Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kalifornia. Näytä kaikki tekstit

Sponsored Video: Kuuletko Kalifornian road trip kutsun?

Minä kuulen sen. Ja tunnen sen. Ja tunnen kuinka pitkät Kalifornian skinny-palmut huojuvat tuulessa. Se tuuli pyöräyttää myös hiukseni sekaisin. Jos autossani olisi kattoikkuna, työntäisin pääni siitä ulos. Nostaisin kädet ilmaan ja huutaisin iloista. Kalifornia on tehty road tripeille, eikä ole salaisuus, että kaipaan takaisin sinne, aurinkoon ja sen kuumille moottoriteille.




Maistuisiko road trip?

Kalifornian rannikko on upea ja sitä myötäilevä Pacific Coast Highway, eli Highway-1 tai kuten paikalliset sanovat PCH, on ehdottomasti suositusten arvoinen tienpätkä roadtripattavaksi. Kyseessä on todellinen näköalareitti ja houkuttelevia pysähdyspaikkoja löytyy joka mutkassa. Mikään nopein tie tämä ei ole, jos esimerkiksi tekee matkaa Los Angelesista San Franciscoon, mutta ehdottomasti joka mutkan ja ratin kääntämisen arvoinen. Matkalla kannattaa pysähtyä vaikkapa Malibussa, jatkaa matkaa Santa Barbaraan, Morro Bayhin ja Montereyhin. Big Suria tai Santa Cruzia unohtamatta. Road trip on hyvä huipentaa vaikkapa Napa Valleyn viinitiloille. Omasta kokemuksesta voin myös vinkata, että yksi päivä ei riitä Napa Valleyssa kiertämiseen vaan suosittelen raivaamaan reissukalenterista tilaa ainakin pariksi päivää, jos haluaa todella kokea Napa Valleyn rennon ilmapiirin.







Pacific Coast Highwayn huikeita maisemia.


PCH varrella on useita levikkeitä, joille pysähtyä kuvaamaan ja nauttimaan maisemista.
















Maisema Big Surin ravintolan terassilta nähtynä.

Viininmaistelua Napa Valleyssa.



Vinkkejä road tripille Kaliforniaan



  • Kaliforniassa ajaminen on todella helppoa, kuten muutenkin ajaminen Amerikoissa. Jos vuokraat auton Kaliforniasta, lisäkuljettajista ei tule lisäkuluja.
  • Oikealle saa kääntyä punaisilla, ellei sitä ole erikseen kielletty 
  • Nokia Here+ on meidän suosikki gps-laitteeksi. Ollaan kierretty sillä maapallon eri kolkissa ja aina ollaan sen avulla löydetty perille. Muista vaan ladata kartat etukäteen puhelimeen.
  • Bensa on edullista Jenkeissä, mutta muistan kuinka sen hinta pompsahti esimerkiksi juuri surffihenkisessä pienessä Big Sur-kylän huoltoasemalla Kaliforniassa, joten ennakkoon tankkaamisella isoimmissa kaupungeissa saatat säästää burgerirahat.
  • Bensaa ostaessasi luottokortilla automaatista, masiina kysyy yleensä sinulta zip-koodia. Syötä siihen Suomen postinumerosi, niin homma pelittää taas.
  • Vuokraa auto netin kautta jo Suomesta. Olen kokenut että näin saa parhaimman hinnan vuokraukselle.
  • Valokuvaan auton aina vuokraamossa ennen ajon aloitusta, just in case, jos jotain nyt sattuisi perästä kuulumaan.
  • Katso tarkasti pysäköintisäännöt ja parkkiruutujen viivat. Meille on rapsahtanut parikin sakkoa, kun rengas on ollut hieman parkkiruudun viivan päällä tai olemme erehdyksissä katsoneet kellonajan AM ja PM väärin. Lisäksi kadunvarsille pysäköidessä huomioi katukivetyksen väri. Punaiselle kohdalle on pysäköiminen ehdottomasti kielletty.


Näihin maagisen kauniisiin tunnelmiin päästiin tyttöporukalla kun road tripattiin Castaic Lakelle viime syksynä.






