Amerikkalaisia vieraita kestitsemässä

Viimeiset viisi päivää ovat sujuneet lähes lentämällä. Saatiin kauan odotettuja vieraita Los Angelisista kotiimme ja yritettiin näyttää heille meidän tavallista elämää täällä kotona, Helsingissä. Sillä sitä he juuri halusivat, eiväthän he olleet ensimmäistä kertaa täällä pohjolassa. Pohjoismaassa nimeltä Suomi, sillä tulipahan viikonlopun aikana kerrattua sekin että Suomea ei varsinaisesti voi lukea mukaan Skandinaviaan(!).

Kalifornia ystäviemme lento perjantaina oli pahasti myöhässä, siispä suunniteltu hurvittelu Lintsillä jätettiin suosiolla välistä. Ensimmäiseksi Suomeen saavuttua ihmeteltiin illan valoisuutta. Vaikka olivathan he siihen jo hieman tottuneet, melkein viiden viikon aikana, toisaalla Euroopassa. Sormet ristissä itse toivoin että Suomen kesä näyttäisi nyt parhaat puolensa. *ei sadetta joka päivä, kiitos*
Lauantaisen Hakaniementorilla shoppailun ja Ruohonjuuressa vierailun jälkeen otettiin kurssi kohti Lohjaa ja ystäviemme mökkiä. Eihän Suomireissu olisi mitään ilman saunaa järvenrannalla ja aitoa mökkikokemusta, vihtoineen/vastoineen. Ja sehän me todentotta saatiin aikaiseksi, sateen ropinoineen kaikkineen. Talviturkkikin lähti lähes kaikilta ja voinpahan vaan sanoa, että olipahan kylmää yöuintia. 
Onneksi aurinko muisti pilkahdella kuitenkin hetkittäin, jolloin maisemat olivat kyllä huikeat. Juuri niin, kuin ne suomen kesässä parhaimmillaan voi vain olla.


Heräsin yöllä kello 03:58 ja nappasin tämän kuvan auringonnousun aikaan.






Oman twistinsä muuten vieraiden kestitsemiseen toi se, että kaverit ovat vegaaneja. Ei mikään mahdottomuus LA:ssa, mutta hieman joutui miettimään asioita uusiksi täällä. Paitsi että, suureksi yllätykseksi kaikki osoittautuikin todella helpoksi. Helsingin Kalliosta löytyy lähes kaikki tarpeellinen apu vegaaniruokien tekoon ja tulipa sitä tehtyä vieraille muun muassa vegaanisia karjalanpiirakoita, lettuja (kahdesti), soijarouhe nachoja ja falafel-pyöryköitä kasvisgratiinissa. Lisäksi mökillä tehtiin porukalla itse seitania, josta jokainen sai rakentaa haluamansa hampurilaisen mökin isännän itse tehtyihin sämpylöihin. Mikään näistä ei ollut mahdoton rasti ja avasi sillä tapaa silmiäni, että esimerkiksi lätyt onnistuu jatkossa tehdä vallan hyvin ilman kananmunia ja maitoa, siis tavan maitoa. Ja ei huolta, vieraamme saivat myös aitoja ravintolaelämyksiä kun vierailtiin mm. Soi Soissa sekä Silvoplee kasvisravintolassa. Lisäksi pääsin viimeinkin vierailemaan keskustan Ekolossa, joka on kokonaan vegaaninen ja avattu sillä välin kun olimme reissussa. Iso suositus muuten paikan "lihiksille" sekä possumunkeille. Ihan kipeen hyviä olivat!

Mutta takaisin nähtävyyksien ja elämysten pariin. Tällä kertaa esittelimme vieraille Helsinkiä vähän erilaisesta perspektiivistä, mereltä käsin. Merellinen Helsinki on nimittäin jotain todella upeaa ja onneksi sadepilvet pysyivät loitolla ja päästiin kunnolla purjehtimaan Pihlajasaaren ympäri, Kauppatoria moikaten ja tietysti Kaivopuiston ja USA:n suurlähetystön ohitse.
Ainut vaan että tänä vuonna suomen kesä vaatii pipoja ja toppatakkia, jotta merillä tarkenee. Onneksi niitä riittää omasta takaa ihan lainattavaksi saakka. Sellaisia eivät nimittäin Kalifornian asukit olleet tajunneet pakata mukaansa. Eikä voi kyllä syyttää heitä.




