Pelastin palan Itämerta! Pelasta sinäkin.

"Itämeren vakavin ympäristöongelma on rehevöityminen, jonka oireita ovat esimerkiksi jokakesäiset sinileväkukinnat. Rehevöityminen johtuu meren liian suuresta fosfori- ja typpikuormituksesta. Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja meren pelastamiseksi tarvitaan siten välittömästi ravinnepäästöjen merkittävää pienentämistä."
Lähde: Puhdas Itämeri





Hangon satama 13.7.2018.

 

"Suomenlahden sinilevätilanne on pahin 20 vuoteen."

Veneilimme juuri Helsingistä Hankoon heinäkuun helteissä. Ilma oli tyyni ja aurinko porotti täydeltä taivaalta. Purjehtimaan emme olemattomien tuulien vuoksi päässeet, joten päivät venyivät pitkiksi. Kymmenen tunnin mittaisia veneilypäiviä olisi täydellisesti piristänyt hyppy veneenkannelta raikkaaseen Itämereen. Vaan jäipä hypyt tekemättä, sillä sanalla sanoen Itämeri oli kaameassa kunnossa. Matkaamme siivitti lähes kauttaaltaan kurjan näköinen meri, sinileväinen sellainen. Edes vierasvenesatamassa emme päässeet helteitä pakoon uimalla, sillä sinilevä oli pahasti rantautunut myös mm. Lähteelään, jossa yövyimme paluumatkalla.

Porkkalan itäpuoli 15.7.2018

Lähteelän vierasvenesatama 14.7.2018
Lähteelä 14.7.2018

  

Lehdet uutisoivatkin samasta kurjasta tilanteesta: "Suomenlahden sinilevätilanne on pahin 20 vuoteen." Tämä on helppo uskoa, sillä näin silmiinpistävästi ja laajasti en ole koskaan aiemmin nähnyt sinilevää. Aiemmin on ollut myös helpompaa ummistaa tilanne, kun ei ole ollut meren kanssa niin paljoa tekemisissä, tunnustan. Nykyisin kuitenkin jo vuosien ajan lähes kaikki harrastukseni liittyvät mereen. Purjehdin, sukellan ja suppailen ja sukellusta lukuunottamatta harrastan näitä kesäisin paljon Helsingin edustalla ja siinä missä aiemmin matkoillani olen kantanut huolta maailman meristä, tuona Hangon reissulla tajusin, että Itämeri on minun mereni ja haluan pelastaa sen.

Maailman meristä huolehtiminen ei ole kadonnut mihinkään, eikä se ole lainkaan pois Itämeren suojelusta. Jo vuosia sitten olen ottanut sydämelleni kaksi teemaa: vesi ja muovi. Maailmanympärimatkalla kiinnitin kaikkialla huomiota näihin seikkoihin ja harmittelin useassa paikassa vähäistä kierrätyksen ja paljoa muovin määrää sekä sitä, että puhdas juomavesi ei todellakaan ole itsestäänselvyys kaikkialla ja miten sivistysvaltioissa kannetaan vesipulloja koteihin miljoonien edestä ja kuormitetaan samalla maapalloa. Kirjoitin aiheesta myös #ReilutBlogit -postauksen.

Takaisin Itämereen ja sen tilanteeseen, vaikkakin juuri tuo maapallon kuormitus vaikuttaa meidänkin Itämereen ja yhtenä tekijänä tilanteeseen pidetäänkin ilmaston lämpenemistä.


"Sinilevä ei johdu ensisijaisesti Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä. Ne ovat vähentyneet Itämeren suojelutoimien avulla tällä vuosituhannella enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella. Sinileväkukintoihin vaikuttaa Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi, joka juontaa osittain juurensa Itämereen vuosina 2014-2016 tulleista suolapulsseista. Nämä suolapulssit ovat työntäneet vanhaa suolaista ja fosforipitoista pääaltaan syvävettä Suomenlahdelle.
Keskeisimmät syyt syvänteiden hapettomien ja hyvin fosforipitoisten vesimassojen tilavuuden kasvuun ovat ihmisen aiheuttama rakennekuormitus ja ilmaston lämpeneminen. Jotta Itämeri voisi tulevaisuudessa paremmin, meidän pitäisi hillitä ilmaston lämpenemistä sekä vähentää suurimman ravinnekuormittajan, ruoantuotannon, päästöjä."



 

Mitä tehdä? Osta pala Itämerta!

