Nameriikka forever
sunnuntai 18. toukokuuta 2014
Miltähän tuntuisi ostaa vain menolippu, eikä paluuta lainkaan? En ole itse koskaan ollut niin rohkea, että olisin jättänyt paluulentoni ostamatta. Toki monesti (lähes aina) reissuillani toivon että sen paluulipun voisi vaan unohtaa, jättää käyttämättä tai että jättimäisen tulivuoren purkauksen tuottama savupilvi estäisi paluuni ainakin muutamaksi lisäpäiväksi... Mutta nytpäs tiedän yhden, joka tietää miltä se tuntuu, mun ystävä Maria! Tämän rohkean ja söpön mimmin läksiäisiä vietimme eilen, lauantaina. Ja koska olemme tavanneet Amerikka-kerhon kautta, oli muiden juhliin osallistuvien kesken kuin itsestään selvää että amerikka-teemalla mennään.
Ei kai voi mennä pahasti pieleen jos menussa on itse tehdyt burgerit ja lemonade, sekä jätski-suklaa-cupcakes-vaahtokarkki-herkut jälkkäriksi. Kaikki kantoivat ihanasti kortensa kekoon herkkupöytään ja sain ilon ja kunnian hostata läksärit meillä. Rakastan niin juhlia ja niiden järjestämistä! Ja ehkä suurin kunnia jonka olen hetkeen kuullut, oli se kun Kea kiljahti eteiseen tullessaan että täällähän tuoksuu ihan In-N-Outilta! Amen to that. Hykertelin tätä ensimmäisenä tänä aamuna...koska In-N-Out, hel-lo!
Älkää muuten ihmetelkö, jos nämä ameriikka-fiilistelyt saattaa näyttää äkkiseltään övereille. Noh, ehkä ne tosissaan näyttävätkin, hahaha. Mutta kuten puhuttiin eilen, mielummin överit kuin vajarit.
Meidän SURPRISE-huudot onnistui nappiin ja juhlakalu sai syleilyynsä amerikanlipun, koska kaikkien meidän tiet, unelmat ja reissut vievät aina lopulta Ameriikkaan. Niin myös toivottavasti tämän rohkean seikkailijan!
Nameriikkalaisia alias Namelaisia eli Amerikka-faneja luokkakuvassa suosikkimaan lippuun kietoutuneena: Ihanat Milla, Inka, minä, Ulla, seikkailija Maria, Kea ja Kirsi.
Vaikkakin kyseessä olikin läksiäiset, riemu oli katossa loppuun asti ja surumoodiin emme päässeet, koska luulen että me kaikki tiedämme, että vaikkei paluulippua tällä seikkailijattarella ole, me niin tullaa tapaamaan toisemme vielä! Ehkäpä aikaisemmin kuin osaamme arvatakaan.
Kiitos vielä kerran ihanuudet – teidän seurassa mikään matkaunelma ei ole mahdoton ja teidän vertaistukenne on käsittämättömän tärkeää. (Ja miten paljon meillä riittääkään Amerikka-juttuja jaettavaksi – love it!). Meidän seikkailija Marialle toivotan tätäkin kautta maailman parasta reissua! Ollaan niin onnellisia ja ylpeitä sun rohkeudesta!
Tunnisteet:
koti,
matkabloggaaja,
Name,
Tapahtumat
SEVEN SEAS -MATKABLOGI I Seikkailuja maalla ja merellä – horisontissa siintää paratiisirannat, suurkaupungin valot ja kaunis kotimaan saaristo
loading..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oooh, miten ihana on palata eilisen tunnelmiin vielä blogien kautta! Just itekin kirjoittelin ajatuksia joita heräsi. Voi miten hyvin sää olit taas saanut asioita puettua sanoiksi, erityisesti tämä kolahti: "Meidän SURPRISE-huudot onnistui nappiin ja juhlakalu sai syleilyynsä amerikanlipun, koska kaikkien meidän tiet, unelmat ja reissut vievät aina lopulta Ameriikkaan." JES! Nameriikka forever, indeed!
