Saarikierros Oahulla avasi erilaisen Havaijin

Havaijin Oahun-saaren upeimmat maisemat tuli koettua, kun vuokrasimme auton yhdeksi päiväksi ja lähdimme ajamaan saarta ympäri. Onneksi teimme näin, sillä muuten olisimme nähneet vain turistoituneen Waikiki Beachin (jossa kylläkin viihdyin) ja pienen palan Honolulua.
Saimme vinkit saarikierroksellemme Los Angelesissa asuvan ystävämme kautta, jonka entinen opiskelukaveri asuu Oahulla. Facebookin kautta meille tulvi vinkkejä missä kannattaa pysähtyä ja täytyy kyllä sanoa, että aika nappi valintoja olivat kaikki! Kirjoitin kohteet ylös pieneen hotellilta saamaamme karttaan ennen auton noutoa ja sen turvin lähdimme kiertämään saarta. 
Jouduimme hakemaan auton lentokentältä, koska se nyt oli vaan rahallisesti järkevämpää. Kaikki katsomamme autonvuokraushinnat olivat yli puolet edullisempia, kun ne nouti Honolulun kentältä, eikä Waikikista, jossa meidän hotelli sijaitsi. Isoista taaloista ei puhuta, mutta mielummin maksoimme päivästä 30 taalaa, kuin 70 taalaa, sillä bussilippu kustansi kentälle vain muutaman taalan. Toki se otti ajallisesti melkein 1,5 tuntia suuntaansa. Mutta kun palautimme auton illalla, jo auringon laskettua, voin kyllä rehellisesti sanoa että enää ei yhtään hotsittanut se 1,5 tunnin bussimatka takaisin hotellille, mutta minkäs teit. Joskus loistoideat ei kanna aivan loppuun saakka, hah! Mutta lähdetään nyt saarikierrokselle, jookos?


Lanai lookout I Honolulun lentokentältä vain alle puolen tunnin matkan päässä itään sijaitsee Hanauma Bay Nature Reserve, joka on suosittu snorklauskohde. Olimme sinne matkalla ensimmäiseksi, mutta yllätykseksemme sinne vievä sivutie olikin suljettu, koska sen parkkipaikat olivat tupaten täynnä. Jahas, näinkö meidän road trip sitten alkoikin... 
Ajoimme pakotetusti risteyksen pitkäksi, sillä vain muutaman mutkan takana odotti seuraava karttaan merkitty kohde, Lanai lookout.
Täällä meri tyrskysi voimakkaasti rantakallioihin ja vaikka parkkipaikalta oli rakennettu kiviaita ikäänkuin esteeksi näille kallioille, niin ihan pokkana ylitimme sen ja askellettiin varovaisesti lähemmäksi. Nämä maisemat olivat ihan timanttia! Ja jotenkin meren ja valojen kontrasti toimi nappiin tässä kohtaa ja tietämättäni tuli ikuistettua tässä kohtaa myös tuo blogini uusi bannerikuva.





Hanauma Bay Nature Reserve I
Alkuperäinen ensimmäinen kohteemme oli tämä, Hanauma Bay. Tätä varten oltiin pakattu snorkkelikamatkin mukaamme ja oltiin valmiita pulahtamaan mereen. Sisäänpääsymaksun maksettuamme meidät kuitenkin ohjattiin suoraan pakolliseen infotilaisuuteen, jossa näytettiin pieni videopätkä Hanauma Bayn luonnonsuojelukohteesta ja sen ainutlaatuisesta koralliriutasta sekä sen eläimistä. Tämä noin 10 minuutin mittainen infotilaisuus oli sikäli oikein hyvä, sillä siellä painotettiin miten tärkeää on, että korallien päällä ei seista eikä niihin muutenkaan saa koskea.

Maisemat näyttivät erinomaisilta jo kukkulan laelta ja lähdettiinkin paahtavassa helteessä kipuamaan rinnettä alas kohti lahden poukamaa.
Alhaalla meitä odotti kasa turisteja, mutta myös todella näyttävä biitsi. Ryhdyttiin heti tuumasta toimeen, sillä olihan meillä kokonainen saari vielä kierrettävänä. Lähdettiin siis snorklaamaan. Hanauma Bayn pinnanalainen maailma oli kivan monipuolista ja kaloja oli paljon. Olimme vain liikenteessä pahaan laskuveden aikaan, sillä korallit olivat todella lähellä pintaa, joka teki snorklaamisesta haastavaa. Minä näin snorklatessa kaiken värisiä kivoja kaloja, mutta napakympin veti mieheni, joka näki kilpikonnan aivan rantavedessä. Täällä olisi helposti viihtynyt pidempäänkin. Ehdoton must see, Oahun saarella.




