Täytin viikonloppuna pyöreitä. Neljäkymmentä vuotta on jo aika iso ikä. Joskin otan kaikki vuodet hyvin kiitollisena vastaan. Mulla on kääntynyt ajattelumalli ikääntymisen suhteen täysin viimeisten vuosien aikana. Siinä missä ennen panikoin vanhenemista, niin nyt otan kiitollisena vastaan uuden iän. Onhan se nyt vaan todellinen etuoikeus olla täällä, olemassa.
Toki pyöreiden täyttäminen tuo omaa twistiä syntymäpäivään – oon nyt ne-li-kymp-pi-nen! Ja ellei ystäväpiirissä olisi minua ennen neljääkymmentä täyttäneitä, saattaisin vähän hyperventiloidakin, mutta kaikki tuntemani nelikymppiset ovat vähintäänkin siistejä tyyppejä (heh!), joten en koe, että tässä uudessa vuosikymmenessä on mitään syytä huoleen. Ja niin kauan kuin kykenen nousemaan surffilaudalle, koen että se on ihan jees.











Vuosia sitten blogit täyttyivät Bucket listeista, reissuhaaveista. Nykyisin niitä ei ole juurikaan näkynyt ja osa on poistanut ne blogeistaan. Vastuullisuusilmapiirin vallitessa ei varsinaisesti ole syytä mässäillä minne kaikkialle sitä nyt haluaisi reissata. Ehkä ihan hyväkin niin. Ihminen saa kuitenkin unelmoida, eikö? Ja matkustustapojakin on monia.

Minulla on ollut omasta bucket lististä sellaiset raamit aina mielessäni, mutta en ole tänne blogiin sellaista listausta julkaissut kertaakaan. Toki lista on muokkaantunut sitä mukaa päässäni, kun haaveita on toteutettu ja uusia on tullut tilalle. Näin uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä tulee tätä elämää kuitenkin mietittyä eri kulmilta – mitä haluaa vielä kokea ja saavuttaa ja missä? Mitä unelmia haluaa toteuttaa ja mitä maailmassa haluaa vielä nähdä?

Seuraava bucket list koskee reissuhaaveitani. Osa niistä on toteutettavissa hyvinkin helposti, osa vaatii jo vähän enemmän investointeja. Yhtäläisyytenä näissä kaikissa on varmaan se, että ne kaikki vaativat aikaa (ja tietysti järjestelyitä) ja aika on se kaikkein arvokkain asia mitä meillä on.
En ota kantaa tässä millä välineellä haluaisin nämä kohteet saavuttaa. Selvästikin ultimaattisin unelma olisi toteuttaa kohteet omalla purjeveneellä, mutta katsotaan nyt mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja jätetään tämä unelma jonnekin vielä hautumaan... Alla oleva 'bucket lis' ei ole muuten missään paremmuus- tai toteutusjärjestyksessä.

Reissuhaaveiden Bucket List:

Purjehdus Saimaalle

Idea lähti itse asiassa isältäni, kun hän kysyi ostettuamme oman veneen, että pääsisimmekö sillä Kuopioon saakka? Helsingistä pääsee todellakin Saimaan kautta Kuopioon purjeveneellä. Reitti kulkee myös osittain Venäjän puolelta ja isäni oli todella kiinnostunut lähtemään mukaan tälle reissulle. Aikaa tälle purjehdusreissulle olisi hyvä varata 3-4 viikkoa. Nyt tämä yhteinen matka jäi valitettavasti tekemättä... Enkä ole vielä valmis tekemään tätä matkaa varmastikaan vielä vuosiin, mutta toivottavasti joskus tulevaisuudessa olen jo sen verran vahva suruni kanssa, että teen tämän matkan isäni kunniaksi.

Turun saaristo tutuksi purjehtien

Hanko on meidän läntisin paikka, jossa olemme käyneet purjeitse. Viime kesänä meidän alkuperäinen suunnitelma oli purjehtia Ahvenanmaalle, jolloin Turun saaristo olisi myös tullut tutuksi, mutta ne suunnitelmat muuttuivat ja ajanpuutteen vuoksi päädyttiin Tammisaareen.
Matkakuume -blogin juhannuspurjehdus Turun saaristossa näyttää suorastaan maagiselle. Ja itseäni on pitkään houkutellut mm. Örön saari. Kunpa vain olisi tarpeeksi aikaa – ja hyviä tuulia, niin olisi mahtavaa viettää viikkoja kauniin rannikkomme saariin tutustuen.

Saariston rengastie

Käydessäni ensimmäistä (ja toistaiseksi ainutta) kertaa Naantalissa, ihastuin Naantaliin, että ajatukseen Saariston rengastiestä. Tämän toteuttaminen pyörällä ei pitäisi olla mahdoton nakki, mutta oikean ajan löytäminen useamman henkilön kanssa on aina osoittautunut vähän haasteelliseksi ja siitä syystä jäänyt toteuttamatta. Haluan nyt nostaa tämän kuitenkin bucket listille, jotta sen toteuttamisesta tulisi totta. Tälle reitille otetaan kaikki vinkit ilolla vastaan!