VastaaPoistaKiitos vielä loistavista juhlista ja emännöinnistä! Sinä sen osaat <3
Niin onkin ihanaa palata eilisiin tunnelmiin, kun oli niin kivvaa! :) Kiitos siitä teille <3 Ja ihanaa että sulta tulee kuvia ja postaus kans...jeee! Can´t wait! Pian nähdään taas - ja Amerikka hengessä tietty!
Poistaps. Amerikanlippu on mielestäni yksi kauneimmista lipuista, monellakin tapaa. Sopii pirun hyvin meillekin mun mielestä ;)
Mää oon aivan samaa mieltä - yllättäen! - tuosta amerikan lipusta! :D Se on tosi hieno ja sopii teille tosi hyvin!
Poistahihhh, tietty. Sanomattakin selvää <3
PoistaIhania kuvia ja vitsi oli ihanat kekkerit. Iso kiitos vielä loistavalle emännälle, ilta oli ihana!
VastaaPoistaIlta oli ihana toden totta ja kiitos siitä itsellenne! :D
PoistaVoi että, välistä kourasee oikein mahan pohjalta Marian puolesta. Sinne se maailmalle kohta lähtee... Lisää kekkereitä vaan, eiks niin! :)
Sun blogissa on kyllä kivoja kuvia! :)
VastaaPoistaMoikka Jenni, ja kiitos mieltä lämmittävästä kommentista. Ihana kuulla ja merkkaa paljon :)
PoistaKiitos vielä upealle emännälle! Oli kyllä parhaat kekkerit pitkään aikaan... mihin se aika aina oikein katoaa kun on hauskaa? Lisää kekkereitä vaan ja pian! ♥ ♥ ♥
VastaaPoistaKiitos sulle ihana Kea <3 Huippu kekkerit oli; parasta seuraa ja loistavia herkkuja. Mutta niinhän sitä sanotaan että hyvässä seurassa aika rientää ;) Ei muuta kuin uudet kekkerit tulille, ja ihan justhan me onneksi nähdään taas, jeee! Ciao ciao <3
PoistaVoi vitsit miten paljon sainkaan näistä bileistä alkuviikkoon virtaa! Kiitos ihanista bileistä ja laatuseurasta :)
VastaaPoistaKiitos Milla itsellesi, ihanaa että pääsit mukaan! Ja ne Stockan minisuklaa cupcakesit oli jumalaisia, nam :) Tälläisistä jutuista saa kyllä niin virtaa viikkoon, totta! :D
PoistaOho päädyin tänne jostain linkistä Cosmon blogista ja kukas siellä loistaakaan bileiden sankarina: munkin hyvä kaveri! Hehe kiva ylläri!
VastaaPoistaMoikka Ella! Eikä...kyllä maailma on sitten pieni ;) Kävin kurkkaa sun blogia ja asutko siis Ausseissa? iiiik, en kestä! Sinne on aikomuksena reissata tässä joskus lähitulevaisuudessa :)
PoistaKiitos kommentistasi :)
No niinpa :) Joo Sydneyssa asun, tosin just nyt matkalla kotiin parin viikon lomalle jee! Australiaan odottelen kovasti vierailijoita, mutta se on niin hemmetin kaukana. Ehka seikkailija Maria voisi tulla ellei jamahda ihan Ameriikan mantereelle tai vaikka sina :)
PoistaIhan loistavaa! Mä kerron sulle heti jos/kun meidän reissut päätyy Ausseihin! Oon aina halunnut sinne...surffibeacheille :) Ja sultahan saa sitten loistovinkkejä sieltä ;)
PoistaHuippua jos Maria päätyis sinne myös ;) Tervetuloa Suomeen! Täällä on ihanat säät :)