Mikä parasta, (huonohko) sää ei haitannut meidän vieraita lainkaan. Kuultiinpa jopa pariin otteeseen ilon kiljahduksia kun sade alkoi, koska Kaliforniassa sade olisi pelkästään hyvä asia. Hetken jälkeen he tajusivat, että me ei ehkä ollakaan asiasta yhtä innoissaan. Lupasinkin jatkossa ohjata kaikki sateet mieluusti Kaliforniaan. Eihän ketään haittaa vaan?

Lisäksi meidän vieraat eivät voineet välttyä ylisanoista mitä tulee suomalaisia kohtaan. Ollaan tälläinen ihmeellinen kansa, jossa näyttää ulkopuolisen silmin että kaikista pidetään hyvää huolta, koulut on ilmaisia ja kaikki on fiksuja ja puhuu monia kieliä. Kodit on nättejä ja kaikki toimii minuutin tarkkuudella. Kuulemma sää on vain asia, joka mättää.
Noh, onneksi vierailu Vaasankadulla raotti todellisuutta sen verran, että vaikea oli puolustella sitä minkä helvetin takia yksi alaston mies juoksi kultainen naamio kasvoillaan keskellä tietä perjantai iltana. Koska Suomi.

Tästä ja/tai kaikesta huolimatta, Suomi on yksi heidän suosikkimaitaan. Ja sehän sopii. Aiotaan jatkossakin nimittäin harjoittaa vuoroin vieraissa vierailua. Meidän seuraava reissuhan Kaliforniaan on aika lailla piakkoin. Onkos siitä ollut puhetta? ;)


Eng //  We got guests from Los Angeles, California and spend with them fun five days here in Helsinki, Finland.
By 2 kommenttia
Tunnisteet: ,

Snorklaamassa Havaijin kuumuudessa

Aloha! Kelpaisiko upottaa varpaat turkoosiin, kirkkaaseen meriveteen ja tepastella tulikuumalla rantahiekalla? Itseasiassa niin kuumalla rantahiekalla, että käveleminen siinä on vaikeaa ja oikeastaan joudut vain nopeasti loikkimaan mereen viilentymään. Tiedättekö tunteen? Kuumaa oli siis hiekka nyt keväällä Havaijin Oahun saaren yhdessä ehdottomassa must see-kohteessa Hanauma Bay Nature Reservessä. Kirjoittelinkin siitä jo pintapuolisesti Oahun saarikierroksen yhteydessä täällä.

Snorkkelikamat mukanamme saavuimme Hanauma Bayhin, vuoren rinteen huipulle, jonne autot jätetään parkkiin. Sisäänpääsymaksun maksettu kaikki asiakkaat ohjataan pakolliseen infotilaisuuteen, jossa näytettiin pieni videopätkä Hanauma Bayn luonnonsuojelukohteesta ja sen ainutlaatuisesta koralliriutasta sekä sen eläimistä. Noin 10 minuutin mittainen infotilaisuus oli sikäli oikein hyvä, sillä siellä painotettiin miten tärkeää on, että korallien päällä ei seista eikä niihin muutenkaan saa koskea.
Paahtavassa helteessä lähdettiin kipuamaan rinnettä alas, kohti lahden poukamaa, vaikka parilla taalalla olisi saanut myös minijunallakin alas kyydin. Niin amerikkalaista tuollainen, mutta eihän me sellaiseen tietenkään suostuttu.



Hanauma Bayn pinnanalainen maailma oli ihan kivan monipuolista ja värikkäitä kaloja oli paljon. Kannattaa muuten huomioida kellon aika jolloin tuolla liikkuu, nimittäin me olimme hieman ikävästi liikenteessä laskuveden aikaan ja korallit olivat todella lähellä pintaa ja teki snorklaamisesta haastavaa. Lisäksi mereltä puskevat aallot olivat välistä jopa vaarallisia, kun heittelivät mennessään. 
Mutta se elämä siellä pinnan alla siis - paras ja ihanin ylläri kävi kyllä miehelleni, kun käytiin vuoron perään snorklaamassa ja hän bongasi tämän kaverin sieltä, merikilpikonnan. Yritinkin heti perään lähteä samoille paikoille snorklaamaan ja etsimään kaveria, mutta eipä kaveria enää näkynyt. Sen sijaan näin paljon isoja ja erivärisiä fisuja. Osa niistä oli aika julmetun kokoisiakin. Jopa sellaisia, että teki mieli väistää.

