sniif, loma on pian ohi...
Otimme muutamia kuvia illalliselta ja vaihdoimme yhteystietoja Lourencon ja Gracen kanssa. Ihana pariskunta. Toivottivat tervetulleeksi myös New Jerseyhen. Tulemme varmasti olemaan yhteyksissä!

Illan pukukoodi: Casual // Dress suggestion: sundresses or slack and blouses for the ladies, sports shirts and trousers for the gentlemen.
 
Viimeinen illallinen, juhlaa ja kiitosta.

Tapahtumia tosiaan laivalla riittää hurjasti satamapysähdyksien lisäksi. En tässä tainnut mainitakaan mutta lähestulkoon kaikkea löytyy; on spa:ta, kuntoilukeskus, juoksurata, seinäkiipeilyä, uima-altaita, leffoja, joogaa, servetintaittelua, bingoa, jalokiviseminaareja, luistelua, jääshowta, hampaiden valkaisua, casinoa... huh huh, kaikkea! Niin, ja laivan tax freestä löytyy timantteja ainakin miljoonan arvosta. En ollutkaan aikaisemmin mallannut korviini 13 000 USD:n arvoisia timattikorvakoruja... Kyllä, mutta Bahamalla sekin tuli tehtyä ja ihan kivoiltahan ne näyttivät! :)

CocoCay, Bahamas. Love it.

Mitenkäs on, tuliko siellä ruudun takana risteilynälkä vai enemmänkin ähky? Jos jollekin tuli jotain risteilyihin liittyvää mieleen, niin kysykää ihmeessä. Vastailen mielelläni.