Makapuu Lookout I Jatkettuamme snorkkeloinnin jälkeen saarikierrostamme, päädyimme Makapuun näköalatasanteelle, josta näki upeasti alapuolella siintävän Makapuu Beachin. Tämän niemen kärjessä sijaitsee myös majakka, mutta sitä emme lähteneet tällä reissulla haikkaamaan ja katsomaan tarkemmin. Jo tässä vaiheessa oltiin saatu aivan erilainen kuva koko Oahun saaresta, ja oltiin niin iloisia, että lähdettiin turistirannalta kauemmas. Täällä on niin kaunista! totesin toistamiseen.
 



Waimanalo Bay Beach I
Tämän rannan kohdalle olin karttaan kirjoittanut white sand beaches. Ja täytyy sanoa että nimi ei kaukana ollut lainkaan. Käveltyämme rannalle parkkipaikalta lyhyen polun pätkän verran, meitä odotti tämä näky. Ihan mieletöntä! jatkoin hokemista. Näky muistutti hetkittäin Vietnamin Phu Quocin Bai Sao Beachiä, sekä Thaimaan Koh Lipeä. Tämä paikka sijaitsee lähellä Kailuaa ja vaikka ei ajallisesti ole kuin noin tunnin matkan päässä Waikiki Beachiltä, ei täällä tuntunut olevan mitään viitteitä turistoituneesta meiningistä. Oli suuri vääryys jatkaa vaan matkaa, dippaamatta varpaitaan tässä vedessä.



Ps. Mielestäni loistava esimerkki siitä, mihin kokomusta vaatetus ei sovi. Paratiisiin, hah.


Ajaminen Oahun saarella oli helppoa. Periaatteessa saarta kiertää yksi tie rannan mukaisesti. Saaren pohjoispuoli oli paikallisten asuttama ja olikin hieman yllätys nähdä siellä hyvin vahvoja protestikylttejä siitä, kuinka he eivät halua turisteja tai hotelleja rakennettavan heidän mailleen. Kylttien viestit olivat vahvasti luokkaa, että pidetään Oahun saari alkuperäisenä, sekä että nautitaan simppelistä elämästä. Ja toki ymmärrän asian vallan mainiosti!

 
Saaren pohjoispuolen kärjessä pysähdyimme katsomaan myös kuuluisan ja kaiketi suositun Turtle Bay Resortin. Taisin olla siihen niin pettynyt, että en ottanut paikasta edes yhtään kuvaa. Olimme nimittäin meinanneet itsekin majoittua tänne, mutta hinnat olivat kirpaisevan kovia per yö, joten jäimme Waikikille. Ja onneksi jäimmekin. Turtle Bay oli meidän makuun liian päälle rakennettu lomakylä, jonka rannat eivät vetäneet vertojaan millekään näkemästämme. Mutta perhelomailuun se olisi kyllä passeli vaihtoehto ja mikäli tykkää golfata.



Sunset Beach I Nimensä mukaisesti, ajoimme Sunset Beachin ohi lähes auringonlaskun aikaan, joten tyydyin nappasemaan siitä nopeasti vain yhden kuvan. Tämä rantakaistale oli jo hieman erilaista rantaa ja täällä päin kuulemma harrastetaan myös paljon laitesukellusta.
Tämän rannan vieressä sijaitsee myös Banzai Pipeline, joka on siis "the surffauksen mekka", Havaijin parhaat aallot jotka ei todellakaan sovi aloittelijoille. Joka kerta kun ajattelen, että sivuutimme tämän paikan huomioimatta sitä sen enempää, alkaa ahistaa. Meillä oli nimittäin hieman hoppu seuraavaan päämääräämme, nähdä kilpikonnia Laniakea Beachillä ennen auringonlaskua, että meidän silmään ei vaan osuneet mitkään pipeline jättiaallot tällä rannalla. Missähän ihmeessä ne olivat? Mutta googlen kuvahaun mukaan siellä ne ovat ja voi taivas että aallot näyttävätkin aivan hurjan mageilta!