Suht pikaisten snorklausretkien jälkeen kivuttiin helteessä takaisin ylös parkkipaikalla ja pienen evästauon jälkeen jatkettiin saarikierrosta. Mutta olihan huikea, joskin turistien täyteinen, paikka. Kyllä ihan mieluusti vaihtaisin nämä vaivaavat sateet nyt näihin kuviin ja tunnelmiin. Ah, melkein jo tunnen tuon lämpimän merituulen hiuksissani... Ollapa siis Havaijilla nyt.
Ps. Osaksi yhteistyötä ParisRion kanssa, olen myös tätä nykyä vloggaaja heidän uudella ParisRio TravelChannelilla. Tässä ensimmäisiä videomaistiaisia omista filkoistani. Mieluusti kuulen teidän mielipiteenne myös, että miltä video ja muutenkin, että miltä Havaiji näyttää?
 
Eng // Snorkeling in Hanauma Bay, Oahu Hawaii. Looove it! And wouldn´t mind to be there right now at this moment. Here´s also video on snorkeling in Hawaii.
By 38 kommenttia
Tunnisteet: , ,

10 matkakuvaa -blogihaaste maailmanympärimatkalta

Blogin kirjoittaja täällä moi! Heinäkuu kulkee vaan eteenpäin ja kohta ollaan melkein jo puolivälissä kuuta (vai ollaanko? Piti ihan tarkistaa mikä päivä tänään oikein on). En tiedä mihin päivät katoaa, mutta uskokaa jos sanon, että olen kyllä blogia päivittänyt ajatuksen tasolla huomattavasti enemmän kuin todellisuudessa on tapahtunut. Tämä onkin siis oikeasti vasta kolmas postaus tässä kuussa. Hyi häpeää!
Jokin syö selvästikin energiaani ja aikaani. Eikä kukaan muuten muistanut kertoa etukäteen, miten selviytyä pitkältä matkalta kotiin palaamisesta. Mistä siihen manuaali? Sille olisi meinaan ollut jo käyttöä moneen otteeseen.

Mutta mistä apuja sitten krooniseen kaukokaipuuseen ja levottomaan sieluun? No ainakin nyt, näin viltin alla viluissani villasukat jalassa Suomen kesää pitäessä ajattelin piristää itseäni ja palata menneen reissun tunnelmiin blogihaasteesteen avulla. Kiitos siis Ullalle 50 State Puzzle-blogista tästä haasteesta (ja samalla pahoittelut, että vastaamisessa on kestänyt pieni ikuisuus). Mutta lähtetäänpäs sitten liikkeelle. Kymmenen matkakuvaa ja rajaan tosiaan kuvat kuluneelle maailmanympärimatkallemme, vaikka muistakin paikoista näihin olisi löytynyt varmasti passeleita otoksia. Helppoa nimittäin näiden valitseminen ei ollut tuollakaan rajauksella. Vaihtelin ja arvoin kuvia itseasiassa aika pitkään ja monta kertaa. Tässä kuitenkin jonkin sortin päätös ja yhteenveto.


1. Kuva lentokoneen siivestä

Tämä kuva on viime syyskuulta. Finnairin suoralta lennolta Helsingistä New Yorkiin. Tuolloin koko seikkailu oli vielä edessä ja koneesta alas näkymät Hamptonsiin. New York vastaanotti meidät aurinkoisessa ja helteisessä säässä. Kaikki oli vaan niin täydellistä!