 



Tekisikö mieli nostaa jo kädet ilmaan? Road trip -fiilistä nostattamaan, katso ihmeessä tältä videolta miltä monipuolinen Kalifornia näyttää. (Mikäli et näe videota, selaimessasi on todennäköisesti mainoksenesto-ohjelma päällä).
-----





Miksi et siis lentäisi Los Angelesiin ja ottaisi paluulentoa vaikka San Franciscosta ja toteuttaisi road trip unelmaa näissä maisemissa? Olen itse lentänyt useasti Norwegianin lennoilla Kaliforniaan ja lennot ovat sujuneet mainiosti. Lyhyt vaihtoaika Tukholmassa on tuonut Los Angelesin entistä lähemmäksi Helsinkiä ja kokonaislentoaikakaan ei tunnu enää niin pitkältä. Lisäksi kun on kirjautuneena Norwegian Reward -pistejärjestelmään ja kerryttänyt siten lennoista aina CashPoint-pisteitä, niillä voi kätevästi maksaa lentoja tai osan lentolipun hinnasta. Lokakuussa lennetty Los Angelesin lento kerrytti tililleni pisteitä sen verran, että pääsin seuraavalle pistetasolle ja nyt minulle kuuluu jatkossa ilmainen paikkavaraus, joka varsinkin mannerten välisillä lennoilla on erittäin jees.


Mikä on sinun suosikkikohteesi road tripille ja mitä vinkkejä jakaisit toisille?

Eng // Do you dream road trips in California? Check the video and start your journey.

* Yhteistyössä Norwegian Rewardin kanssa.



Seuraa Seven Seas -blogia ja seikkailuita myös seuraavissa kanavissa:

Ratsastamassa Los Angelesin Hollywood-kukkuloilla

Olin haaveillut tästä vuosia. Nähnyt kuvia auringonlaskun ratsastajista suurkaupungin valojen yllä, sekä ihan itse todistanut omin silmin ohitseni ratsastavia ihmisiä haikatessani Griffith Parkin kukkuloilla. Halusin itsekin kokea miltä tuntuu ratsastaa Hollywoodin kyltin alla. Ratsastus on ollut monella aikaisemmalla Los Angelesin reissulla hyvinkin lähellä toteutuakseen, mutta vaati ilmeisesti toisen sopivasti heppahullun kaverin saapumista LA:hin, että saatiin tämä viimein onnistumaan. Tämä oli heittämällä yksi parhaista jutuista, mitä tehtiin tällä Los Angelesin reissulla!














Koska olin haaveillut tästä vuosia, tiesin että melkein jokaisesta hotellista on ainakin ennen saanut tänne flyerin, jossa on muutaman taalan alennus ratsastuksen hintaan ja niin oli edelleenkin. Napattiin flyerit matkaan ja soitettiin ranchille ja varattiin aika. Valittavanasi on yhden tai kahden tunnin ratsastuksia, aina barbeque-illallisiin ja auringonlaskun ratsastuksiin. Me valitsimme varovaisesti tunnin ratsastuksen (hinta 40 $, kaksi tuntia 60 $) + tipit ratsastuksen ohjaajalle (suositus 10-20 $).

Vastuuvapautuspaperit täytettyämme, jotka Amerikan malliin olivat melkoiset, olimme valmiina vaihtamaan vaatteet, painamaan kypärät päähämme ja hyppäämään satulaan. Satulaan hyppääminen olikin tehty aivan naurettavan helpoksi. Hevonen tuotiin rakennetun korokkeen eteen, joten aivan hirveästi ei tarvinnut ponnistaa ja farkkuja venyttää, jotta satulaan pääsi. Hevoset seisoivat kiltisti paikoillaan, ovathan tehneet samaa varmasti vuosia.












Oli aika mahtavaa, että saatiin privatunti, koska muita ratsastajia ei siihen helteeseen ollut ilmaantunut. Mentiin ihan hiljalleen käyntiä vaan, sillä kieltämättä mietin hevospolosia siinä kuumuudessa. Oma hevoseni Singer, ei jättänyt kylmäksi sitä faktaa, mistä on nimensä saanut. Hevonen hörötteli lauleskella mennen tullen. Niin tottuneita heposet olivat Griffith parkin vuorijanaan, että tiesivät mennä lähes automaattisesti oikeita polkuja ja käännöksiä. Ja kun tulimme kääntöpaikalle, niin kummasti askel piristyi. Ainoa mikä välillä aiheutti vähän sydämentykytyksiä oli se, kuinka polun reunalla hevoset halusivat astella. Välillä tuntui sille, että näinköhän tässä pudotaan rotkoon ja korkealta, mutta hevoset kuulemma tykkäävät katsoa rinteen reunalla mahdollisia uhkia, kuten Griffith parkin ainoaa mountain lionia tai mahdollisia käärmeitä.