Laniakea Beach I Saarikierros huipentui ennen pimeän tuloa tälle rannalle. Olin ennen lähtöä tarkistanut vielä parista blogista sekä Yelpistä tarkemmin osoitteen, että missä täällä voisikaan nähdä kilpikonnia vapaana rannalla. Hieman hämmästeltiin aluksi kun saavuttiin tälle rannalle, mutta kysyttyämme kilpikonnista muutamalta rannalta olleelta ihmiseltä, he osoittivat meille suunnan rantakallioille, jossa ainakin hetki sitten oli vielä ollut kilppareita. Ja voi ei, sittenhän niitä alkoi näkymäänkin. Kilpiä vilkkui rantavedessä ja kun tarkemmin katsoi, niin olihan niitä vielä rantakallioillakin nauttimassa viimeisistä auringonsäteistä. Käsitykseni mukaan kilppareita tapaa täällä hyvin usein ja ilmeisesti hetki ennen auringonlaskua on juuri hyvä aika niiden bongaamiseen. Huikea paikka ja miten i-s-o-j-a kilppareita nämä olivatkaan!
(Tarkempi osoite 61-676 Kamehameha Hwy)


Tässä vielä saarikierroksen päätteeksi hauska postikorttikartta Havaijin eri saarista. Kuten tästäkin kuvasta näkee, niin North Shoren pipeline aallot on merkitty Oahun saarelle. Hitsi, tännehän on siis palattava takaisin, aaltojen bongaukseen! Ja onhan täällä myös monia muita mielenkiintoisia kohteita, jotka haluaisin tulevaisuudessa nähdä. Jo pelkästään Oahun saarikierros osoitti, että Havaiji on todella monipuolinen!



Onko lukijoiden joukossa muita Havaiji-faneja?

Eng // One day in Hawaii we rented a car and did the short road trip around the beautiful Oahu island.


Epäonninen pyöräretki Diamond Headille (ja Whole Foodsiin)

Aloha! Koska täällä Los Angelesissa jatkuu May Grey, eli yllättävän pilvinen ja kaiketi poikkeuksellisen viileä sää, niin mielestäni on hyvä hetki palata Havaijin lämpimiin tunnelmiin. Oi että siellä tarkenikin olla ja onkin meidän viimeisin paikka, jossa ollaan paistateltu kunnolla auringossa ja jossa ollaan saatu jouduttu läträtä aurinkorasvan kanssa.
Lämpöä piti Havaijilla yllä myös se fakta, että lainattiin aika useasti hotellilta polkupyöriä, jotka sai kahdeksi tunniksi veloituksetta käyttöön ja lähdettiin kruisailemaan niiden kanssa pitkin Waikikia. Tai no, mitäpä tässä kaartelemaan sen enempiä. Ensitöikseni Havaijille saavuttuani menin ja googlasin, että löytyisiköhän lempikauppaani Whole Foodsia sieltä ja iloksenihan sellainen löytyy! Otimme päämääräksemme siis sen, sillä WF:n smoothieita ei oltukaan saatu sitten viime syksyn ja ajattelimme palkita itsemme niillä herkuilla sekä samalla ihailla suositun Diamond Head Beachin maisemia.




Diamond Head Beach on aivan uskomattoman upea ja rantatietä on huikea ajella! Surffareita lilluu vedessä aaltoja odottelemassa aivan kasapäin. Ja löytyipä rannalta myös aika söpö majakkakin. Tien toisella puolella kohoaa itse Diamond Head, kraateri, jonka päälle on mahdollista myös haikata. Me ei koskaan kivuttu huipulle saakka pyörien kanssa, eikä ilmankaan. Mutta tosiaan mahdollista se on. 
Auringon kanssa, hiki pinnassa me polkaistiin aika iisisti vajaa kymmenen kilometriä kohti päämäärämme, melkeinpä smoothiekuolat suupielestä roikkuen. Pian saisi melkein viiden kuukauden mittainen Whole Foods tauko päätöksensä ja me suut makiaks. Kun toisinaan sieltä sen smoothien lisäksi saattaa tarttua mukaan myös pizza slicekin (nams), mutta useimmiten kuitenkin salaattia, jonka voi itse kasata tuoreista luomu raaka-aineista.




