Turistina Tukholmassa - Mini Guide

Heinäkuinen Tuhkolma, on vähän kuin mikä tahansa kesäpäivä missä tahansa skandikaupungissa. Aurinko lämmittää, mutta mereltä puhaltava tuuli samalla viilentää. Vietin Tukholmassa lähes viikon heinäkuun alkupuolella TBEX matkabloggaajaseminaarissa ja asuimme onnellisena Forenomin meille järjestämässä Kungsholmenin kodissamme. Pääsin siis kerrankin oikein kunnolla käsiksi tähän naapurimaan pääkaupunkiin.

Onko sinullakin samanlainen historia Tukholman suhteen, että olet vieraillut siellä lukemattomia kertoja, mutta yleensä aina vain päiväseltään ja sen aikaa kun risteilyalus on maissa? Minun tarinani on ainakin juuri tämä. Siitä syystä olikin super nastaa heittäytyä oikein ajan kanssa turistiksi ja hypätä saamillamme 2 päivän Stockholm Pass-korteilla turistoimaan! Kortilla pääsee ilmaiseksi jopa yli 60:een nähtävyyteen ja sitä voi käyttää Hop on Hop off-busseissa sekä mm. vesibusseissa, mikä osoittautuikin todella käteväksi kulkupeliksi liikkumiseen paikasta toiseen.



Gamla stan / Vanha kaupunki
Tukholman vanha kaupunki on varmaan suurimmalle osalle se eniten tutuin paikka, eikä siinä mielessä juurikaan esittelyjä kaipaa. Tukholman sydämestä saa mielestäni hyvän kuvan jos katsastelee sitä Södermalmin suunnilta ja Slussenin metroaseman tietämiltä, josta tämä alla oleva kuvakin on otettu. Vanhassa kaupungissa on paljon viihtyisiä ravintoloita ja kahviloita, sekä ihan sitä perinteistä turistikrääsääkin. Jätskit nyt vähintään kannattaa nautiskella tuolla mukulakivien kaduilla lämpimänä kesäpäivänä.





Hop on Hop off -bussi ja venebussi
Stockholm Pass -korttiin sisältyi rajoitukseton käyttö tavan busseihin sekä venebusseihin. Valitettavasti seminaarin takia, en ennättänytkään legendaariseen Hop on Hop off-bussiin, mutta veneellä liikuimme useasti kohteesta toiseen ja se itseasiassa osoittautui todella käteväksi. Vene ajelee mm. kuninkaanlinnan ohitse ja voipa matkalla hyvällä tuurilla ikuistaa myös kerran päivässä ammuttavat laukaukset Skeppsholmenin saarelta, jossa on paljon Ruotsin armeijan vanhoja kasarmirakennuksia. Jatkoimme itse veneellä kohti Grönä Lundia, josta matka jatkui pari tuntia myöhemmin vielä Fotografiska museolle. Kaikki siis veneellä kätevästi.








SkyView
Ericsson Globe on varmasti monelle tuttu rakennus. Onhan siellä pelattu ennen lätkääkin, aika ikimuistoisestikin. Nykyisin tämän maailman suurimman pallomaisen rakennuksen päälle pääsee käymään lasigondolilla, joka kuljettaa sinut hitaasti aina 130 metrin korkeuteen. Matka huipulle tai takaisin, ei ollut edes paha. Kyyti oli niin rauhallinen, että ei edes heikottanut. Maisemat sen sijaan olivat vähän niin ja näin, johtuen Globenin ehkä hieman etäämmästä sijainnista, kaupungin keskustaa ja maamerkkejä sai vähän hakea.
Tänne kannattaa saapua heti aamusta saadakseen paikat ensimmäisiin lähtöihin. Matka ylös ja takaisin maanpinnalle kestään noin 20 minuuttia. Lähin metropysäkki on Globen.










