Mitä tehdä kun helteisen sään sijasta sataakin? No, silloin nukutaan univelkoja (ja jenkit jetlageja) pois ja vaan ollaan ja ihmetellään. Olen ollut muutenkin tosi väsynyt melkein koko kevään ja en ajatellut tulla lomalta takaisin ainakaan entistä väsyneempänä. Joten pelkkä tekemättömyys tänään on tehnyt oikein terää. 

Lomaa Kroatiassa on takana about vuorokausi ja voin jo nyt sanoa että tykkään kovastikin tästä aika pienestä Dubrovnikin vanhastakaupungista. Muutahan en juuri ole vielä nähnytkään tästä maasta.
Lento sujui ihan jees, muutamia ilmakuoppia ja laskun keinutuksia lukuunottamatta. Tähän väliin maininta, että Dubrovnikin kenttä sijaitsee aivan meren vieressä ja vuoren seinämän välissä, joten ilmavirrat sekoittuvat kovastikin. Tämä tekee laskeutumisesta, sanotaanko että hieman keinuttavamman. Ystäväpariskuntamme ensimmäinen laskuyritys ei ollut edes onnistunut. Hupsii!
Mutta jo kentällä meita hyväili tämä ihana trooppinen lämpöaalto, josta suomalaisena joutuu aika useasti maksamaan, päästäkseen tuntemaan lämmön luissaan. Tämän päivän kokemuksella täytyy ihan todeta, että täällä on kuuma. Hurjan kuuma. Lomakelit siis kohdillaan! 

Se ois kuulkaa loma nyt! On se aina vaan yhtä epätodellinen fiilis kun odotettu loma viimein koittaa - tiedätte varmaan. Pitkä työpäivä venähti monella tunnilla tänään, kun yritin saada kaikki pakettiin ja päästä lomille... Tämä nyt alkanut parin viikon lomapätkä onkin ainut lomani, ennen syksyllä alkavaa suurta reissuamme (iiiik!).
Huomenna alkaa pakkailu ja suuntamme kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja sieltä Norwegianin siivin kohti Kroatiaa. Siellä meitä odottaakin jo ihana jenkkipariskunta, jotka muuten juuri postasivat facebookiin huikean kuvan meidän asunnon terassilta. Siellä he kuulkaas parhaillaan viinilasin kanssa ihailivat Bubrovnikin vanhankaupungin kattojen yllä. Ja merikin pilkotti kuvassa. Näytti siis aivan sairaan mukavalle! Kommentoin kuvaan vaan nopeasti että pistäkääs valkkari kylmään, sillä tulossa ollaan!



Huomenna se olisi siis menoksi. Pitkästä aikaa. Matkareittimme menee abouttiarallaa siten, että lennämme Bubrovnikiin, jossa majoitumme viisi yötä. Sieltä käsin olisi tarkoitus vuokrata auto ja huristella päiväksi naapurimaa Bosnia ja Hertsegovinan Mostariin.
Dubrovnikin jälkeen lähdetään Hvarin-saarelle, jossa meillä pitäisi olla kaverin kaverin talo käytössämme. Katsotaan miten meidän käy, nimittäin muutakaan majoitusta emme ole tälle etapille varanneet. Bracin-saarelle haluan myös ehdottomasti piipahtamaan! Googlen kuvahaku on vakuuttanut minut siitä aika hyvin. Saarilta palaamme takaisin mantereelle Splitiin, jossa ollaan vain yksi yö, muistaakseni. Katsos nyt ollaan niin rennosti reissussa (että itseänikin ihan ihmetyttää), että olen antanut täyden vastuun jenkkipariskunnalle organisoida reissun (kiitos tuhannesti siitä heille, en olisi itse pystynyt/kerennyt/ennättänyt/kyennyt). Tuntuukin aika mukavalle lähteä tälläiselle "pakettimatkalle" ja ihan huippuseurassa!

Reissuun mahtuu muuten yhdet synttärit, yksi hääpäivä, fudiksen kisojen avajaiset, vesijettivuokrausta ja aaah!josta tulikin mieleen, että meidän vastuulla oli tuo auton vuokraus. Taidanpa ryhtyäkin sen tekemään nyt heti. Joten hellurei ja palataan asiaan reissun päältä seuraavan kerran. Ihanaa viikonjatkoa kaikille!

Niin, ja edelleen kaikki vinkit Kroatiaa ja naapurimaita kohtaan otetaan mieluusti vastaan!

Suomen kesä. Ei ole ehkä parempaa! Oon heittäytynyt mukaan alkukesän auringonpaisteeseen niin innolla, että oikeastaan Instagram-tilini on ainoa paikka jota olen ennättänyt päivitellä kuluneiden viikkojen aikana. Liikkeessä olen ollut koko ajan ja kilometrejä on tullut sekä ratin takana, että myös jopoillessa töihin Espooseen. Savon sydämessä rempattiin viime viikonloppuna ja grillailtiin (sekä vähän pelastettiin joutsenia, kun isäni kotipihan lampeen oli laskeutunut siipirikkoinen joutsen, jolle epätoivoisesti yritin löytää apua. Onneksi paikalliset lintuasiantijat lupasivat ottaa homman haltuun).






Kesäillat kaupungissa on aivan parhautta! Perjantaina yritettiin päästä SUPailee, mutta melat oli hukassa, joten ei auttanut kuin fillaroida auringonlaskua ihmettelemään take-away lounaan kanssa, parhaassa seuraassa, laiturin nokalle.
Eilen sain meikata erään ihanan kanadalaisen morsion ystävieni Studio Ysi-kampaamossa ja onnellisen meikkikeikan jälkeen siirryin jatkamaan aurinkopäivää espooseen frendien terassille grillauksen merkeissä. Mutta nyt suuntaankin ihan koko päiväksi lintsille, niin johan on menoa - ja ennen kaikkea sitä kesästä nauttimista viime päiviin riittänyt.



Aivan ihanaa sunnuntaita teille kaikille!

PS. Maailman isoin kiitos teille kaikille jotka kommentoitte ja tykkäsitte, peukutitte jne., tätä meidän suurta maailmanympäri-reissuamme. Juttu oli varmaan blogihistoriani klikatuin ja kommentoiduin. Eniten olen ollut niin vilpittömän onnellinen siitä tuesta, mitä oikeesti voi täältä blogin kautta saada teiltä! Kiitos siis siitä! Ja vaikka tätä suomen kesää täysin rinnoin täällä nautitaan, ja toivotaan että se jatkuu vielä pitkään, niin onpas ihanaa päästä sitten kunnolla tien päälle ja postailemaan meidän edesottamuksia tulevasta reissustamme, koska te kaikki ootte tavallaan meidän matkassa siellä :)

Tämän kertainen postaus onkin harppauksellisen suurempi sisältöinen kuin aikaisempani. Tämä on tarina siitä kun unelmista tulee totta. Aiomme siis mieheni kanssa ottaa hypyn tuntemattomaan ja lähteä kiertämään maailmaa ensi syksystä eteenpäin. 

Matkalla maailman ympäri