Herkutteluhetken jälkeen alkoi kellokin näyttää siltä, että nyt olisi polkaistava ja kovaa hotellia kohden, jotta ennätäisimme takaisin perille sovitun kahden tunnin sisällä. Mutta kuinkas minun hienolle vaaleanpunaiselle cruiserille oli parkissa käynytkään? Etupyörän kumi oli lähes tyhjä! Ja me täällä huitsin nevadassa! Mitähän nyt neuvoksi? 
Haahuilimme hetken ja etsimme josko muista parkin pyöristä löytyisi pumppua... Mutta ei. Sähköautoille kyllä löytyi latauspisteitä, mutta ei yhden yhtä pyörän pumppua. Lähdettiin ajamaan varovaisesti ostaria ympäriä, josko sieltä löytyi jotain pyöräilyliikettä, mutta ei. Jatkettiin hieman eteenpäin omakotitaloalueen lävitse, josko siellä tärppäisi... Mutta ei. Tässä vaiheessa viimeistään pyörän rengas oli aivan tyhjänä ja kilometrejä edessä vaikka kuinka monta. Taluttaisinko koko matkan ja saapuisin hotellille tunteja myöhässä? Olimme juuri laittaneet nimemme nimittäin A4:n kokoiseen vuokrapaperiin, joka amerikan tavat tuntien oli pikkuprinttejä täynnä ja ajattelin jo, että nyt tuli kalliiksi pyörän vuokraus. Palautetaan ne paitsi myöhässä, niin myös rikkinäisenä.
Tiedän, karma is a bitch, mutta hyppäsin pyörän selkään ja vastatuulta uhmaten yritin päästä pyörällä eteenpäin. Tuntu niin pahalle pyörää kohtaan kiduttaa sitä tällä tapaa ja varsinkin kun ajattelin että en ikinä tekisi näin omalle pyörälle. Tunsin itseni ihan hirviöksi. Ja arvatkaa vaan miltä se on näyttänyt kun nitkutan menemään sellaisella lötteröllä renkaalla.
Nooh, meidän wholefoods-retkestä tuli tuona päivänä vähän pidempi. Oltiin reilusti yli tunnin myöhässä palauttamassa pyöriä, mutta olin sen verran tatti otsassa siinä vaiheessa ajaessani jalat maitohapoilla sillä pyörällä, että minun ei tarvinnut kuin mennä respaan näyttämään punaista naamaani ja pahoitella että olemme myöhässä... Ja en tosiaan ennättänyt pahoitella edes että pyörän kumi oli mennyt rikki, kun mieheni oli ennättänyt käydä jo selittämässä asian kun minä vielä jäin lukitsemaan pyörääni, niin respasta vaan todettiin että kaikki on ok. Pääasia että olette itse ok. He olivat enemmäkin pahoillaan siitä, kun heidän pyörä oli mennyt rikki meidän ajon aikana. Ja taas kirpaisi...
Tästä kaikesta huolimatta, tehtiin rohkeasti useampana päivänä samainen pyöräretki kauppareissuksi naamioituneena, tai toiste päin. Tilanne oli kuitenkin aika win-win situation molemmin päin. Saatiin tankattua hotellihuoneen jääkaappi (meillä oli oma keittiö huoneessa) ja samalla hyvä kuntoilu alle. Onneksi loput pyöräilyt saatiin polkaista paremmalla onnella ja ehjillä pyörillä.



Eikä tässä vielä kaikki. Intouduin tänään viimeinkin oikein ajan kanssa tutustumaan iMovien saloihin ja osaksi tulevaa yhteistyötä minusta tulee bloggauksen lisäksi myös satunnainen vloggaaja. Satunnainen sen vuoksi, että tosiaan toisinaan postailen myös videoita tänne reissuiltamme. Onneksi on tullut kuvattua myös liikkuvaa kuvaa jonkun verran nyt ympäri pallon reissultamme, joten lähdetään tällä käyntiin. Iiiiks ja nyt jänskättää. Mitäpä mieltä olette? Ajattelin pitää videopätkät aikalailla lyhyinä, noin puolen minuutin-minuutin mittaisina. Antakaa armoa aloittelijalle, jostain on kuitenkin lähdettävä ja noustava rohkeasti satulan selkään.




Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja mukavia pyöräilykelejä! Meillä starttaa huomenna viimeinen viikko täällä Kaliforniassa ja täytyy sanoa, että vähän kyllä kauhistuttaa. Ei aika voi mennä näin nopeasti. Vastahan me tännekin tultiin...