Gröna Lund Tivoli
Djurgårdenissa sijaitseva Gröna Lundin tivoli on ehkä kaikkein karkkisin asia Tukholmassa ja sen riemusta saa nauttia kaupungilla muutenkin kävellessä. Vilkahteleehan korkeat huvipuistolaitteet sieltä täältä talojen lomasta, sekä toisinaan iloiset riemunkiljahdukset kaikuvat pitkälle vetten päällä. Tivolin sijainti on siis mitä mainioin. Tukholma -kortilla pääset ilmaiseksi sisään tivoliin, mutta laiteliput eivät kuulu hintaan. Me päätimme revitellä ja kokeilla tuota ihanalta näyttävää Eclipse -keinukarusellia, joka nostaa ihmiset korkeuksiinsa ja pyörittää komiasti kaupungin yllä. Omalta osaltani oli todellakin virhe mennä tuohon laitteeseen. Pelkäsin nimittäin ihan kamalasti koko kyydin ajan ja huusin varmaan taukoamatta. Miten jokin noin kauniilta ja romanttiselta näyttävä laite voikin olla niin kamala...? Omalta osaltani tuo yli satametriä korkea keinu ja sieltä avautuvat näköalat jäivät siis kokematta. Avasin silmäni vain pari kertaa ja ihan vain hetkeksi, jolloin näin merta varpaitteni välistä. Ei kiitos, oli jostain syystä ihan liikaa... Toivoin vain että kaksiminuuttinen kidutus keinutus päättyisi mahdollisimman pian. Ja tämä tulee siis henkilön suusta, joka on uskaltautunut mm. Las Vegasin Stratosphere -pilvenpiirtäjän katollakin oleviin laitteisiin, kahdesti. Tarkistin vielä tätä kirjoittaessa, että keinun maksiminopeus on lähes 70 km/h. Ei siis ihme kun minusta tuntui, että tukka irtoaa päästä ja lennän saletisti koko keinusta pois.
Älkää ymmärtäkö väärin. Muutoinhan tivoli on tosi kiva ja viihtyisä ja mikä positiivistä, niin ravintoloiden hinnat olivat järkeviä, eivätkä lainkaan kiskurihintoja. Iso suositus Gröna Lundin tunnelmalle!






ABBA The museum
Tulholma -kortilla saat ABBA museoon -20% alennuksen ja syy miksi haluan nostaa tämän museon käymisen arvoiseksi kohteeksi, on se, että tämän hauskempaa ja hyväntuulisempaa museota saa hakea. Täältä todellakin tanssit laulaen ulos glitterikerros olkapäilläsi. Museossa vierähtää helposti tunteja, riippuen kuinka innokkaasti haluat laulaa ABBA-karaokea (check!) tai tanssia ABBA discossa (check!). Kaiken kukkuraksi voit kiivetä lavalle bändin kanssa (check!), uuden hologrammiteknologian avulla. Se jos mikä oli siistiä! Kaikki nämä esiintymisesi voit jälkikäteen ladata itsellesi netistä, henkilökohtaisen koodin avulla. ABBA kuume ei kyllä kuole koskaan! Haluan palavasti takaisin tähän museoon!




Vasa Museum
ABBA museosta vain kävelymatkan päässä sijaitseva Vasa museo onkin sitten astetta vähäeleisempi paikka. Tämä 1600 -luvulla uponnut alus uinui merenpohjassa reilut 300 vuotta, ennen nostoaan. Surulliseksi tarinan tekee myös se, että laiva ennätti purjehtia vain vaivaiset 1300 metriä ennen uppoamistaan. Museon laivasta kertova video oli itseasiassa hyvin mielenkiintoinen, mutta muutoin itse museo on aika nopeasti läpi käyty. Ellei nyt satu olemaan suurta mielenkiintoa juurikin uponneita tai muuten vaan vanhoja puulaivoja kohtaan. Täyty kyllä todeta, että veneen yksityiskohdat olivat huikeita!




Vasa laiva kaikessa väriloistossaan.


Fotografiska -museo
Tämä on se museo, joka sijaitsee lähimpänä Viking Linen satamaa ja jonka ohitse olen itse kävellyt kymmeniä kertoa. Vaan en nyt. Nyt meillä oli aikaa tutustua itse museoon ja siellä olleisiin näyttelyihin. Greta Garbosta kertova valokuvanäyttely pyörii muuten vielä 21.8.2016 saakka, mutta itseäni eniten puhutteli Bryan Adamsin (25.9.2016 saakka) näyttely. Tukholma -kortilla on tännekin ilmainen sisäänpääsy ja lähin metroasema on Slussen, mutta aivan oven eteen pääset kätevästi venebussilla.



