Dubrovnikin punaisten kattojen yllä

Dubrovnikin vanhan kaupungin yleisilmettä leimaa talojen tiilenpunaiset katot. Varsinkin meidän asuntomme parvekkeelta sen saattoi nähdä upeasti. Kaupungin kadut olivat paikoitellen todella kapeita kujia, ja rappuset olivat välistä todella jyrkkiä ja pitkäkulkuisia, että toisinaan palaaminen meidän kukkulan laella sijainneeseen asuntoon oli varsinainen urheilusuoritus. Siltikin sanon, että asuntomme sijainti oli erittäin hyvä. Illat olivat kauniit terassilta katsottuna, sekä aamut alkoivat ihanasti terassiaamiaisella maisemineen.



Hotelleja ei juurikaan Dubrovnikissa näkynyt, vaan suurin osa on vuokrattavia apartmentoksia, kuten meilläkin. Viisi päivää meni mukavasti vanhassa kaupungissa, mutta pitkässä viikonlopussakin ennättää mielestäni hyvin päästä kaupunkiin käsiksi.
Aktiviteettien osalta pitää lähteä vähän kauemmas vanhasta kaupungista, ja esimerkiksi varsinaista uimarantaa ei Dubrovnikissa ole muuta kuin yksi. Tai yhden onnistuin minä näkemään lähellä muureja. Toki veteen vieviä portaita ja tikkaita on useiden kallioiden reunastoilla, ja monet paikalliset näyttivätkin mallia miten uimaan mennään kallioilta.
Yhtenä aktiviteettina voi kiivetä joko jalkaisin tai käyttäen cablecaria Dubrovnikin edustalla olevalle vuorenrinteelle, jossa on näköalatasanne sekä ravintola upeine maisemineen ja myös museo kertomassa paikan historiasta. Me valitsimme hurjan hellepäivän kunniaksi cablecar-vaunun matkalla korkeuksiin. Matka ylös sujui nopeasti ja ylhäältä käsin oli helppoa hahmottaa tarkemmin tämä muurien kätkemä kaupunki.
Tykkäsin kovasti Dubrovnikista, sekä sen tunnelmasta. Kapeista kujista, ravintoloista, jätskeistä ja turkoosina säihkyvästä merenrannasta.




Uskon palaavani joskus myös Dubrovnikiin, mutta tiedän palaavani ehdottomasti jonnekin Kroatiaan. Niin vaikuttunut olin tästä kauniista maasta. Saaret tekivät suurimman vaikutuksen, ja niistä kerronkin seuraavissa postauksissa. Eli tulossa on vielä lisää Kroatian Hvarin ja Bracin saarista sekä Splitistä ja Krkan luonnonpuistosta.
Jos mieleenne tulee kysymyksiä Kroatiasta, niin vastailen mieluusti tuoreesta kokemuksesta. Tuntuu muuten että tosi moni on juuri nyt aikeissa matkustaa Kroatiaan, ellei jopa ole siellä. 


Vesijetti hurvittelua Dubrovnikissa #IG Travel Thursday

Yksi loman hauskimmista päivistä oli kyllä ehdottomasti vesijettipäivä, kun huristelimme Dubrovnikin edustalla pitkin saaria menemään melkein koko päivän.
Olimme vuokranneet vesijetit jo aikaisemmin netin kautta ja meitä tultiin hakemaan autolla vanhankaupungin muurien luota aamulla puoli kymmenen aikaan. Kello kymmeneltä oltiinkin sitten jo vesijettien päällä, ohjeet saaneena ja innokkaana kurvailemaan kohti seikkailuja.
Aluksi tuntui, että kahdeksan tunnin vuokra-aika on aivan liikaa ja että puolikin päivää olisi riittänyt. Mutta kummasti siinä vaan päivä hurahti vesileikeissä hurvitellessa, ja kun ei ollut lainkaan kylmä ja olo huoleton, niin päivä oli ihan paras!



