Madison Square Park ja se kuuluisa jono

Broadwayn ja 5th Avenuen risteyksestä löytynee ehkä Manhattanin söpöin rakennus, Flatiron Building. Sen vierustalta avautuu vehreä Madison Square Park, joka toimii muiden puistojen tapaan kaupunkilaisten olohuoneena, lounas- ja seurustelupaikkana. Puiston laitamilla olevat pilvenpiirtäjät toimistotyöntekijöineen tuntuvat kaikki valuvan lounasaikaan alas puistoon eväidensä kanssa.


Mondon New York -matkaopasta lainatakseni Madison Square Parkin kuuluisin nähtävyys on kuitenkin Shake Shack -ulkoilmaravintola. Tämä on se paikka jossa on (käsittääkseni) aina jonoa. Niin myös silloin kun me kävelimme puistoon.
Mieheni, joka ei innostu jonottamisesta laisinkaan oli ensiksi että näääh. Mutta itseasiassa jono eteni aika rivakasti ja saimme menut käteemme jo jonossa. Ja lopulta itse jonotus kesti vain reilun kymmenisen minuuttia. Juuri sopivan ajan menun ja paikan ihmettelemiseen. Tilauksen jälkeen toki itse annosta sai vielä odotella tovin, mutta se aika menee oikeastaan vapaan pöydän metsästämiseen ravintolassa.



Ja että maistuiko se hampurilainen sitten odottelun jälkeen? No kyllä! Täytyy sanoa että hamppari oli ihan törky hyvää! Ja ranut myös, vaikken tuon ulkomuodon omaavista ranuista yleensä niin vällää... Voi toki olla että tuntien Manhattanilla kävelemisen jälkeen maistuu melkeinpä mikä vaan, mutta kyllä hampparin ottaisin (ja jonottaisin) uudelleenkin! Itse asiassa "meillä täällä Brooklynissa" on Barcklays Centerillä myös Shake Shack ja ihan näytti ilman jonoa pääsevän asioimaan. Toki konserttien ja tapahtumien aikaan sinnekin varmasti kertynee jonoa. Esimerkiksi Black Keys esiintyy siellä ihan justiinsa. Mutta toki tunnelma on hieman eri, kuin tässä kaunissa Madison Square Parkissa, jonka toisella puolella pilkottaa Flatiron Building ja kaupungin maamerkki Empire State Building. Vielä kun pääsisi illan hämärtyessä tänne, jolloin nuo kymmenet lamput syttyyvät puiden katveessa, niin johan olisi hampurilaisen juhlaa!
Ps. paikasta saa myös kasvispurilaisen, mutta siinä on sieniä ja minähän kun en syö sieniä...pöh!





Olettaisin, että lukijoiden joukosta löytyy varmasti muitakin Shake Shackin ystäviä?


Eng // In the Madison Square Park you can find one of the best hamburger joint ever, Shake Shack.

Auringonlasku Manhattan Bridgellä

New Yorkin lomaan kannattaa sijoittaa ainakin yksi ilta Manhattanin auringonlaskun ihasteluun. Sen voi tehdä vaikka ajamalla metrolla Dumboon, mutta itse ollaan tykätty kävellä aina Manhattanilta Brooklyniin joko Manhattan Bridgen tai itse Brooklyn Bridgen kautta. Se hetki kun päivä alkaa taittua illaksi, ja kun aurinko alkaa laskea kauas mailleen, on nimittäin aika taian omainen.

Manhattan Bridgeä käveltäessä ensiksi ohitetaan Chinatown, jonka värikylttejä voi ihastella sopivasti sillan aidan raoista. Matkan jatkuessa alkaa loisteliaasti näkymään jo Manhattanin koko eteläkärki ja kylläpä Vapaudenpatsaskin pilkottaa Brooklyn Bridgen lomasta.



 





Näin loppukesästä ainakin auringonlaskut sijoittuvat noin seitsemän aikoihin ja jo puoli kahdeksaan mennessä on lähes pimeää. Reilun parin kilometrin pituisen sillan kävelee toki lenkkeilymielessä hyvinkin nopeasti yli, mutta jos haluaa pysähtyä hetkeen ja ihailla huikeita maisemia, niin toki kannattaa aikaa varata enemmänkin.