Ratsastusloma Islannissa

Harrastin lapsena ratsastamista ja vaikka en issikoilla lapsena hirveästi ratsastanut, olen haaveillut jo vuosia issikkaratsastusretkestä Islannissa. En ole koskaan käynyt Islannissa (ainoastaan vaihtanut konetta siellä) ja tietysti samalle reissulle yhdistäisin sinisessä laguunissa ja muissa laguuneissa käynnin ja Islantiin muuten tutustumisen.

Kreikan saarihyppely

Kreikka on vienyt täysin sydämeni! Eikä vähiten hyvän ruuan, upeiden rantojen ja tuhansien saarien ansioista. Jo ensimmäisen vierailumme jälkeen oli selvää, että Kreikkaan on palattava ajan kanssa ja siten, että sen saariin voisi tutustua omalla veneellä.
Yksi ikimuistoisimmista reissuista onkin ollut, kun vuokrasimme purjeveneen Kroatiasta ystäväporukalla viikoksi. Siitä voit lukea lisää tästä.

Surffireissuja maailmalle

Surffimaisemiin en toivottavasti kyllästy koskaan. Surffaus on lajina sellainen, jossa haluaisin kehittyä. Olen kokeillut surffaamista Kaliforniassa, Balilla, Australian Byron Bayssa ja Havaijilla. Noista viimeisessä eli Havaijilla nyt kaksi kertaa ja kauhean mieluusti haluaisin todeta sen itselleni parhaaksi paikaksi harjoittaa tätä vaativaa lajia.
Aina ei kuitenkaan voi lähteä tuosta vaan Havaijille surffaamaan, joten mieluusti haluaisin kartoittaa Euroopan kohteitakin ja lähteä vaikkapa syksyllä Portugaliin tai Ranskan Biarritziin. Olispa siistiä omistaa reissupaku ja viettää kesä eri rantakohteissa surffilaudan ja ystävien kanssa. Who´s in? Kaikki vinkit Euroopan surffikohteista otetaan mieluusti vastaan!

Road Trip USA

Tänä syksynä tuli kuluneeksi kymmenen vuotta meidän ensimmäisestä roadtripistä Amerikan halki. Viimeistään siitä reissusta tänne blogiini muistelmia kirjoittaessani (tästä pääset lukemaan kaikki Road Trip USA -postaukset) olen alkanut haaveilemaan uudesta vastaavasta reissusta. Jenkeissä on ihanan helppoa automatkailla ja näkisin itseni hyvin auton ratissa jossain keskilännessä tai etelävaltioita ihmettelemässä. Myös pohjoisessa on paljon nähtävää!
Olen käynyt Jenkeissä yli kahdessakymmenessä osavaltiossa, mikä on paljon sekin, mutta myös paljon on vielä nähtävää. Olen myös kiinnostunut junamatkailusta Amerikoissa, mutta en ole selvittänyt vielä tarpeeksi mitä kaikkea olisi mahdollista nähdä junateitse.

Atlantin ylitys risteilyaluksella

Kun olimme maailmanympärimatkalla (2014-2015) suunnittelimme, että palaisimme Eurooppaan Amerikan itärannikolta Atlantin yli risteillen. Ajankohdallisesti se ei vain sopinut aikatauluun. Risteilyalukset tuntuivat matkaavat huhti-toukokuussa Eurooppaan ja me palasimme vasta kesäkuussa Suomeen, joten tämä suunnitelma ei onnistunut. Siitä lähtien olen katsellut Espanjasta lähteviä risteilytarjouksia, jotka veisivät joko New Yorkiin tai Floridaan. Haluan ylittää Atlantin meriteitse ensimmäistä kertaa isolla risteilyaluksella (ja sitten myöhemmin mahdollisesti joskus purjeveneellä).

Atlantin yli purjehtien

Ultimaattisena ja superrohkeana haaveena on joku päivä omata niin kattavat taidot, että ylittäisin Atlantin purjeveneellä. Tv:n lempparisarja onkin reality-ohjelma "Atlantin yli",  jota olen uteliaana, kiinnostuneena ja jopa ihan opetusohjelmana katsonut.
Arvostan merta suuresti ja rakastan sitä tunnetta, kun on veneessä ja ympärillä näkyy vain merta. Rakastan myös veneessä asumista ja nukkumista, joskaan en ole ollut suurilla merillä koskaan pienemmällä veneellä. Paitsi Australiassa purjehdimme Solway Lass -purjeveneellä Ison valliriutan edustalla 3 vuorokauden ajan.

