Näytetään tekstit, joissa on tunniste California. Näytä kaikki tekstit

Love is Universal. Salvation Mountain

Ensimmäisen kerran näin kuvia Salvation Mountainista Instagramissa. Oli pakko heti selvittää mistä tässä paikassa on oikein kyse ja missä ihmeessä se oikein sijaitsee. Sijainnin puolesta paikka oli hyvä, Kalifornia. Ei siis mahdoton yhdistää joskus reissuillamme sinne. Ja nyt tänä keväänä siihen onneksi tarjoutuikin oiva mahdollisuus, matkallamme Palm Springsiin päätettiin "poiketa" myös täällä. 

Salvation Mountain sijaitsee noin 1.5 tunnin ajomatka päässä Palm Springsistä. Keskellä ei mitään. Ison Salton sea suolajärven läheisyydessä. Ja kun sanon keskellä ei mitään, niin todellakin. Matka tänne oli jo hieman tylsäkin ja siksipä kannattaa miettiä haluaako ajaa 3 tuntia edestakaisin Palm Springsistä nähdäkseen tämän. No, me tietenkin haluttiin, mutta en ole varma lähtisinkö tänne enää toista kertaa. Lisäksi paikka oli hieman vaikeasti lyödettävissä ja uskokin alkoi loppua siinä vaiheessa kun gps ohjasi meitä aivan jonnekin toisaalle, pellon reunaan lähes asumattomille maille. Hieman pelkokin kävi p**** että mihinhän me nyt oikein jouduttiin... Onneksi tien päässä nähtiin kuitenkin yksi ihminen, keneltä kysyä Salvation Mountainista. Hänen katseesta jo näki, kuinka niin moni muukin matkaaja eksyy tätä samaa paikkaa etsiessään. Eksymisestämme ensiksi ivailtuaan, hän osasikin neuvoa meidät perille. Tai no, sinne suuntaan. Yhdellä määränpäähän vievällä tiellä oli tietyöt meneillään josta syystä jouduimme kiertoteille, joka tuntui vievän meitä entistä enemmän harhaan, mutta onneksi lopulta erämaan keskeltä alkoi pilkottaa toivotun näköistä maisemaa.









Leonard Knightin taideinstallaatio on lyhykäisyydessään kunnianosoitus Jumalalle. "God is Love" ja muut voimakkaat viestit on rakennettu kukkulan muotoon heinäpaaleista, mudasta ja maaleista. Teoksen päälle on mahdollista myös kiivetä ja yksityiskohtia teoksissa on hurjan paljon.





Meidän tuolla ollessamme toukokuussa, aavikon porottava kuumuus alkoi olla jo kymmenen minuutin ulkona oleilun jälkeen minulle aivan liikaa. Välillä piti hakeutua varjoon, ja onneksi taideinstallaatio tarjosikin pari varjoisampaa avointa huonetilaa kukkuloiden sisältä. 
Oli vaikeaa kuvitella, kuinka viereisellä parkkipaikalla, keskellä aavikkoa, hippikommuunissa asuvat ihmiset voivat yksinkertaisesti elää tässä kuumuudessa. Jotenkin veikkailtiin, että ilmeisesti heidän on pakko olla ilmastoiduissa asuntoautoissaan päivät pitkät ja vasta iltaisin kömpiä niistä ulos. Sillä tuossa kuumuudessa paahtuisi ja pökräisi hyvin nopeasti ulkosalla. Öinen tähtitaivas on kyllä varmasti upea näky täällä.


Nopean kuvassession jälkeen porottavaa kuumuutta oli ihana paeta takaisin ilmastoituun autoon. Vaikken ole ilmastointilaitteiden suuri ystävä, tuon porotuksen jälkeen se tuntui taivaalliselta. Olimme täällä ehkä reilun puolisen tuntia, joten aika nopeasti tämä nähtävyys on koettu. Enkä kadu lainkaan että täällä tuli käytyä, vaikka ajomatka kohteessa vietettyyn aikaan olikin suhteessa hyvin pieni. Nyt olen viimein nähnyt tämänkin! Ja rakastin Salvation Mountainin iloisia värejä. Paikasta jäi hyvä mieli.
Tosin aurinko ennätti tehdä tuona lyhyenä aikana semmoiset kepposet minulle, että sain aivan jäätävän auringonpistoksen ja paluumatka ja iltamme Palm Springsissä olikin aika lailla taputeltu. Ja koska olimme pakanneet mukaan vain pienen kassin tälle lyhyelle retkelle, kaikki särkylääkkeet olivat jääneet ystäviemme luokse LA:hin. Illan kruunasi hervoton apteekin ja särkylääkkeen metsästys, joka osoittautui jopa vähän hankalaksi tehtäväksi illan hämärtyessä. Näytti vähän että Palm Springsissä ei olisi hirveästi palveluita, ravintoloita ainoastaan. Lisää kuitenkin tästä palmukaupunki Palm Springsistä seuraavassa postauksessa.