Neuvottomana tilanteesta lähdin selvittelemään järjestöjä, jotka jo tekevät ansioituneesti asialle jotain. Onneksi niitä on monia. Ja onneksi muut ovat heränneet asiaan jo paljon paljon minua aiemmin.
Mielestäni alkuun helpoin tapa kääriä hihat on lahjoittaa rahaa heille, jotka tietävät mitä tehdä. Seuraava vaihe on jakaa tietoa ja kannustaa muitakin mukaan talkoisiin. Ostinkin siis itselleni palan Itämerta ja sitä kautta tuin Itämeri säätiötä. Pelasta pala itämerta -kampanjassa voit ostaa itsellesi palan Itämerta haluamastasi kohtaa kartalta ja jo 10 euron lahjoituksella autat parantamaan meren tilaa ja poistamaan 50 kg levää.

Arvaatteko mistä minä ostin palasen Itämerta? No tietysti Espoon Isosta Vasikkasaaresta, josta on muotoutunut yksi lempparipaikoistani veneillessä. En koskaan haluaisi nähdä sen paikan, tai minkään muunkaan, turmeltuvan päästöistä ja saasteista käyttökelvottomaksi.

Haastankin sinut nyt ostamaan palan Itämerta ja sitä kautta tukemaan John Nurmisen säätiön työtä. Pääset tästä ostamaan palan Itämerta!





Käy testaamassa myös oma ravinnekuormituksesi Itämereen HS:n Itämeri-koneella - Kuinka paljon tuotat levää rannoille?
 
Minä kävin ja sain vastaukseksi, että tuotan Itämereen vuodessa 80 ämpärillistä levää. Itämereen päätyy valintojeni seurauksena vuosittain 206 grammaa fosforia ja 4243 grammaa typpeä.  Mereen päädyttyään ravinteet kasvattavat noin 80 ämpärillistä levää. -Hui! Tämän kyselyn perusteella kuormittaisin silti kuitenkin lähes puolet suomalaista keskiarvoa vähemmän Itämerta. (tulos: Itämeri-jalanjälkesi: 2412, kuntasi keskiarvo: 3153, suomalaisten keskiarvo: 4043)

Kysely opetti myös, että golfilla ja hevosharrastuksilla voi olla yllättävän suuri vaikutus, kun mitataan ravinteiden päätymistä mereen? Näin tuon kyselyn mukaan. Luonnollisesti myös  ruokailutottumuksilla on huomattava vaikutus ravinnejalanjälkeen. Näistä voit lukea lisää, kun teet kyselyn.

Hyödyllisiä linkkejä:
  • Ulkoliikunta.fi -sivustolta näet pääkaupunkiseudun eri uimarantojen levätilanteen
  • Itämeren suojeluvinkit - kätevä listaus miten jokainen meistä voi arjessaan tehdä kestäviä valintoja
  • Älä unohda haastetta - Osta pala Itämerta tästä! Ja muista jakaa tämä kaverillesikin!

4 kommenttia

  1. Mielenkiintoinen postaus todella tärkeästä aiheesta! Itse olen herännyt ympäristön, erityisesti juuri merien, hälyttävään tilaan täällä Etelä- ja Väli-Amerikassa matkaillessani. Roskat ja aivan järjetön muovijätteen määrä saa mut todella surulliseksi ja tympääntyneeksi koko ihmiskuntaan. Osallistuttiinkin Bocas del Torossa, Panamassa, kierrätystietoutta lisäävään kampanjaan ja heti kun pääsen turvallisempiin nettiyhteyksiin, aion myös ostaa oman palani itämerestä. Kiitos vinkistä, en tämmöisestä mahdollisuudesta ollut ennen kuullutkaan��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Elsa ja ihana kuulla, että otit tämän aiheen omaksesi <3

      Maailman meret on kyllä kehnossa kunnossa ja se muovijätteen määrä maailmalla reissatessa pistää kyllä vihaksi. En ole reissannut (vielä) Etelä- ja Väli-Amerikassa, mutta harmillista kuulla, että siellä tilanne on sama :(

      Kyllä tässä on syytä meistä jokaisen ryhtyä talkoisiin tämän pallon pelastamiseksi <3 Mukavaa kesän jatkoa!

      Poista
  2. Tämä oli hieno juttu! Aion seurata perässä ehdottomasti! Ensimmäistä kertaa kuulen tästä projektista mutta todella upea idea. Toivotaan, että mahdollisimman moni lähtee mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, Paula! Ja kiitos jo etukäteen Itämeren puolesta. Tiedon jakaminen on just yksi tapa auttaa ja oli ilo jakaa tietoa tästä projektista näin blogin kautta <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!