  
2. Paras vahingossa onnistunut otos
 
En ole oikein varma mitä tällä tarkoitettiin(?) mutta tämä kuva on siis ihan oikeasti vahinkolaukaus. Nyt kesäkuussa kävellessämme New Yorkin kaduilla halusin innokkaasti ikuistaa tuollaisen tyypillisen Nycimäisen katumaiseman ja höyryävän kaivonkannen. Ryhdyin nostamaan kameraa laukusta ja ennen kuin sain kunnolla kameran edes käteeni kuuluikin räps! Ja tämä kuva oli ikuistunut muistikortilleni. Hassua.


    
3. Matkakuva, joka saa hyvälle tuulelle
 
Lähes kaikki matkakuvat saavat hyvälle tuulelle, joten miten valita vain yksi? Siinäpä vasta pulma, hah. Tässä kuvassa kiteytyy kuitenkin ehkä se kaikkein mieluisin matkailun muoto, road tripit. On huikeaa saada auto alle ja aloittaa seikkailu, vaikkapa tässä tapauksessa kohti Palm Springsin erämaata ja Joshua Treen luonnonpuistoa. Amerikka ja varsinkin Kalifornia on parhaita paikkoja roadtripeille.




    
4. Luontokuva

Eihän tätä haastetta voinut tehdä ilman kuvaa Uudesta-Seelannista. Siispä tässä yksi kuva, tuhansien joukosta, tästä huikeasta maasta. Luontoa ja huikeita maisemia, sitä on Uusi-Seelanti pitkälti.



     
5. Kuva yläilmoista

No taas ollaan New Yorkissa. Mutta minkäs teet! Kaupunki on huikea ja tänne One World Observatorion huikeisiin maisemiin päättyi myös meidän seikkailumme maapallon ympäri.


     
6. Postikorttimaisema
 
Näitä ns. postikorttimaisemia mielestäni löytyi melkein jokaisesta käymästämme paikasta. Oli himpun verran hankalaa päättää minkä tähän nyt laittaisi. Mutta päädyin nyt tähän - kaippa tälläisen kortin itsekin voisi ostaa. Vastaavanlainen kuva (aurinkolasin linssin läpi kännykällä) on otettu myös Fidziltä, mutta tämä kuva on El Nidosta, Filippiineiltä.




      
7. Kuva matkaseurasta
 
Tässä kuva parhaasta matkaseurastani, avopuolisostani, jonka kanssa ollaan reissattu, seikkailtu ja koettu elämää yhdessä jo monen monta vuotta. Uskotteko jos sanon että melkein 18 vuotta? Tämä kuva on otettu banka-veneestä Filippiineiltä matkalla yhteen maailman kauneimmista paikoista, Malcapuya saarelle.




     
8. Fiilistelykuva palmun alla 

Palmu, ranta ja riippumatto. No siitä ei lomakombo juuri parane. Tämä autuus koettiin paratiisissa nimeltä Malcapuya, Coron, Filippiinit.


9. Hyvää huomenta –kuva
 
Hyvä huomen on minulle pitkään nukkumista ja ilman kelloon heräämistä. Hehkuvia kuvia minusta on ehkä turha tulla aamutuimaan ottamaan. Aamupalan aikaan, varsinkin kun se on yhtä värikästä kuin trooppisissa kohteissa yleensä on, voi ja kannattaa tulla herättelemään. Nämä herkut (ja paljon muuta) nautittiin jokaisena aamuna Fidzillä.


10. Lempikaupunkini

City of Angels, LA, Los Angeles, rakkaalla paikalla on monta nimeä ja siinäpä lempipaikkani koko maailmassa. Miksikö? No koska palmut, ranta, surffaus, rentous, auringonlaskut, vuoret. Mainitsinko jo palmut?



Huh, ottipas tämä kuulkaa aikansa :) Käydä kaikki kuvat läpi yhdeksän kuukauden ajalta ja valita niistä muka sopivimmat. Tämä haaste kiersi varmaan aikansa jo jokaisen blogissa, mutta jos siellä on joku kenellä se ei kiertänyt, niin tartu sinä haasteeseen! Tässä yhteydessä vielä iso kiitos haasteen keksimisestä kuuluu Journey Diary -matkablogille. 