Kun on nähnyt Manhattanin auringonlaskun aikaan, ei voi kun taas todeta että kyllä New York on huikean kaunis kaupunki! Tähän kaupunkikuvaan ei voi kyllä kyllästyä koskaan. Jos kyllästyy, on täytynyt olla kyllästynyt elämään. Minä en ole. Voisin astella joka ilta tätä näkymää tuijottaen, ja hei!en ehkä kestä miten upeita loft-asuntoja heti Dumbon kohdalta sillalta näkee. Jollain on siis mahdollista ihailla tätä näkymää joka ilta omalta terassiltaan. En kestä. #sopivastikateellinen



Eng // Sunset above in Manhattan. Always so beautiful.

Bananas!Fashion!OMG! New Yorkin muotiviikot

New Yorkin Muotiviikkojen aikaan kaupungin hotellit täyttyvät tuhansista muodin ammattilaisista ja silmää tekevistä julkkiksista. New York on aina muodikas, mutta muotiviikkojen aikaan se korostuu katukuvassa entisestään. Sohossa vilisee malleja ja merkkilaukkuja ja hotellien hinnat hipovat pilviä.
Viikon kestävä New Yorkin Fashion Week on ollut yksi unelmistani. Päästä siis aistimaan sen fiilistä, olla samaan aikaan kaupungissa. Jos puhutaan villeimmästä unelmastani, olisi se joskus päästä meikkiassaroimaan näytöksiin. No niin _sanottu_.

Kerroin jo aikaisemmasta käynnistäni muotiviikoilla Lincoln Centerissä täällä ja siitä että vain kutsutuilla oli asiaa ovista eteenpäin. Täysin ymmärrettävää. Ajattelin kuitenkin kokeilla vielä kerran että näkisinkö tapahtumista (näytöksiä on useissa eri paikoissa) yhtään enempää toisaalla ja kun osoitteet olivat selkeästi ilmoitettu muotiviikkojen-sivuilla, niin paineltiin paikan päälle vielä keskiviikkona kun Michael Korsilla oli näytös Tribecan Spring Studiolla. Ja voi pojat! kylläpä kannatti! Astuttiin nimittäin metrosta suoranaiseen mediasirkukseen. Salamavalot välkkyivät, toimittajia oli paikalla, kuten myös paljon bloggereita. Catwalk studion edessä kadulla jatkui noin puolisen tuntia. Eli kello kymmenestä (jonka kuvittelin olevan näytöksen aloitusaika) aina puoli yhteentoista saakka. Puolen aikaan saapuneet kutsuvieraat joutuivat laittamaan korkkarijuoksuksi, jotteivat missaisi näytöstä.

Ne henkilöt, joilla oli aikaa, pysähtyivät kuvaajien toiveesta valokuvattavaksi. Aluksi kuvasin vain itse tilannetta yleisesti, kunnes sitten rohkenin siirtyä muiden bloggareiden rivistöön kuvaamaan. Ha! Olihan muodin ilotulistusta, katsokaa miten upeita tyylejä näillä ihmisillä on!


Ja sitten, "The one and only" Voguen päätoimittaja Anna Wintour asteli paikalle. Boom! Nina Garcia Marie Claire ja Project Runway -ohjelmasta. Tuossa hauskassa keltaisessa SpongeBob Moschinon asussa oleva nainen on Chiara Ferragni, joka voitti juuri bloglovin´ Best personal style blog -palkinnon ja ruudullisessa "maitotyttö"-mekossa oleva neitokainen on Laura Brown, Harper's BAZAAR Executive Editor. Viimeksi mainitut lähtivät heti Instagramissa seurattavien joukkoon!