 
Eng // I have wanted to visit Salvation Mountain for a long time. I´m happy we finally got to see it. Salvation Mountain is located about 1,5 hour from Palm Springs.
 

Roadtripin lähtökuopissa

Meidän seuraavan roadtripin alkuun on enää vain muutama päivä. Ja kuten aina ennenkin ennen matkaa, tekemistä ja järjestelemistä piisaa. Pakkailut tehdään usein vasta aivan loppumetreillä. Kaliforniassa luvataan onneksi hyvää säätä, joten se tekee pakkaamisesta osittain helppoa. Illat sielläkin ovat kuitenkin jo vähän viileitä, näin ainakin viime syksynä, joten farkut ja pitkähihaisia pitää muistaa myös pakata mukaan. Toki pienen lisätwistin pakkailuun tuo ne tulevat polttarit ja häät Vegasissa. Bilehilemekkoja, korkkareita ja tuplamäärää meikkejä ja hiustuotteita, kun harvemmin tulee enää pakattua reissuille mukaan.



Meidän suurin roadtrippimme sijoittuu varmaan vuoteen 2009, kun ajoimme Amerikan halki, aina New Yorkista San Franciscoon saakka. Kaikkiaan yli 8000 kilometriä reilun viiden viikon aikana. Se oli mahtavaa se. Amerikka on muutenkin meille tuttu maa roadtrippailuun ja siellä onkin tosi helppoa ja mukavaa ajella ristiin rastiin. Tai no, itsehän viihdyn aina vain kartturin paikalla, ja en olekaan itseasiassa koskaan ajanut ulkomailla autoa, nyt kun oikein asiaa mietin. Mieheni sen sijaan onkin ajanut varmaan enemmän ulkomailla, kuin koskaan Suomessa.

Meidän tämän kertainen roadtrippimme on tuohon koko maan halki ajettavaan reissuun verrattuna suhteellisen lyhyt. Reilun viikon Los Angelesissa lomailun jälkeen ajamme Grand Canyonille, josta palaamme ikään kuin taaksepäin, määränpäänään Las Vegas. Kilometrejä ja autossa istumista toki tässäkin matkassa on edessä. Mutta onneksi Kalifornian, Nevadan ja Arizonan, jossa Grand Canyon sijaitsee, tiet ovat ihan hyvässä kunnossa. Ainakin aikaisempien vuosien kokemusten pohjalta.






Nämä kaikki kuvat on otettu tämän kevään roadtripiltämme Palm Springsiin. Moni amerikoissa reissannut tunnistaakin varmaan nämä pitkät, silmänkantamattomiin yltävät maantiet aavikon keskellä. Sitä maa pitkälti kaupunkien välillä toisinaan on. Palm Springsiin matkalla ympärille kohosivat tosin myös upeat vuoret sekä hirmuinen kasa tuulivoimaloita. Tiellä tuulikin tosi voimakkaasti ja tuossa kohtaa ei todellakaan tehnyt mieli työntää päätä ulos ikkunasta. 
Mieheni on muuten käynyt kiipeämässä tuolle kuvassa nousevalle San Jacinton vuorelle (3,302 m). Vilkuteltiin sille ohi ajaessamme, ja kiittelin luojaa, etten hullu lähtenyt tuolle vaellukselle silloin mukaan. Oli nimittäin aika korkean ja vaikuttavan näköinen vuori.



Roadtripeillä törmää usein myös keskellä aavikkoa ränsistyneisiin kahviloihin ja vanhoihin huoltosemiin. Niissä on kyllä aina vaan jotain kovin kuvauksellista ja kiehtovaa.




Mutta ennen Palm Springsiin pysähtymistä ajoimme itse asiassa vielä 1,5 tunnin matkan päähän ohi Salton Sea suolajärven aina Colorado Desertiin saakka. Arvaako joku jo, että mikä oli määränpäämme?
No, ajoimme tietysti katsomaan Salvation Mountainia, jonka olen halunnut nähdä jo useamman vuoden ajan. Tästä keskelle aavikkoa pykätystä värikkäästä (ja uskonnollisesta) kohteesta, (sekä järkyttävästä auringonpistoksestani) lisää seuraavassa postauksessa.