Eng // We did the cycling in Hawaii many times. Our goal was get to the Whole Foods Market. All worth it! Even with the broken tire on my bike...

Maailman ympäri - check!

Niinhän se on, että kun parisen viikkoa sitten landattiin tänne Los Angelesiin, niin olemme kiertäneet maapallon ympäri. Olimmehan täällä koko viime syksyn ja kun Losista lähdimme joulukuun ensimmäinen päivä kohti Suomea ja sieltä viikon kuluttua Hong Kongiin josta matka jatkui muualle Aasiaan. Aasian kautta Oseaniaan, aina palaten takaisin tänne henkiseen kotiini, niin maailman ympärihän tässä ollaan nyt menty. Ihan hurjaa! (ja sata hymiötä tähän)

Ollaan asuttu tämä aika Santa Monicassa, erään suomalaisen pariskunnan kodissa ja viihdytty enemmän kuin hyvin! Täältä on kävelymatka rannalle ja Main Streetille. Santa Monican 3rd Streetin promenaden ostoskatukaan ei ole kaukana, mutta ollaan amerikkalaisittain ajettu sinne parkkihalliin ja kierrelty jalkaisin muuten promea. 

Eilen käytiin ensimmäistä kertaa Santa Monica Pierilläkin, siis tällä visiitillämme. Ainahan siellä kerran pitää käydä. Aamukävelyllä ollaan toki ohitettu se lähes joka päivä, ellei olla lenkkeilty sitten Venicen laiturin suuntaan. Upeat ovat olleet kyllä lenkkeily maisemat ja hah, täytyy vielä kertoa, että yksi aamu rannalla lenkkeili vastaan Claire Danes.



Säät ovat olleet ehkä pienoinen pettymys, siis siihen mielikuvaan mitä Los Angelesin ”ikuisesta kesästä” voisi kuvitella. Muutamia jäätävän kylmiä päiviäkin on ollut ja on täällä jopa satanutkin. Mutta Kalifornia tarvitsee sadetta kipeästi, joten sade on tänne aina tervetullutta. Big Bearilla satoi jopa lunta viime viikolla. Kävin eilen oikein miettimään, että milloin täällä onkaan ns. parhaimmat kelit. Kaikkein lämpimintä on heinäkuusta, jopa lokakuulle saakka. Laskeskelin myös, että olen ollut Los Angelesissa kaikkina muina kuukausina vuodesta paitsi tammikuussa. Vime vuonna myös marraskuun lopulla esimerkiksi oli todella helteistä, että ei täällä hirveän huonoa saumaa lomailla koskaan taida olla. Päivä pari pilvistä ja sitten taas paistaa.

Mutta nyt näiden "hieman kehnompien" säiden vuoksi tuntuu, että ei olla saatu ihan 110%:sta potentiaalia käyttöön tästä ajastamme Santa Monicassa. Meillähän kuuluu tähän asuntoon myös surffilauta! Voitteko uskoa! Olin asiasta aivan innoissani, mutta vaikka täältä löytyy myös märkäpuvut käyttöömme, ei tuo meri jäätävine vesineen oikein kiinnostele tällä hetkellä. Harmittaa pirusti. Mutta ajattelin vielä loppukuusta, ennen lähtöämme kokeilla täällä surffausta ja vuokrata laudan tai mennä surffikurssille ja toivoa että merivesi hieman lämpenisi - toiveajattelua?

Sen sijaan yhden aamukävelyn päätteeksi keksittiin kokeilla talon partsilta löytämäämme longboardia. Ja hah, sehän oli huippu hauskaa! (Ja tosi katu-uskottavaa lenkkikuteissa). Mies onkin skeittausta harrastanut jonkin verran junnuna, mutta siitäkin alkaa olemaan aikaa jo pieni valovuosi. Sori nyt vaan. Eikä minunkaan lapsena kokemani skeittimuistot nyt mitenkään tuoreimmassa muistissa olleet, haha. Oli siis korkea aika updeitata asia! 
Nythän täällä jo mietitään laudan hommaamista ihan vakavissaan ja käytiinkin Venice Beachillä niitä katsomassa jo. Surffilaudanhan olen ajatellut tuoda kotiin ihan vaan koristeeksi ja muistoksi. Pitäisi jostain vain löytää käytettynä sellainen.