 

















Meidän ohjaaja oli hiljattain vasta muuttanut toisesta osavaltiosta Los Angelesiin ja viihtyi kaupungissa hyvin. Kukapa ei, nämä maisemat työpaikkana? Hän kertoi myös käyneensä Suomessa pari kesää sitten, joka oli aika hauska yhteensattuma. Ohjaajat työskentelevät kuulemma vapaaehtoisina ja palkkio perustuu pelkästään tippeihin. Sunset Ranchilla on yli toistatasataa hevosta, joista osa lähialueen ihmisten hoitoheppoja. En todellakaan osannut aavistaa, että Hollywood-kyltin alle kätkeytyy näinkin valtavan suuri ranchi ja että sinne todella voi marssia ratsastamaan lähes vuoden jokaisena päivänä.





 





 




Rakastin yli kaiken tätä höpsöhapsukorvaista laulavaa koniani ja sen selässä suosikkikaupunkini, Los Angelesin, maisemien ihailua. Olin yhtä hymyä koko ratsastuksen ajan ja tiedän palaavani seuraavalla kerralla uudestaan tälle ranchille. Seuraavalla kerralla otan joko kahden tunnin ratsastuksen tai auringonlaskun aikaan tapahtuvan ridauksen. Kiinnostaisiko sinua ratsastus näissä maisemissa? Kuka on messissä?


Sunset Ranchille on helppo ajaa Hollywoodista ja auton saa veloituksetta parkkiin ranchin porttien sisäpuolelle, jos olet varannut ratsastuksen. Tämä on sama lokaatio, josta kannattaa lähteä haikkaamaan, jos haluat valloittaa Hollywood-kyltin. Tällöin toki joudut parkkeeraamaan auton kadulle. Hollywood-kyltin haikkauksesta kirjoitan tulevissa postauksissa lisää.


Eng // Riding under the iconic Hollywood-sign

Enkelten kaupunki. Los Angeles.

Olen jo kauan kauan aikaa sitten katsonut elokuvan 'City of Angels', jossa pääosaa näytteli silloinen suosikkinäyttelijäni Nicolas Cage. Muistan tosin vain pätkiä sieltä täältä tästä sumuisen romanttisesta elokuvasta, jossa suurta roolia näytteli myös itse kaupunki, Los Angeles. Muistan tämän suurkaupungin lumon tuosta elokuvasta, sen suuruuden ja vastaavasti ihmisen pieneyden. Suurkaupungin monet kasvot tulivat esille tuossakin elokuvassa, sen ilot ja surut.









Los Angeles on aina kiehtonut minua. Onkin aivan hassua, että kuinka niin pienestä kaupungista kotoisin oleva tyttö kuin minä, voi rakastua niin valtavan suureen kaupunkiin. Los Angeles ja Kalifornia on ollut minulle aina 'mun happy place'. Olen joutunut (tai saanut) lukemattomat kerrat selittää ja kertoa, miksi näin on. Sillä kaikki eivät todellakaan jaa tätä samaa rakkautta tätä ruuhkaista miljoonakaupunkia kohtaan. Ja se on ihan ookoo. Los Angeles on tunne. Se on olotila, se on ilma jota siellä hengitetään, se on flip flopit rantahiekassa, se on varmaan myös ne enkelit taivaalla. Meidän suhde on jo niin vahva, että kaupunki jakaa kanssani ilot ja surut... Kun sain suru-uutiset Los Angelesissa ollessani, olin tietysti aivan rikki. Ihana hostimme, jossa majoituimme sanoi kuitenkin lohdullisesti, kun totesin, kuinka ikävää on olla näin kaukana ja saada tuollaisia uutisia omaan turvalliseen happy place-paikkaan, niin hän tosiaan vastasi lohdullisesti englanniksi että "This still gonna be your happy place".




"The Times we had, the Times we have."





  




"All we have to decide is what to do with the time 
that is given to us."
  
 


Suhteemme enkelten kaupunkiin sai siis lisää uusia sävyjä tälläkin reissulla ja se syventyi entisestään. En tällä hetkellä ole edes pahoillani siitä, etten juuri nyt ole tuolla. Olen nyt varmaan juuri oikeassa paikassa. Ja jahka siipeni kantaa voimakkaammin, niin haluan kertoa teille kaiken meidän tämän kertaisista seikkailuistamme täällä ihanassa kaupungissa nimeltä Los Angeles. Ja haluaisinkin jatkaa blogissani syyskuussa startannutta Kalifornia-kuukautta näin lokakuulle ja miksei aina siihen saakka kun näitä tarinoita riittää kerrottavaksi.