Itselleni teki ainakin hyvää laajentaa Tukholma näkymystäni ja oli kivaa nähdä enemmän, kuin pelkkä T-centralen ympäristö ja kaupat. Mutta jos shopattavaa etsit, niin sieltä ympäristöstä ne kyllä edelleenkin löytyvät. Kungsholmenilla oli myös oma kauppakeskus ja epäilemättä monessa muussakin kaupungisosassa.
Tukholma valloitti minut täysin, kun kerrankin sain siellä oikein ajan kanssa olla. En voinut sille mitään, että kaupungin katuja astellessani päässäni soi koko ajan vai ABBA. Ja eihän se pöllömpää ole kävellä kesäisiä katuja, kun mielessä raikaa vain Dancing Queen...




Tukholma, Thank you for the Music and ABBA! Tukholmassa parasta on myös se, että se on tässä ihan lähellä. Me tapaamme uudestaan vielä monta kertaa, tiedän sen. Mietin vaan tässä vielä, että voisikohan sinne ABBA museoon vaan muuttaa...?

Mitä ajatuksia Tukholma sinussa herättää ja ennen kaikkea, oletko vieraillut kaupungin museoissa, kuten esimerkiksi nyt tuolla ABBA museossa?


Eng // My Mini Guide what to do in Stockholm, Sweden and where ex. to use Stockholm Pass.
 

Villit ja vähäpukeiset Halloween Fantasy Fest -bileet Key Westissä

Kymmenen päivää kestävä Floridan Fantasy Fest -festivaali ei taida olla kenellekään paikalliselle vieras käsite, nimittäin kenelle tahansa Floridassa mainitsi lentävänsä Key Westiin Halloweenin viettoon, heidän ensimmäinen reaktionsa oli 'wow'! "Aiotte mennä Fantasy Festeille!" Tälläisten reaktioiden jälkeen alkoi itseänikin kiinnostaa, mistä oikein on kyse. Googlen kuvahaku sai kieltämättä aamuteet väärään kurkkuun. Ollaanko me oikeesti menossa noihin samoihin juhliin? Mitähän sinne muuten kannattaisi pukea päälle? Päätin lopulta Halloweenista huolimatta olla pukeutumatta mihinkään teema-asuun ja kaivoin olemattomista käsimatkatavaroistani päälle sen mitä kassista löytyi. Vastaus siihen mitä Fantasy Fest -juhliin enemmistön mielestä kannattaisi pukea löytyi paikan päältä – ei juurikaan mitään.







Päivällä karnevaalimeininki oli vielä kohtalaisen kesyä, paria rohkeampaa bodypaintingia lukuun ottamatta. Karnevaalitunnelman todellakin aisti kaupungilla ja ihmiset olivatkin kerääntyneet jo päivällä varailemaan parhaita paikkoja illan kulkueeseen. Porukkaa kerääntyi kaduille taittotuolien kanssa ja välistä jos minkälainen zombie tai kummitus kurkkasi olan takaa. Drinksuja sai juoda kaduilla ja kaikilla tuntui olevan hyvä pöhinä päällä.

Me odottelimme Ullan kanssa auringonlaskua ja samaan aikaan lennolta saapuvia suomalaisvahvistuksia Jenniä ja hänen miestä kaverinsa kera. Kun oltiin saatu viimein porukka kasaan, suunnattiin mekin kadun reunaan Fantasy Fest -paraatia odottamaan. Eikä aikaakaan, kun kaulamme alkoi täyttymään noista "Mardi Gras beadseistä", eli värikkäistä helminauhoista. Jokainen paraatilainen nimittäin jakoi ja heitteli niitä kadun varsille kertyneiden ihmisten kauloihin. Ja heitettäessä ne osui välillä otsaankin, kovaakin.






Helminauhojen keräämisen tyylinäyte







Key Westissä Halloweenina tuntui, että aivan koko kaupunki juhli! Ja olipa Fantasy Fest -juhliin saapunut myös itse Hugh Hefner, mukanaan kaverinsa Ron Jeremy. Näistä vanhanliiton juhlijoista löydät kuvat tästä alta, jos et satu heitä heti tunnistamaan. Hefner on kuulemma aikaisemmin näyttäytynyt Fantasy Festeillä, joten paikallisille kaveri on ihan tuttu näky.