Havaijin saaret

Lokakuinen vierailumme Havaijin Mauin ja Oahun saarilla oli valitettavan pikainen, mutta ennätettiin tehdä ja nähdä silti sopivasti todetaksemme, että halutaan kyllä nähdä Havaijin loputkin isot saaret. Olen käynyt Havaijilla nyt kahdesti, mutta ensi kerralla toivon, että Havaijin lomaan olisi mahdollista varata 3-4 viikkoa aikaa, jotta ennättäisi rauhassa kiertää eri saaria ja päästä kunnoalla 'aloha-spiritiin' mukaan. Polynesialainen kulttuuri on lähellä sydäntäni ja koen kutsumusta sinne jollain kiehtovalla tavalla.

Luottoystävät Kaliforniassa. Näitä hetkiä haluaisin kokea jatkossakin.

Uusi-Kaledonia

Törmäsin varmastikin ensimmäistä kertaa Uuteen Kaledoniaan Muuttolintu -blogia kirjoittavan Annan instasta vuoden 2016 lopulla. Olin aivan hämmentynyt hänen kuvista ja paikan kauneudesta ja ihmettelin, että miksi tämä paratiisisaari ei tullut eteeni maailmanympärimatkalla Tyynenmeren osuudessamme? Varmaankin siksi, että saari on paikoitellen aika tuntematon – mutta ei enää minulle. Vuotta myöhemmin saarella lomaili maailmanympärimatkalla ollut ja syntymäpäiviään saarella viettänyt matkabloggaaja, Palmuasema -blogia kirjoittava, Sanna ja olin taas aivan hämmentynyt tuosta saaresta. Sen koomin olen listannut Uuden Kaledonian ykkös matkustushaaveeksi!

Meksiko

Meksiko on kummitellut hyvällä tavalla reissuvalinnoissa jo muutaman vuoden ajan. Vuosi sitten mieheni 40-vuotis synttäreillä arvottiin, että mentäisiinkö Meksikoon vai Thaimaahan. Mangosmoothie vei voiton ja päädyttiin tottumuksesta jälkimmäiseen.
Erityisesti Holboxin saari on kuvien ja kertomusten perusteella sellainen, jonne voisin matkustaa vaan oleilemaan viikoiksi.

Cali-siskot onnellisuus maisemissaan.

Tyynenmeren yli risteillen

Rakastan Tyyntämerta ja polynesialaista kulttuuria. Kaikista maailman meristä tämä on se maagisin ja olen haaveillut nyt vuosia, että voisin ylittää Tyynenmeren laivalla. Yleensä risteilyt pysähtyvät ainakin Havaijilla, Uudessa Kaledoniassa, Uudessa-Seelannissa päätyen Australian Sydneyyn, joten reittikarttakaan ei kuulosta yhtään hullummalta. Tähänkin matkaan tarvitaan aikaa, ja tietysti myös kahisevaa.

Övereistä överein megaristeily Tyynenmeren paratiisisaarilla

Etsiessäni alkuvuodesta, että kannattaisiko Los Angelesista risteillä Havaijille, törmäsin samalla tähän överiin megaristeilyyn. Bora Bora on kuulunut vuosikausia bucket listilleni ja haaveilin sinne pääsystä jo maailmanympärimatkallamme, mutta jätettiin se sitten välistä, kun tuntui, että hinta olisi noussut liian korkeaksi ja aikataulullisestikaan ei saatu sitä ohjelmaan mahtumaan. Olisi varmasti tuolloin pitänyt yrittää isommin, koska Bora Bora nyt ei varsinaisesti koskaan "osu vaan reitille".
Tämä vajaa kuukauden mittainen megaristeily lähtisi siis Los Angelesista ja risteilisi Havaijin Oahun - Mauin - ja Kauin saaret ja jatkaisi sieltä Bora Boralle - Tahitille - ja Moorealle, palaten takaisin Los Angelesiin. Ihan överi risteily siis, eikö?





Tällä hetkellä sydän on kuitenkin täynnä iloa ja kiitollisuutta menneistä synttäreistäni. Niitä juhlittiin usean viikon ajan, kahdella eri mantereella. En olisi voinut toivoa enempää ja saati parempaa seuraa. Molemmissa paikoissa, Los Angelesissa ja Helsingissä, oli ystäviä läsnä ja se on kullanarvoinen asia. Nyt just kaikki on tässä ja nyt hyvin. Toivon, että minulla on vielä useampi vuosikymmen aikaa toteuttaa tätä bucket listiä ja muokata sitä elämäntilanteiden mukaan.

Postauksen kuvat ovat pre-synttärijuhlistani Los Angelesista yhdestä lempipaikastani Manhattan Beachiltä. Kiitos kuvista ihanalle Cali-siskolle ja mahtavalle valokuvaajalle Marikalle.