Jahas, tässä Suomen lätkäpeliä toisella silmällä seuratessa tajusin, että kohta on aika ryhtyä pakkaamaan jälleen kamat kasaan ja siirtymään seuraavaan paikkaan. Voin muuten kertoa, että enää ei pelkillä käsimatkatavaroilla päästä matkaa jatkamaan, haha. Selvittiin loistavasti puoli vuotta meidän Tortuga-repuillamme, mutta nyt kamelin selkä katkesi ja ollaan sorruttu vähän shoppailemaankin.

On niin harmillista jättää tämä asunto, oltais viihdytty niin paljon pidempään täällä. Mainitsinko jo, että Whole Foodsikin löytyy 800 metrin päästä :) Aijaijai. Matkamme jatkuu tänään ystäviemme luokse sisämaan suuntaan. Ollaan ajateltu
seuraavien viikkojen aikana ajella joko Palm Springsiin tai Yosemiteen, tai siis kumpaankin. Että aika jees! Yosemiten sääennusteita vaan vähän jännitetään, toivottavasti vähän kohentuvat nykyisestä.


 

Santa Monica kuittaa, tällä erää. Tiedän että tänne vielä palataan monen monituista kertaa. Ja nyt Suomi, niitä maaleja!!!


Eng // We have now officially travelled around the world, yay! Now we are enjoying our time here in Santa Monica, Los Angeles.
 

Minkälainen on Waikiki Beach, Havaijilla?

Kun makustelee suussa sanaa Havaiji, se tuo mieleeni palmut ja upeat paratiisirannat. Mutta mikä onkaan Havaiji? Havaijin osavaltion saariin tyynellämerellä lukeutuu useita eri saaria. Tunnetuimpana varmasti Oahun saari, jossa Honolulu ja Pearl Harbor sijaitsee. Honolulu on myös Havaijin taloudellinen keskus ja osavaltion pääkaupunki. Ja eittämättä sitä kautta myös kaikkein turistivetoisin saari. 

Muita Havaijin pääsaaria ovat Havaiji (Big Island), Maui, Kahoolawe, Lanai, Molokai, Kauai ja Niihau. Olisin itse halunnut käymään myös Mauin saarella, mutta ennen Havaijille menoa tuntui jotenkin vaikealta ajatella saarihyppelyjä, koska kaikille saarille joutuu lentämään. Haluttiin mieluummin olla vain yhdellä saarella ja lomailla. Ottaa lomaa lomasta. Ja sehän onnistui meille hyvin täällä Oahun saarellakin ja Waikikin rannalla, vaikka alkushokikseni Amerikkaan paluusta menin pohtimaan ääneen, että onko tämä nyt sittenkään minun makuuni. Mutta onneksi tulin nopeasti järkiini ja Waikiki Beachin nähtyäni olin jo ihan aloha-moodissa!



Toisille osittain ruuhkainen Waikiki Beach toisi hengenahdistuksia, mutta jotenkin asia ei minua niin häirinnyt. Olen turisti muiden joukossa. Sitä paitsi mereen mahtui hyvin uimaan, suppaamaan ja surffaamaan ja se on minulle tärkeintä. Aallot Waikiki Beachillä ovat kyllä täydelliset surffiharrastuksen aloittamiseen. Olin asiasta etukäteen jo kuullutkin, mutta nyt sen pystyn itse toteamaan myös. Tästä syystä tiedän jo, että tänne on palattava takaisin. Missään muualla en ole törmännyt näin miellyttävään ja helppoon paikkaan mitä tulee aloittelevalle surffarille. No okei, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa oli vastaavanlaiset aallot, mutta merivesi ei niissä yltänyt paratiisin tasolle.



Kaikkein kiireisin ja tukkoisin kohta lienet Waikiki Beachillä oli Sheraton Waikiki-hotellin edustalla. Kyllähän se vähän hymyilytti, että miten ihmeessä näin paljon ihmisiä voi edes mahtua samalle rannalle, mutta toisaalta, hyvin sinne sekaan mahtui, eikä tehnyt edes tiukkaa. Toki, ollaan iloisia että otettiin yhden paikallisen kaverin vinkit vastaan ja lähdettiin niiden pohjalta kiertämään yhdeksi päiväksi koko Oahun saari. Silloin todella näimme saaren oikean kauneuden ja rauhalliset rannat ja sen oikean Oahun, kuten paikalliset tuppaavat sanomaan, että Waikiki Beach ei ole oikea Oahu tai oikea Havaiji. Se on totta. On ymmärrettävä että Waikiki Beach on muodostunut aikojen saatossa turistirannaksi ja eikä ihan ilman syytäkään. Onhan se yksi maailman kuuluisimmista ja legendaarisimmista rannoista ja surffauksen syntysijoista.