Halloween -kulkueen päätyttyä Fantasy Fest -bileet kaupungilla sen kun jatkuivat vaan, ravintolat täyttyivät juhlijoista ja me suuntasimme hieman etäämmälle rantaravintolaan myöhäiselle illalliselle. Helminauhoja näkyi aivan kaikkialla kaupunkikuvassa, vielä seuraavana päivänäkin. Ja helminauhat muistutti meitäkin heti aamulla hotellihuoneessa herätessämme juhlista. Pöydällä ja lampun varjostimesta roikkui vajaan sadan kappaleen helminauhakorun nivaska muistuttamasta eilisistä juhlista.

Nämä kymmenpäiväiset Fantasy Fest -kekkerit huipentuvat siis Halloween -paraatiin. Kaupungin hotellit täyttyvät vieraista, sillä juhliin osallistuu noin 70 000 ihmistä. Jos aiot Key Westiin lokakuun lopulla, huomioi 24/7 juhlat ja mahdollinen hotellien huono saatavuus. Mutta tulipahan koettua tälläisetkin bileet, ainakin kerran elämässä.


Eng // Once in a lifetime, Fantasy Fest in Key West.

Auringonlaskun SUP Pihlajasaaressa

Mitä saadaan, kun päättää extempore pakata purjeveneeseen, kapteenin lisäksi, Helsingin omat suppisiskot ja heidän ilmatäytteiset sup-lautansa? Siihen päälle mahassa kurniva nälkä ja suunnaksi Helsingin Pihlajasaari. Minäpä kerron. Siitä saadaan täy-del-li-nen ilta ystävien kanssa ja rinnakkaistodellisuus trooppisten supvesien tapaan. Sillä tämäkin kuva voisi olla mistä päin maailmaa tahansa, eikö? Mutta on Suomen kesästä. Siitä parhaasta.



Lyhyen venematkan päätteeksi suuntasimme kaikki nälkäisinä kohti Ravintola Pihlajasaarta, jossa oikeasti kannattaa käydä nauttimassa perinteisiä kesäherkkuja, eikä hinnatkaan onneksi ole liian hurjia. Perinteinen pannarijälkkäri on ollut jokaisen suosikki, eikä varmasti jätä ketään nälkäiseksi.

Hetki ennen auringonlaskua ikuistettiin vielä sup aka Cali-siskokset kuvaan ja sit hypättiinkiin veteen. Tai no, itselläni talviturkin heittoon meni jokunen tovi mutta lopulta uskaltauduin uimaankin ja sen jälkeen suppilautailu olikin kahta kivempaa, eikä lajissa tullut edes kylmä. Koska oltiinhan Floridassa... Eiku Havaijilla, eiku...


 
Pihlajasaaren rannat ovat kyllä kiva ympäristö suppaamiseen ja hiekkarannat oivia rantautumiseen, kunhan ei anna isojen Tallinnaan matkaavien risteilyalusten aaltojen haitata. Toiveissa oli tuolloin kiertää koko saari laudalla, mutta aurinko laski sitä rataa, että pimeän tullen vieraaseen paikkaan ei ole ehkä ihan viisainta lähteä suppailemaan.




Aloha! Kiitos laudoista ja seurasta Ulla ja Mirkka








Oman suppilaudan omistaminen on ollut jo pidempään haaveissa ja tämä veneretki osoitti sen, kuinka siistiä olisikaan aina perillä kohteessa vain kantaa lauta laukusta laiturille ja pumpata se täyteen ja hypätä siihen. Tutustua saariin meloen ja polskia laudan kanssa meressä. Tuolloin päätinkin, että olisipa nastaa saada koko viikonlopuksi lautoja testiin ja hieman tunnustella niiden käyttöastetta ja sitä, kuinka erilaisia ne voivat ollakaan.