Vesijettien mukana tuli alueen kartta, jonka perusteella ajeltiin eri saarien edustalle sekä myös ihan rantaan saakka perille. Lopudin saarella oleva Sandy beach oli tuulahdus chilliä pientä saaren poukamaa, jossa helposti olisi voinut eksyä kuvittelemaan olevansa vaikka Espanjassa tai yhtä hyvin Thaimaan pienillä saarilla. Vesijeteille oli omat ankkurinsa, ja meillä eväät repussa joten oli hauskaa istahtaa rannalle picnicille.
Lopudin saaren toinen puoli, Lopud Bay oli puolestaan jo vireämpi kylänen jonka rantaa myötäili kävelykatu useine ravintoloineen. Täällä pistimme taas jetit parkkiin ja painelimme pizzoille, jotka maistuivat erittäin hyville päivän merillä olon jälkeen.
Yllättävää oli muuten se, että merivesi oli todella kylmää, muuta siihenkin tottui kun oli parit pärskeet saanut päällensä. Vaikka lopulta itse ajettaessa, vesijeteistä ei roiskunut yllätyksekseni lainkaan vettä päälle, vaikka olisi mennyt miten lujaa.





Takaisin päristellessämme tajusimme että meillähän on aikaa vielä ajella katsomaan Dubrovnikin vanhaakaupunkia myös mereltä päin. Joten oli aika huikeaa ajella muurien vierestä vesijetillä vanhan kaupungin satamaan ja nähdä kaupunki myös mereltä käsin.

Kaiken kaikkiaan siis huippu päivä merellä! Ja arvatkaas kuinka olen kaivannut jo takaisin jetin päälle ja merelle huristelmaan, paljon!
Koko päivän Jet Ski-vuokraus maksoi kahdelta hengeltä noin 100 euroa + bensat käytön mukaan (meille kustannus bensoista oli noin 60 euroa).


********************************* Instagram Travel Thursday *********************************


"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Projekti sai alkunsa Skimbaco Lifestyle – online lehden perustajan Katja Presnalin ideasta."


Suomessa IG Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses
Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasmag nimellä.

Thanks Croatia!

Lomamme alkaa olemaan loppumaan päin täällä Kroatiassa ja ilmassa on sitä samaa haikeutta kun aina reissun viimeisenä iltana. Etenkin nyt, kun edessä on muutosten syksy ja töitäkään ei ole enää jäljellä kuin muutama kuukausi (moni saattaisi olla asiasta innoissaan, mutta totta puhuen asia pelottaa minua ihan överisti). Nimittäin seuraavalta reissultani en palaakaan tietäen että töitä on mihin palata, kai? Ja huh huh, se vaatii edelleenkin totuttelua... Mutta nyt, nyt on kuitenkin helpompi sanoa moikat meidän Cali-ystävillemme, koska tiedämme että näemme heidät pian syksyllä! Ja oikeastaan heti kun ajattelen tätä asiaa, tulevaa syksyä ja reissuamme, tulevaisuuden miettiminen tuntuu heti paljon kepeämmälle... Onneksi!

Mutta Kroatia. Se on ollut kaikkien odotusten arvoinen ja paljon enemmänkin. Ollaan tykätty kaikista vierailemistamme paikoista ja ihmisistä ja ruuasta (pääsääntöisesti). Tänne on ehdottomasti tultava uudestaan! 

Samaan aikaan käytävät fudiksen MM-kisat ovat olleet myös viihdyttävät ja koko Kroatian maa kylpee ylpeydestä joukkuettaan kohtaan. Mekin pysähdyimme yksi päivä pyöräretkellä ollessamme eräällä sillalle, jonne oli ripustettu jättimäinen Kroatian kannatuslippu, ottamaan kuvaa meidän omasta "joukkueestamme". Kiitos Kroatia! Viihdyimme, nauroimme, nautimme!



Testattua: Itseruskettava by Lavera

En ole aikaisemmin juurikaan käyttänyt itseruskettavia tuotteita. Jotenkin olen ajatellut, että mielummin nappaan sen rusketuksen luonnostaan, kuin jostain epämääräisestä purkista. Ja en aikaisemmin tiennyt että löytäisin itseruskettavaa luonnonkosmetiikan puolelta. Mutta jo loppuvuodesta sellaisen löysin, ilokseni Laveralta. Käytin tuotetta jo muutaman kerran ennen jouluista Thaimaan reissuani ja reissun jälkeen pitkittämään rusketustani. Tykkäsin kovasti tuotteesta, ja sen helposta levitettävyydestä. Lisäksi se ei jättänyt käsiä levityksen jälkeen lainkaan värikkääksi, eikä mitään rajoja levityksen suhteen kannata pelätä.