Havaiji ja Waikiki voisi yhtä hyvin tarkoittaa sanana myös surffausta, siis ainakin minulle. Niin läsnä tämä laji kaikkialla saarella on. Ei ole lainkaan outo näky nähdä suojatiellä surffilautoja surffareiden kainaloissa ylittämässä katua. Lautoja roikkuu pyörien selässä, autojen katoilla, ikkunoista, takakonteista ja onpa niille rannoilla useita omia lautaparkkejakin, joista käyttäjän on helppo napata oma lauta kainaloonsa. Kaikki surffaavat Havaijilla, uskallan yleistää!

1960 alun matkailubuumin yleistyessä Havaijille rakennettiin lukuisia hotelleja Waikiki Beachin rannalle. Myös uudistuotantoa on paljon ja koko ajan rakennetaan lisää. Aurinko hellii kuitenkin rantakansaa koko päivän Waikiki Beachillä, eikä rakennetut hotellit ole esteenä auringon paisteelle. Toisin kuin esimerkiksi Australian Surfers Paradisessa, jossa korkeat tornit blokkaavat auringon puolilta päivin. Waikiki Beach rannan päättää horisontissa näkyvä Diamond Headin kraateri, jonka päälle on muuten myös mahdollista haikata. Me pyöräiltiin useana päivänä Diamond Headin ohitse kauppareissulle Whole Foodsiin, mutta ei koskaan menty kraaterin päälle. Siksi olikin aivan törkeän siistiä nähdä kraaterin ylle lentokoneestä käsin, kun lensimme Honolulusta Los Angelesiin. Muutenkin saari rantoineen näytti aivan törkeän upealta yläilmoista.




Auringon laskettua Waikikin rantahotellit ja kadut täyttyvät illallisvieraista. Tykkäsin tosi paljon kaupungin tunnelmasta, mikä Waikikissa myös iltaisin oli. Tunnelmaa toivat lisää roihuavat soihdut, joita oli kymmenittäin pitkin katuja palmupuiden lomassa. Hotellien ja ravintoloiden täyttämä kaupungin keskusta on käveltävissä helposti, joten autoa et Waikikilla tarvitse. Myös paikallisbussi toimii hyvin. 

Me esimerkiksi käytimme sitä kun matkasimme Pearl Harboriin tai lentokentälle. Lentokentälle mentäessä tai sieltä tultaessa, sellainen vinkki bussimatkustajille, että periaatteessa sinulla ei saa olla isoja matkatavaroita, muita kuin reppu tai sen kokoinen laukku joka mahtuu helposti penkin alle. Kyseessä on paikallisbussi, jota paikalliset paljon käyttävät, joten kapasiteetti halutaan ottaa täyteen käyttöön ihmisillä, eikä laukuilla. Meidän reput eivät ainakaan olleet ongelma bussiin pääsyyn ja näin siellä kyllä yhden perästävedettävän laukunkin.



Olimme varanneet aluksi hotellin Waikikista vain neljäksi ensimmäiseksi yöksi, koska ajattelimme että siirrymme saaren muihin kaupunkeihin. Kirpaisevien hotellihintojen takia ja vaivan säästämiseksi päädyimme lopulta jatkamaan varausta samassa hotellissa kerta toisen perään koko Havaijilla olon ajaksi. Että selvästi jotain paljon hyvää Waikikilla oli meille tarjota! Oletko sinä käynyt Havaijilla tai haaveilet sinne menosta?


Eng // Aloha from Waikiki Beach Hawaii. Waikiki Beach is all about surfing and beach life. But I highly recommend to rent a car even for a day and drive the island around to see the "real Hawaii".

----------
Majoitus: Ambassador Hotel Waikiki, 12 yötä, 1.190 eur  
(Havaijilla hotelleihin tulee yleensä ylimääräinen resort fee maksu, joka pyörii noin 15-25 usd välillä per yö).