Eng // 10 pictures from our around the world trip.
By 20 kommenttia
Tunnisteet: ,

Viime viikonloppu ja Ruisrock

Menikö se kesä jo? Ainakin viime viikonloppu Turussa oli erittäin helteinen, mutta kauhulla mietin muiden kanssa samaa ajatusta, että siinäkö se kesä nyt oli? Aurinko ilmestyi, tuli helleaalto ja sitten se taas katosi sateen ja viiman jalkoihin.
No, ainakin juhlia ja festareita on tänä kesänä riittänyt, säistä huolimatta. Viime viikot kotiinpaluun jälkeen ovat olleet todella kiireisiä. Kotona on ennättänyt juuri ja juuri kääntymään. Ennätimmehän olla huimat kolme kokonaista päivää kotona edellisiltä Belgian festareilta, ennen kuin käänsimme aamuvarhain auton nokan kohti Turun Ruissaloa perjantaina. Porottava helle Turussa oli mahtava! Muuten valitettavasti täyteen tungetusta festarialueesta ei minulta ainakaan järjestyspisteitä hirveästi tipahtele. Ja ehkäpä jätän sen enempää purnaamatta myös siitä, että miten tönivää ja humalaista kansaa rokkiloissa oli.
Meillä oli oma ihana porukka kavereita rokkiloimassa ja ruuan puolestahan festarit olivat kohentaneet otettaan taas entisestään! Pisteet sille!
Oi katsokaa nyt miltä kesäpäivä voi parhaimmillaan näyttää. Tätä lisää, kiitos.


Ja miltä siellä Ruisrockissa sitten kuulosti? Mitä onkaan tapahtunut kuluneen yhdeksän kuukauden aikana musiikkirintamalla? Näin "ulkopuolisen" silmissä ja pitkään radiopimennossa olleen korvissa olin ensimmäisenä iltana todella yllättynyt, kuin ehkäpä koskaan eniten oli ruuhkaisinta rantalavalla Kaija Koon keikan aikaan! Ehkäpä tässä täytyy yllättyä myös siitä, että löysin itseni ylipäätään myös sieltä keikalta, haha. Tinakenkätyttöä lauloi aika korkealta ja kovaa tuhannet ihmiset ja kaikki kakskymppisestä lähtien osasivat tosiaan sanat ulkoa. Tämän täytyy olla Vain Elämää -ohjelman tuotosta.
Toinen huikea havainto oli se, että Peto oli todella irti! Nimittäin Antti Tuiskuhan on räjäyttänyt pankin ihan totaalisesti. En ollut kuullut enkä nähnyt ennen viikonloppua yhtään biisiä enkä musavideota suomalaisilta bändeiltä menneen yhdeksän kuukauden aikana, joten banaani-show ylläri oli melkoinen. Mitäs muuta? Lähes kaikki Vain Elämää -tähdet nähtiinkin tai kuultiin lavalla jossain muodossa, joten se jos mikä näyttää olevan artistille toimiva konsepti. (Täytyy toki tunnustaa, että sarja oli ainoita joita reissulta katselin syksyllä nenäliina kourassa. Paitsi että katselin tietty myös Ensitreffit alttarilla -sarjaa huikealla mielenkiinnolla - ja nenäliinat kourassa tietty).
Pharrell Williamsin keikka oli muuten paljon parempi täällä, kuin mitä se oli Belgiassa. Jotenkin tuntui, että kaveri oli enemmän fiiliksissä täällä. Oon tosin muutenkin todennut, että suomessa on tosi hyvä yleisö. Me jos ketkä osataan arvostaa esiintyjiä.
Myös Don Huonojen paluukeikka oli aika eeppinen. Miten niidenkin edellisistä keikoista ja Ankkarockista voi olla niin kauan... En ymmärrä(!)




Tässä siis pikaisia tunnelmia viime viikonlopusta ja kesästä. Toivotaan että vastaavat helleaallot löytäisi pian takaisin tänne pohjolaan. 
Samalla toivottelen kaikille teille superkivaa viikonloppua! Meitsi lähtee nyt purjehtimaan ja huomenna oliskin edessä kirppisvaatteiden lajittelua sunnuntain Hakaniemen kirpparia varten. Ehkäpä nähdään siellä!


Eng // Last weekend in Ruisrock-festival in Turku.
 