Laveran itseruskettavat voiteet ovat kevyitä ja helppoja levittää iholle. Rusketuksesta tulee kauniin tasainen ja luonnollinen. Ennen itseruskettavien käyttöä iho kannattaa kuoria ja kosteuttaa hyvin, näin vältyt epämiellyttäviltä läikiltä. Tummemman tuloksen aikaansaamiseksi voidetta kannattaa levittää iholle muutamana päivänä peräkkäin.
Tässä ote tuotteesta Laveran sivuilta:
"Laveran itseruskettavat voiteet sisältävät muun muassa Aloe veraa, sheavoita, makadamiapähkinä- ja auringonkukkaöljyä, jotka hoitavat ja kosteuttavat ihoa. Rusketuksen aikaansaavat DHA eli dihydroksiasetoni sekäerytruloosi.
DHA sekä erytruloosi ovat molemmat sokerimolekyylejä, jotka reagoivat ihon uloimman kerroksen kanssa värjäten ihon pinnan ruskeaksi. Väri kehittyy iholla hitaasti ja lopputulos on nähtävissä noin viiden tunnin jälkeen levityksestä. Laveran voiteissa on käytetty kahta erilaista itseruskettavaa ainesosaa mahdollisimman luonnollisen ja pitkäkestoisen rusketuksen aikaansaamiseksi. Väri kuluu pois pikkuhiljaa ihon uusiutuessa."



 
Nyt alkukesästä otin tuotteen uudelleen käyttöön ja levitinkin itseruskettavaa säännöllisesti pari-kolmekertaa viikossa parin viikon ajan. Alla olevasta kuvasta näette käteni ennen (kuvan yläpuolella) ja jälkeen (alla) kahden viikon käytön. Yritin ottaa kuvat samaan kellon lyömään samasta kohdasta ja samoilla asetuksilla. Mielestäni ero on nähtävillä.

Tuotteen luvataan kestävän kolmesta seitsemään päivään ja vaikutus alkaa näkymään 4-5 tunnin kuluttua tuotteen levityksestä iholle. Tuote on niin kosteuttava ja ravitseva, että käytin tätä niinä päivinä kun tuotetta levitin niin korvaamaan kokonaan vartalovoiteen. Ja vaikka Laveralta löytyy kasvoille oma itseruskettava, niin käytin tätä huoletta myös kasvoillekin, koska minulla ei ollut kasvoille omaa tuotetta. Toki levitin kasvoille tuotetta hentoisemmin ja vältin silmänympärysaluetta.
Tuoksu tuotteessa on kohtalaisen mieto, eikä millään tapaa häirinnyt.



Käytättekö te itseruskettavia ja onko teillä suosikkeja siltä saralta? Luulen, että jos Suomen kelit pysyvät nyt samoina, mitä ovat Juhannuksen tienoilla olleet, tälle tuotteelle voi tulla käyttöäkin...
Laveran tuotteita saa muuten muun muassa täältä.



Päiväretki kauniiseen Montenegroon

Dubrovnikissa ollessamme, alkuperäisen suunnitelman mukaan tuona päivänä meidän olisi pitänyt reissata naapurimaahan, Bosnia ja Hertsegovinaan. Mutta sääennusteiden pohjalta vaihdoimmekin lennosta suunnitelman etelämpään ja toiseen naapurimaahan Montenegroon, jossa lupailtiin aurinkoista säätä.

Dubrovnikista Montenegron rajalle ajaa autolla vain noin 40 minuuttia, eikä karttaa juuri tarvita, koska rantaviivaa myötäilee vain yksi tie. Päämäärämme oli mennä Kotorin kaupunkiin, jossa mieheni työkaveri viettää kesälomaansa, ja osasi päivän ajan esitellä meille hieman kaupunkia. Ennen Kotoriin saapumista ajoimme autonvuokraamosta saamamme vinkin pohjalta pidemmän reitin kautta perille, eli kiersimme koko Kotorin lahden (Bay of Kotor). Nopeiten Kotoriin pääsee lautalla, mutta voi pojat!voin sanoa, että kyllähän kannatti kiertää Bay of Kotor! Maisemat ja rannat olivat aivan jumalaisen kauniita. Ja jälleen sitä sai itseltään kysellä, että miksi ihmeessä tälläinenkin kauneus on jäänyt aikaisemmin näkemättä. Ja ihan kokonaan tietämättä!