Siitä se ajatus sitten lähti ja saavuttiinkin juuri takaisin kotiin yhdistetyltä purjehdus ja sup-viikonlopulta. Tästä reissusta blogissa lisää myöhemmin - jo nyt voit katsella fiiliksiä esim Siveltimellä-blogin Facebook-sivuilta, Instasta tai Snäpistä nimimerkillä @sannasevenseas

Oletko sinä jo kokeillut suppailua? Suosittelen isosti ja siispä toivotankin kaikille mahtavaa suppailu kesän jatkoa, sillä kesähän jatkuu! #SupCityHelsinki


Eng // Sup (stand up paddling) in sunset at Pihlajasaari, Helsinki.


Yhteisiä tuulia...

...on meille tänään kertynyt jo kokonaista yhdensäntoistavuotta! Kyllä, tavasit aivan oikein ja kirjoitetaan se nyt vielä tähän, kun itseänikin hirvittää noin iso numero, 19. Voitteko uskoa! En minä ainakaan, siis suostu oikein ymmärtämään, että mihin tämä aika oikein juoksee. Ihan hullua. Vastahan me oltiin ihan super nuoria ja kaikki vielä edessä ja avoinna. Nyt ollaan vaan ihan vähän vanhempia ja miten musta tuntuu, että edelleenkin kaikki on vielä hyvällä tavalla avoinna ja unelmia edessä. Se on kaiketi ihan hyvä juttu, eikö?

Pääsääntöisesti meidän tuulet näiden vuosien varrella ovat olleet hyviä ja myötäisiä, mutta tottakai tuollaiseen aikaan mahtuu myös vastatuulia ja miksei niitä karikoitakin. Toistaiseksi kaikesta ollaan kuitenkin selvitty, yhdessä. Ja toivon niin tietysti jatkossakin.




 

Kohta me pakkaamme kimpsut ja kampsut ja kurvaamme kaupan kautta vielä herkkuosastoille. Purjeveneemme aka kesämökkimme irtautuu pian tutusta kotisatamasta ja lähdemme seilaamaan toistaiseksi vielä tuntemattomaan määränpäähän. Olisi kiva käväistä jollain uudella saarella Helsingin tai miksei Espoonkin edustalla. No katsotaan. Antaa tuulien ohjata minne mennään. Pääasiahan on itse matka. Kuten elämässä yleensäkin. Nautitaan siitä. Ihanaa kesäpäivää kaikille ja muistetaan rakastaa!


Eng // Today we celebrate our 19th anniversary together. Time flies. It´s crazy, I know.


Onnellisena Tukholmassa

Tiedättekö sen tunteen, kun jokin paikka tuntuu heti kodille? Paikalle jonne voisi jäädä pidemmäksikin aikaa. Meidän Tukholman kotimme oli juuri tälläinen. Asuintalomme alakerran kivijalasta löytyi täydellinen smoothie baari (Juice Fabriken) ja meidän ikkunoista näki kattojen ylle. Sisäpihalla oli iso grillikatos, jossa yksi ilta kippisteltiin elämälle! Elin viime viikolla muutenkin hyvin onnellisena Tukholman Kungsholmenin kodissamme Veeran ja Mirkan kanssa, kodissa jonka Forenom oli meille järjestänyt. En juurikaan tiennyt maailman menosta muuta, kun ajatukset olivat TBEX matkabloggaajaseminaarin kiireisessä aikataulussa. Maailman ja kotipuolen ikävät uutiset pureskellaan oikeastaan vasta nyt... Mutta mennään takaisin aikaan ihanaan - tältä se näytti. Oi Tukholma!













Meidän blogiresidenssin toista huoneistoa asutti diginomadi Mirje ja Italiassa asuva Heli. Oli mukavaa tutustua oikein ajan kanssa toisiin matkabloggaajiin ja vaihtaa ajatuksia reissaamisesta ja bloggaamisesta. Kotimme olivat lähes identtiset ja ovet olivatkin aina avoinna toisillemme.













Rakastan muutenkin yli kaiken vanhojen talojen tunnelmaa ja en voinut olla ajattelmatta vaikkapa noiden ihanilta näyttävien kattohuoneistojen elämää, Tukholman kattojen yllä. Onneksi sain hetken asua täällä, Tukholmassa, joka tuntui kuin kodille.

*Asunnon meille TBEXin ajaksi tarjosi Forenom.

Eng // Happiness is...our Stockholm home by Forenom.