By Ei kommentteja
Tunnisteet: ,

Australia kuukaudessa #IG Travel Thursday

Sydän meinaa pakahtua onnesta, kun aloitin eilen selailemaan näitä Instagram-kuviani Australiasta. Vaikka kaikille reissustamme kysyneille olen aina kertonut Uuden-Seelannin olleen maana se, joka kohosi suosikiksemme, niin itseasiassa näitä aussikuvia katsellessa täytyy kai alkaa ottamaan takapakkia sen asian suhteen hieman. Sillä Australia jos joku, on paikka minne toivon vielä palaavani. 
Emmehän tosiaan tuolla vietetyn kuukauden aikana ennättäneet nähdä kuin murto-osan tätä jättiläismaista mannerta. Ja sitten taas toisaalta, nähtiin ja koettiin aivan älyttömästi! Tässä parhaita paloja ja muistoja meidän kuukauden roadtripiltämme Down Underissa.




Australia kuukaudessa

Sydney ja Bondi Beach

Sydneyn kaupunki vakuutti minut kyllä aika lailla ja huomaan näin jälkikäteen kaipaavani sinne takaisin. Niin paljon jäi vielä tekemättä siellä, sillä jostain kumman syystä olimme varanneet kaupungille vain häpeälliset neljä päivää aikaa. Pahus. Tämä tarkoittanee vain sitä, että Bondi Beach odottelee minua takaisin joku kaunis päivä. Voit lukea lisää Sydneyn fiiliksistäni tästä postauksesta.




Byron Bay

Tämä Gold Coastilla sijaitseva pieni surffikylä lumosi minut aivan täysin. Paikka jäi tietysti myös ikuisesti mieleeni siitä, että täällä rohkenin mennä surffikurssille ja ihan oikeasti surffasin. Jos tänne pääsisi suoralla lennolla, minun etelänkohteet olisi päätetty aika helposti. Ihan minun paikka! (vaikka jälkikäteen olen lukenut ja kuullut muilta miten hippi ja pössyttelyhenkinen paikka kuulemma on. Syytä ehkä tässä vaiheessa korostaa että sen takia tämä paikka ei todellakaan noussut suosikikseni. Ei ole mun juttu). Byron Bay, tykkäsin! Korjaan, rakastin! Hehkuttelin paikasta aikaisemmin blogissani täällä.




Surfers Paradise

Australian suurin pettymys koettiin täällä. Paikka on varmasti parhaat aikansa nähnyt ja paratiisi oli täältä aika kaukana. Harmitti, sillä odotukset olivat erittäin korkealla paikan suhteen. Kuten muutamat paikalliset sanoivat Byron Bayssa meille, että ajakaa tämän paikan ohitse, nopeasti. Ei uskottu, vaan vietimme täällä parikin yötä. Ehkäpä vinkkinä siis muille kohdetta suunnitteleville, että pysähdys täällä ei välttämättä kannata. Australiassa on niin paljon muita mageempia rantoja ja paikkoja jossa viettää aikaa. Tämä on vähän kuin Australian Vegas, mutta ei sitten kuitenkaan. Lisää "pettymyksestä" voi lukea täältä.
 


Airlie Beach

Meille Airlie Beachistä tuli Australian pohjoisin paikka, jossa vierailtiin. Jätimme siis suositun Cairnsin kokonaan välistä. Olimme Gold Coastin Byron Bayssa ollessamme varanneet aika extempore 4 päivän purjehduksen Whitsundaysin maisemissa ja valliriutan lähettyvillä, joten tästä syystä meidän auton nokka siirrettiinkin osoittamaan Airlie Beachiä. Kaupunki olikin ihan viehättävä ja siellä viihtyisi helposti pidempäänkin. Tosin rannoilla ei voinut uida, ilman märkäpukua. Että sellainen paratiisi. Lisää Airlie Beachistä täältä.
 


Whitsundays ja purjehdus

Australian kohokohtiin lukeutui (kenguruiden ja koaloiden näkemisen lisäksi) ehdottomasti purjehdusretki Whitsundaysilla. Aluksi hieman epäröiden alkanut purjehdus osoittautui ikimuistoiseksi, eikä iltaisin laivan ympärillä hyppivät delfiinit tehneet siitä vähemmän ikimuistoista. Tämä oli elämys, isosti! Kirjoittelin blogiini purjehduksesta pariinkin otteeseen ja ne löytyvät täältä: osa1 ja osa2. Lisäksi samaisella purjehduksella kävimme myös snorklaamassa merikilpikonnien kanssa sekä sukeltamassa valliriutoilla.
 