Kotorin vanha kaupunki itsessään on rakennettu muurien sisään, kuten Dubrovnikin, jota ympäröi kauniisti vuoret. Muurien sisäpuolelle piiloutui toinen toistaan kauniimpi ja vanhempi rakennus. Paahtavan seisova hellesää pisti matkaajat aika koville, en nimittäin muista koska olisin ollut niin uupunut helteestä, ja melkeinpä toivonut sadetta. Vuoren reunoilla pyörineet tummat pilvet kyllä sopivasti uumoilivat tulevaa. Sadetta ja ukkosmyrkyä oli luvassa seuraaviksi päiviksi, jopa ihan riittämiin saakka.



Päivämme Montenegrossa viimeisteli käynti satamassa, Porto Montenegrossa. Ja nyt voi olla hyvä hetki vetäistä vähän happea, nimittäin tämä muutaman vuoden rakenteilla ollut satama on koti varsinaisille superjahdeille. Todellisille miljoonaveneille, ja sen kyllä huomasi! En ole missään enkä koskaan nähnyt noin valtavan kokoisia veneitä. Satamaan mahtuu jopa 150 metrinen jahti. Ja kovin näyttivät olevan yksityisiä purkkeja kaikki parkissa olleet veneet. Googlettamalla selviää lisää tästä ökymaisesta superjahtien satamasta, joka tietysti on aivan äärettömän outo paikka kaikille normaaleille paikallisille asukkaille, joiden kk-keskitulot ovat 600-800 euron luokkaa. Satama ja sen jahdit ovat niin monelle tavoittamattomissa, kuten tietysti myös itselleni, että ero sataman ja muun ympäristön välillä oli paikoitellen räikeä. Törkeän kuumasta helteestä huolimatta työmiehet rakensivat uusia luksus-asuntoja lisää satamaan, ja itseäni hikoilutti jo pelkkä jättiveneiden katselu.
Mutta täytyy sanoa, että luonnon puolesta Montenegro ylitti kaikki odotukseni, sekä myös palvelutaso ja ravintoloiden taso sekä kansainvälisyys olivat kaikki pelkkää plussaa. Hintatasokin oli Kroatian Dubrovnikia edukkaampi. Joten uskompa että näen itseni hyvinkin mahdollisesti joskus tulevaisuudessa uudestaan Montenegrossa.

********************************* Instagram Travel Thursday *********************************

"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Projekti sai alkunsa Skimbaco Lifestyle – online lehden perustajan Katja Presnalin ideasta."

Suomessa IG Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses
Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasmag nimellä.

Ihan lomalla

Mitä tehdä kun helteisen sään sijasta sataakin? No, silloin nukutaan univelkoja (ja jenkit jetlageja) pois ja vaan ollaan ja ihmetellään. Olen ollut muutenkin tosi väsynyt melkein koko kevään ja en ajatellut tulla lomalta takaisin ainakaan entistä väsyneempänä. Joten pelkkä tekemättömyys tänään on tehnyt oikein terää. 
Toki kävimme urheasti sateessa ostamassa liput huomiseen bussiin Splitiin ja seikkailemassa itse kaupungissa, mutta parin tunnin päikkärit teki ihan terää. On kiva kuunnella sateen ropinaa vanhan rakennuksen katolle. Vähän niinkuin olisi telttaretkellä. Päikkäreiden jälkeen kipusin yläkerran partsillemme sadetta ihmettelemään viinilasillisen ja suklaalevyn kera. Ei tosin pitkään tarvinnut sadetta ihmetellä yksikseen, kun matkakumppanit heräilivät myös, sekä koko päivän kadoksissa ollut aurinkokin ilmeistyi mestoille! Parhautta!


Viimeiset päivät ovat olleet aivan huippuja! Vesijetteilyä ja road trippi aivan uskomattoman kauniin Montenegron puolelle. Kaikki älyttömässä helteessä. Joten yöllä alkanut tajuttoman raju ukkosmyräkkä olikin ihan paikallaan. (Täytyy tunnustaa että paikoitellen vähän pelkäsinkin ukkosta. Oli meinaan aikamoista jyrinää!). Ja toinen tunnustus, että en olisi ihan rehellinen jos väittäisin että olisin innoissani jos sade jatkuisi päivä tolkulla. Joo ei kiitos. Tämän päiväinen menköön sunnuntain piikkiin ja jo huomenna toivon että aurinko ilmestyy taas jäädäkseen. Tosin huominen on matkapäivä meille. Siirrytään nimittäin  huomenna bussilla Splitin kautta Hvarin saarelle. Jeeee! Vesileikit alkakoot! Tai jatkukoon - tulossa nimittäin postaus meidän super hauskasta koko päivän jet ski-retkestä!