Oijoi, niin paljon muotia, ideoita ja tyyliä! Itse näytöshän ei kestänyt kuin reilun 13 minuuttia (voit katsoa sen muuten täältä), joten jäätiin paikan päälle vetämään vähän henkeä, kunnes sieltä jo alkoivat kutsuvieraat tupsahdella ulos näytöksestä. Ensimmäisten joukossa Heidi Klum. Lisäksi näytöksestä asteli ulos myös suomalainen nainen, joka bongasi meidät kun puhuimme suomea keskenämme. Hän oli ollut näytöksessä ja kertoi että muun muassa Suvi oli ollut mallina näytöksessä! Kumpikaan meistä ei näin jälkikäteen ymmärrä, miksi oltiin niin urpoja että ei tajuttu kysyä tämän naisen nimeä tai tahoa - hän oli kuitenkin juuri astellut ulos Michael Korsin näytöksestä! Oltiin tilanteesta jotenkin hämillämme ja ei oikein small talk:aan luonnistunut, kun suoraan sanottuna tuijottelin vain oviaukosta ulos tupsahtavia tähtösiä. Voi miksi en tosiaan tajunnut esittäytyä! Jos joku tietää jonkun tai näkee jutun näytöksestä suomalaisessa lehdessä kenties, niin olisipa hauska tietää lisää! Suomi oli siis kuitenkin hyvin edustettuna näytöksessä ja Suvi-mallistakin löytyy kuvia Instagramissa, ja jos katsotte näytöksen, niin siellä hän näkyy. Lisäksi näytöksen ohjelmalehdessä mainitaan seuraavien mallien nimet: Liisa, Kati, Hanne, Anna ja Leila. Kaikki eivät varmastikaan ole suomalaisia, vaikka niin nimi antaa olettaa. Ja että mistäkö sain käsiini tuon ohjelmalehden?



Tosiaan, joku saattoi jo ihmetellä miksi minulla oli Instagram -kuvassa kädessäni Michael Korsin näytöksen istuinpaikkalippu sekä kuvissa näkyvä ohjelmalehtinen? No, minäpä kerron; tämän bananas fashionista hetken jälkeen kävelimme parin korttelin päähän aamupala bageleille. Tai itseasiassa ostimme edukkaat bagelit katukojusta ja huomasimme erään bakeryn seinustalla auringossa olevat penkit. Menimme istumaan sinne. Tunnistin myös muita kuvaajana olleita bloggereita kahvilassa, sekä lisäksi MK:n henkilökuntaa kulkulätkineen kävi kahvilassa. Halusin ostaa vielä jotain jälkkäriksi, jolloin siirryttiin kahvilaan sisälle ja kun kävin wc:n puolella mieheni oli bongannut minulle pöydältä jonkun unohtamat(!?) paikkaliput näytökseen. Sinä joka istuit paikalla F13, häpeä. Minen ainakaan jättäisi näin upeita lappusia sinne tänne. Ajattelin että tämä on kohtaloa!

Mutta, kun tämän hehkutuksen jälkeen lähdimme kävelemään kohti Flat Iron Buildingia (kyllä, tuona päivänä käveltiin kilometritolkulla), eräissä liikennevaloissa jalkojeni juuressa lepäsi Michael Korsin Spring 2015 -näytöksen ohjelmalehti. Siinä, kadulla, New Yorkissa. Sen on täytynyt pudota joltain, sillä sitä tuskin kukaan tarkoituksella tiputtaisi.

Se on aika kiva muisto tästä kaikesta hömpästä :) Ohjelmasta näkee hienosti näytösjärjestyksen ja vaatteet listattuna mallin kanssa. Viimeisellä sivulla on listattuna luonnollisesti vielä kaikki creditit, näytöksen ohjaajasta meikki- ja hiustaiteilijoihin. Ihan huikee muisto! En tiedä mitä Herra MK yrittää viestittää, mutta eikö tämä ole selvä merkki muotijumalilta vai mitä?



Ps. En uskaltanut uhmata kohtaloani enempää ja mennä (samoista papereista löytyneeseen) Re-See -tapaamiseen neljältä samana päivänä, vaikka siinä oli osoitetiedotkin tapahtumaan Bryant Parkissa... Tiedän! Voi olla että kävelin onneni ohitse...  Anything Can Happen in New York.

Muoti voi olla vakava asia. Itse kirjoitin tämän postauksen kuitenkin pilke silmäkulmassa, puoli vakavasti. Mutta silti - ihan mieltsi päivä!


Eng // Outside of the Michael Kors Spring 2015 fashion show in Tribeca, New York.