Ps. Olisi muuten kiva tietää, mikä on sinun happy place?



[Taiteilija Colette Millerin enkelinsiipiä löydät Los Angelesin downtonista sekä Melrose Avenuelta, läheltä Beverly Centeriä.]


Eng // City of Angels, so to speak.

Los Angeles downtownin monet kasvot

Los Angelesin keskusta, downtown, elää uutta kukoistustaan. Siinä missä ensimmäisillä vierailuilla LA:ssa reilut kymmenen vuotta sitten, downtowniin menoa peloteltiin ja varoiteltiin, on siitä tänä päivänä kasvanut varsinainen in-mesta. Kirjoitin edellisessä postauksessa mm. Grand Central Marketista ja vierailimme viikonloppuna Dtla:hin rantautuneessa Smorgasburg -ruokatapahtumassa, mutta siitä lisää myöhemmin.

Downtowniin pääsee myös julkisilla, kuten metrolla ja esimerkiksi Greyhound bussiasema sijaitsee täällä. Itse olen kulkenut LA:ssa ollessani aina vain autolla, mutta tiedämpä että metrolla voi vaikka hurauttaa Holywoodista tänne keskustaan ja vielä ihan turvallisestikin. Kaikkialle en metrolla menoa Los Angelesin alueella kuitenkaan suosittele. Kutsukaa mua vaikka nössöksi, mutta en. En suosittele.






Keskustan, eli dtla:n, lähettyviltä löytyvät mm. suuria ihmismassoja vetävät konsertti ja -tapahtumakeskukset Walt Disney Concert Hall, Staples Center sekä Dodger Stadium, josta jälkimmäisessä ollaan kerran aikaisemmin oltu katsomassa baseball -peliä. Itse downtownista löytyy myös joitain vaatekauppoja ja onpa siellä myös Macy´s. Erikoisinta on kuitenkin se, että lähes vierekkäin siellä sijaitsee Fashion District sekä pahamaineinen Skid Rown alue.













 


LA:n Downtownissa sijaitsee myös koulu nimeltään FIDM (The Fashion Institute of Design and Merchandising), joka on kummitellut mielessäni jo viimeiset kymmenen vuotta. Tämä on yksi niitä asioita, tiedättekö, jos kelloa voisi pyöräyttää taaksepäin, niin toivoisin että olisin ollut rohkeampi tämän unelman tavoittelun suhteen. Olisin nimittäin joku päivä halunnut valmistua tästä koulusta. Ja jos näin onnekkaasti olisi käynyt, niin ken tietää mistä tätäkin blogia olisi tällä hetkellä kirjoitettu... Tämän asian kohdalla joudun jokainen kerta nielaisemaan syvään ja mahanpohjasta ottaa jännästi jokainen kerta kun näen FIDM-kyltin.






Los Angelesin downtownin siluetti näyttäytyy ylväänä useasta eri kohtaa kaupunkia. Muutama ilta takaperin, kun ajoimme myöhään illalla downtonin ohi, olin jo torkahtanut auton penkille, kunnes mieheni herätti minut katsomaan miten kauniilta pilvenpiirtäjät näyttivätkään yövalaistuksessa. Kauniilta!  
Ruuhkat ovat yleensä valtavat dtla:n alueella ja perille päästyä peilikirkkaana loistavien pilvenpiirtäjien lomaan mahtuu monenlaista kulkijaa. Parkkipaikan etsiminen on aina vähintäänkin haasteellista, ellet ole valmis maksamaan usean kympin parkkimaksua muutamasta tunnista. Kun löydät kohtalaisen edullisen parkkihallin, se todennäköisesti löyhkää virtsalle ja näyttää vähintäänkin epämääräiselle, mutta kyse on vanhoista hylätyistä teollisuushalleista, joita on alettu ottaa käyttöön uudelleen. Virka-ajan päätyttyä dtla hiljenee business-ihmisistä ja en itse ainakaan koe sitä paikkana, jossa välttämättä haluaisin hengailla myöhään iltaisin. Downtown kätkee sisäänsä varmastikin tuhat ja yksi tarinaa, joita en osaa tähän edes värittää. Päivisin olen kuitenkin itse viihtynyt täällä rojon kauniissa keskustassa pilvenpiirtäjien keskellä ja uutta elämää saavien loft-hallien varjossa.

Mitä ajatuksia tai kokemuksia sinulla on Los Angelesin downtownista?


Eng // Los Angeles downtown has many faces.