Mukavia alkufiliksiä Kroatiasta

Lomaa Kroatiassa on takana about vuorokausi ja voin jo nyt sanoa että tykkään kovastikin tästä aika pienestä Dubrovnikin vanhastakaupungista. Muutahan en juuri ole vielä nähnytkään tästä maasta.
Lento sujui ihan jees, muutamia ilmakuoppia ja laskun keinutuksia lukuunottamatta. Tähän väliin maininta, että Dubrovnikin kenttä sijaitsee aivan meren vieressä ja vuoren seinämän välissä, joten ilmavirrat sekoittuvat kovastikin. Tämä tekee laskeutumisesta, sanotaanko että hieman keinuttavamman. Ystäväpariskuntamme ensimmäinen laskuyritys ei ollut edes onnistunut. Hupsii!
Mutta jo kentällä meita hyväili tämä ihana trooppinen lämpöaalto, josta suomalaisena joutuu aika useasti maksamaan, päästäkseen tuntemaan lämmön luissaan. Tämän päivän kokemuksella täytyy ihan todeta, että täällä on kuuma. Hurjan kuuma. Lomakelit siis kohdillaan! 
Kaupungin kapeilla kujilla ei ole tuulenvirettäkään, joten sitä automaattisesti hakeutuu enemmän rannalle päin saadakseen hieman tuulta tukkaansa. Mutta älkää ymmärtäkö väärin, tykkään tästä säästä. Kestää vaan taas tovi totutella paahteeseen.



Alle vuorokaudessa ollaan kierrelty kaupungin kujia, syöty jätskiä, istuttu upeassa ravintolassa merenrannalla, vaihdettu kuulumiset omalla parvekkeellamme viinilasien kera, nautittu illallinen kaupungin ainoassa vegaaniravintolassa, suunniteltu tulevaa, mietitty jo syksyn Kaliforniaa, höpötelty ja vaan chillaitu. Ostimme aamupäivästä liput cablecar-näköalapaikalle, mutta jono olikin niin suuri, että totesimme että tulemme myöhemmin uudelleen. Lomalla katsos kun ei ole niin kiire joka paikkaan. Vanhan kaupungin muurikin kierretään vasta auringon hieman laskiessa...tosin pojat (ja vähän tytötkin) haluaa tänään nähdä fudiksen avausottelun! Siispä sitä katsomaan! Ja cablecar jonokin oli olematon näin illemmasta, joten aika bueno!



Kuuman helteisiä terveisiä siis täältä Dubrovnikista! Ensimmäinen vuorokausi on palvellut meitä hyvin.

********************************* Instagram Travel Thursday *********************************


"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokoelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. Projekti sai alkunsa Skimbaco Lifestyle – online lehden perustajan Katja Presnalin ideasta."


Suomessa IG Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination UnknownKaukokaipuu ja Running with Wild Horses
Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasmag nimellä.

Lomalle Kroatiaan mars!

Se ois kuulkaa loma nyt! On se aina vaan yhtä epätodellinen fiilis kun odotettu loma viimein koittaa - tiedätte varmaan. Pitkä työpäivä venähti monella tunnilla tänään, kun yritin saada kaikki pakettiin ja päästä lomille... Tämä nyt alkanut parin viikon lomapätkä onkin ainut lomani, ennen syksyllä alkavaa suurta reissuamme (iiiik!).
Huomenna alkaa pakkailu ja suuntamme kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja sieltä Norwegianin siivin kohti Kroatiaa. Siellä meitä odottaakin jo ihana jenkkipariskunta, jotka muuten juuri postasivat facebookiin huikean kuvan meidän asunnon terassilta. Siellä he kuulkaas parhaillaan viinilasin kanssa ihailivat Bubrovnikin vanhankaupungin kattojen yllä. Ja merikin pilkotti kuvassa. Näytti siis aivan sairaan mukavalle! Kommentoin kuvaan vaan nopeasti että pistäkääs valkkari kylmään, sillä tulossa ollaan!