Lauantaipäivä Brooklynissa, osa II

Edellisestä postauksesta ja aamupäivästämme Brooklyn Fleestä jatkui matkamme muutaman metropysäkin ja kävelymatkan verran kohti Williamsburgin East River State Parkia, jossa meitä odotti [suosittelen kirjoittamaan tämän muistiin] Smorgasburg niminen Street Food -tapahtuma. Smorgasburg on tapahtuma joka kestää koko kesän yli, aina marraskuun lopulle saakka ja se järjestetään joka viikonloppu Brooklynissa. Satoi tai paistoi. Ja meillehän on sattunut nyt todella helteiset säät täällä Nycissä, ja niin myös lauantaina saatiin pitää hellettä Smorgasburgissa. 
Suosittua Williamsburgin Bedford Avenueta sivutessamme kävelimme muutaman sivukorttelin ohitse kohti rantaa ja East River State Parkia. Postauksessa myös kuvia vielä toistaiseksi tyhjistä varastorakennuksista, joihin on vain ajan kysymys kun niistäkin tulee asuintaloja. On muuten järisyttävää miten upeat maisemat täältä Brooklynin puolelta onkaan Manhattanille! Oikeastaan jos leikitään ajatuksella että asuisin New Yorkissa, niin en osaisi päättää asuisinko Sohossa Manhattanilla vai kuitenkin Brooklynin puolella esimerkiksi Williamsburgissa... Hmmm, joo ei ihan ajakohtaisia pohdintoja, mutta aina voi ajatusleikkiä. Katsokaa nyt noita maisemia sieltä puolelta kaupunkia!



Smorgasburg oli helppo löytää, kun löysi perille rantaan. Seuraamalla vaan edessä avautuvaa Manhattanin siluettia se ei ole vaikeaa. Eikä tapahtumastakaan voinut erehtyä, niin paljon saman henkisiä ihmisiä oli kokoontunut paikalle. Se että olin juuri Brooklyn Fleessa syönyt aamiaisen, ei oikeastaan pienen rannalla istuskelun jälkeen enää ollut ongelma. NewYorkissa on helppo luoda nälän tunne, koska herkkuja on tarjolla joka nurkalla.

 

Pääsin muuten tänään, ensimmäistä kertaa tällä reissulla, Whole Foodsiin koska ennen tätä niitä ei ole tullut meidän reitille eteen - niin huomasin että sielläkin oli myynnissä näitä Pipcorn poppareita, joita myytiin myös tuolla Smorgasburgissa. Täytynee yrittää ennättää maistaa noitakin. Nimittäin listalla on vielä monta monta herkkua joita yritetään ennättää vielä maistaa tällä visiitillämme. Tuosta alla olevasta Mighty Quinn´s burger -kojusta saatiin vinkki Inkalta, joka oli hiljattain myös täällä Nycissä ja käväisi muun muassa Battle of the Burger -tapahtumassa. Päädyttiin kuitenkin maistamaan ruokaa (burgeria tällä kertaa) kojusta, jonne oli koko päivän pisin jono; Ramen Burger




Ramen burgerin idea syntyi herra Keizo Shimamotolle joitain vuosia sitten ja sen jälkeen loppu on ollut historiaa. Hampurilaisen idea perustuu siihen, että perinteistä sämpyläkuorta korvaa nuudeleista tehty "sämpylä". Olin vähän epäileväinen tähän makucomboon, mutta pakko se oli testata. Ja mitäkö tykättiin? No alkuihmetyksen jälkeen se oli todella hyvää. Ja itseasiassa jokin koukuttava maku tuossa on, sillä tuohon burgeriin jäi oikein himo. Onneksi meillä on vielä pari viikonloppua edessä ja ajateltiin mennä toistamiseenkin Smorgasburgiin. Just for fun!


Vikat kuvat ovat Williamsburgin kaduilta. Toi Mountain Dew:n seinämainoksen maalaus oli aika hauskan näköistä puuhaa! Williamsburgiin pitää mennä kyllä uudestaan ja uudestaan takaisin. Onneksi ollaan niin onnekkaita että tätä aikaa olemiseen on vielä täällä. Itseasiassa nyt on tasan viikko siitä kun saavuimme New Yorkiin ja niin monta monituista ja huikeaa viikkoa vielä reissua edessä.
Mutta mites on, tuliko nälkä tai fiilistä päästä Brooklyniin?


Eng // Saturday in Smorgasburg Food festival in Williamsburg.