Mackay

Kaupunki jossa "jouduimme" yöpymään pitkien ajomatkojen vuoksi. Mutta eipä siinä mitään, käytiin ensimmäistä kertaa syömässä paleo ravintolossa ja herkkuahan se oli. Mackay oli myös kohtalaisen iso ja virikkeellisen oloinen kaupunki. Sieltä löytyi myös iso satama, jonka suuruuden jalkoihin tämä vanha majakka oli jäänyt.
 


Brisbane

No jaa, näyttäähän tämä Brisbane näissä kuvissa ihan kivalta, mutta jotenkin kaupunki jäi meille vain vajaaksi. Vietettiin siellä lopulta useampi yö, mutta enemmänkin odotellen lähtöä seuraavaan kohteeseen. En osaa oikein edes sanoa miksi kaupunki ei sytyttänyt, sillä olihan täällä ulkoisesti kaikki kohdillaan. Paitsi rantaa täällä ei ollut kuten Sydneyssa. Brisbanesta merenrannan sijaan löytyy kaupungin keskelle rakennettu tekoranta. Brisbanesta kirjoittelin myös aikaisemmin täällä.




Hervey Bay

Hervey Bayhin päädyttiin lopulta sattumalta tai olosuhteiden pakosta. Miten sen nyt tulkitsee, mutta tämä rantakaupunki sopi hyvin ajoreitillemme. Lopulta tykättiin rennosta pikkukylästä niin paljon, että varattiin samoin tein yksi yö lisää hotellistamme. Tästä paikasta en olekaan vielä kirjoittanut blogiini mitään, mutta kylän yksi isoimmista nähtävyyksistä  on Vic Hislop Shark Show -museo. Paikka oli itseasiassa aika mielenkiintoinen, vaikka parhaat päivänsä nähnyt tämäkin. Muistutti sopivasti siitä faktasta, että Australiassa on todella haita, jaiks!
 

Harmi sentään, että Australia on niin pirun kaukana Suomesta, joten sinne ei aivan tuosta vaan tule lähdettyä. Mutta jos päätät lähteä, niin oikeastaan antaisin vaan vinkkinä sen, että ota aikaa. Maa on niin huikean suuri ja välimatkat jotain käsittämättömiä, että reissu kannattaa suunnitella hyvin etukäteen. Kuukaudessa ei mitenkään ennätä nähdä koko Australiaa.

Meillä meni Brisbanesta Airlie Beachille ajaessa monta päivää ja takaisin sama homma. Matkalla ei ollut juuri mitään, ei siis mitään, muuta kuin suoraa tietä. Australian roadtrip tarkoittaa paljon istumista, suorititpa sen sitten oikeastaan millä kulkupelillä tahansa. Esimerkiksi yhtenä päivänä gps-laite ilmoitti meidän määränpään olevan reilun 700 kilometrin päässä. Nice! Junassakin istuimme Sydneysta Brisbaneen 12 tuntia ja siihen vielä kaupan päälle kolme tuntia bussissa. Sanoinko jo, että Australia on iso maa..? Vaikka sitä samaa on itsellenikin toitotettu, en sitä ottanut ymmärtääkseni ennen kuin fyysisesti olin itse paikan päällä. Paljon jäi myös näkemättä suurien välimatkojen takia. Kaikesta huolimatta, Australiassa minua houkuttelee kovasti takaisin Byron Bay ja Sydney. Joku päivä, toivottavasti vielä surffaan uudestaan noilla aalloilla.

Oletko sinä myös ihastunut monipuoliseen Australiaan?
 
 
Eng //  Part of the Instagram Travel Thursday -campaign I decided to make a collection a places we visited in Australia, based on my Instagram pictures.

 
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday kamppista. Suomessa Intagram Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca. Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasevenseas nimellä. 
By 18 kommenttia
Tunnisteet: , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)