Huomenna se olisi siis menoksi. Pitkästä aikaa. Matkareittimme menee abouttiarallaa siten, että lennämme Bubrovnikiin, jossa majoitumme viisi yötä. Sieltä käsin olisi tarkoitus vuokrata auto ja huristella päiväksi naapurimaa Bosnia ja Hertsegovinan Mostariin.
Dubrovnikin jälkeen lähdetään Hvarin-saarelle, jossa meillä pitäisi olla kaverin kaverin talo käytössämme. Katsotaan miten meidän käy, nimittäin muutakaan majoitusta emme ole tälle etapille varanneet. Bracin-saarelle haluan myös ehdottomasti piipahtamaan! Googlen kuvahaku on vakuuttanut minut siitä aika hyvin. Saarilta palaamme takaisin mantereelle Splitiin, jossa ollaan vain yksi yö, muistaakseni. Katsos nyt ollaan niin rennosti reissussa (että itseänikin ihan ihmetyttää), että olen antanut täyden vastuun jenkkipariskunnalle organisoida reissun (kiitos tuhannesti siitä heille, en olisi itse pystynyt/kerennyt/ennättänyt/kyennyt). Tuntuukin aika mukavalle lähteä tälläiselle "pakettimatkalle" ja ihan huippuseurassa!

Reissuun mahtuu muuten yhdet synttärit, yksi hääpäivä, fudiksen kisojen avajaiset, vesijettivuokrausta ja aaah!josta tulikin mieleen, että meidän vastuulla oli tuo auton vuokraus. Taidanpa ryhtyäkin sen tekemään nyt heti. Joten hellurei ja palataan asiaan reissun päältä seuraavan kerran. Ihanaa viikonjatkoa kaikille!

Niin, ja edelleen kaikki vinkit Kroatiaa ja naapurimaita kohtaan otetaan mieluusti vastaan!



Hello kesäkuu!

Suomen kesä. Ei ole ehkä parempaa! Oon heittäytynyt mukaan alkukesän auringonpaisteeseen niin innolla, että oikeastaan Instagram-tilini on ainoa paikka jota olen ennättänyt päivitellä kuluneiden viikkojen aikana. Liikkeessä olen ollut koko ajan ja kilometrejä on tullut sekä ratin takana, että myös jopoillessa töihin Espooseen. Savon sydämessä rempattiin viime viikonloppuna ja grillailtiin (sekä vähän pelastettiin joutsenia, kun isäni kotipihan lampeen oli laskeutunut siipirikkoinen joutsen, jolle epätoivoisesti yritin löytää apua. Onneksi paikalliset lintuasiantijat lupasivat ottaa homman haltuun).






Kesäillat kaupungissa on aivan parhautta! Perjantaina yritettiin päästä SUPailee, mutta melat oli hukassa, joten ei auttanut kuin fillaroida auringonlaskua ihmettelemään take-away lounaan kanssa, parhaassa seuraassa, laiturin nokalle.
Eilen sain meikata erään ihanan kanadalaisen morsion ystävieni Studio Ysi-kampaamossa ja onnellisen meikkikeikan jälkeen siirryin jatkamaan aurinkopäivää espooseen frendien terassille grillauksen merkeissä. Mutta nyt suuntaankin ihan koko päiväksi lintsille, niin johan on menoa - ja ennen kaikkea sitä kesästä nauttimista viime päiviin riittänyt.




Aivan ihanaa sunnuntaita teille kaikille!

PS. Maailman isoin kiitos teille kaikille jotka kommentoitte ja tykkäsitte, peukutitte jne., tätä meidän suurta maailmanympäri-reissuamme. Juttu oli varmaan blogihistoriani klikatuin ja kommentoiduin. Eniten olen ollut niin vilpittömän onnellinen siitä tuesta, mitä oikeesti voi täältä blogin kautta saada teiltä! Kiitos siis siitä! Ja vaikka tätä suomen kesää täysin rinnoin täällä nautitaan, ja toivotaan että se jatkuu vielä pitkään, niin onpas ihanaa päästä sitten kunnolla tien päälle ja postailemaan meidän edesottamuksia tulevasta reissustamme, koska te kaikki ootte tavallaan meidän matkassa siellä :)