Mutta nyt pitää jatkaa vähän pakkauslistan kirjoittelua ja asioiden hoitamista, kuten esimerkiksi valuuttaa pitäisi käydä vielä vaihtamassa. Lisäksi jenkkikavereille ajattelin viedä Goodion suklaita tuliaisina. Hullaantuivat siihen nimittäin nyt kesällä täällä ollessaan. Fazun sininen kun ei vegaaneille sovi tuliaiseksi, mutta Goodio on myös suomalaista joten sillä mennään. Ajatelkaa, enää pari päivää ja ollaan perillä Kaliforniassa. En ehkä kestä! :)


Eng // Only a few days to go on our road trip in Cali, Grand Canyon and Las Vegas. 
This pictures are from our last road trip to Palm Springs.

Laguna Beachin lumoissa

Torstainen Thanksgiving sujui ihanasti! Ruoka ja seura oli parasta! Ja mukana oli myös kaksi aivan ylisöpöä koirulia, joiden kanssa leikittiin paljon.

Kiitospäivää edeltävän viikon vietimme kuvan kauniissa maisemissa OC:ssä, Orange Countyssa, ihanan suomalaisen pariskunnan luona. On muuten ollut tosi hienoa tavata ja tutustua LA:ssa asuviin suomalaisiin! Ovat mielestäni aika onnekkaita asuessaan täällä, miten kukin tänne on aikoinaan sitten ajautunutkaan on mukavaa kuulla heidän tarinansa ja tietysti miettiä voisiko se olla itselle myös mahdollista... Tosin, olen myös tavannut ja kuullut henkilöistä, joille paikka ei ole vain täysin sopinut ja Suomi on vienyt voiton.
Me viihdyttiin kyllä OC:ssakin! Varsinkin yhdellä suosikkirannoistani Laguna Beachillä, joka on näin talviaikaan kuin uinuva kaunis piparkakkutalo. 
Kävimme ensimmäisen kerran Lagunalla vuosi sitten kesäkuussa, ja silloin meno oli sähäkämpää ja rannat täynnä ihmisiä. Näin marraskuussa, vaikka aurinko paistoi täydeltä taivaalta, ei rannalla ollut kuin muutamia ihmisiä ja kaupunki tuntui kuin vetääntyneen talviunille. En voinut kuvitellakaan että kenelläkään täällä olisi ollut mitään syytä mihinkään stressin tapaiseen. Niin rentoa täällä oli. Smoothiet rannalle haettiin tietty Whole Foodsista (ja parhaillaan tätä kirjoittaessanikin nautiskelen hullun hyvästä Farmers Garden green-smoothiesta täällä Whole Foodsissa. En kestä miten hyvää tää on - ja millä ihmeellä korvaan tämän jatkossa).

 


Laguna Beachin kaupungissa (tekisi mieli kirjoittaa kylässä, niin pienen oloinen se on) on muutamia isompia katuja kauppoineen ja keskusta-alue onkin helposti käveltävissä. Rannalla kävelyn jälkeen me menimme Tommy Bahama -nimiseen ravintolaan syömään, joka itseasiassa näkyy tuossa kuvassa (valkoinen korkeampi rakennus). Ja herkkuburgerihan sieltä listalta tupsahti eteemme. Nam!





Laguna beachin ympäristö on todella kaunista ja sitä kannattaakin ajaa aivan merenrantaa pitkin. Hulppeat huvilat kallioiden kielekkeillä ovat aivan törkeän hienoja ja auheuttavat kivasti pientä kateutta. Jotkus siis oikeasti asuu sellaisissa luksus-huviloissa merinäköalalla, wau! ja huokaus.





Suosittelen ehdottomasti LA:n vierailulla myös pistäytymään OC:ssa ja juurikin Lagunalla. On ehdottomasti pienen ajomatkan arvoinen ja antaa enemmän käsitystä paikallisesta menosta.

Eng // Laguna Beach in OC is absolutely beautiful place and very relax.

Auringonlaskun aikaan Santa Monicassa

Kalifornia ja auringonlaskut. Ne on vaan niin parhautta täällä. Tämä kyseisen päivän auringonlasku oli luokassaan tosi maaginen, koska Santa Monican rannalla ei tuullut lainkaan. Ilma oli täysin tyyni, odottava. 
Kävelimme rannalle 3rd Streetin promenadelta, Muumit Rivieralla erikoisnäytöksen jälkeen (jossa oli muuten monia muitakin suomalaisia katsomossa). Auringonlasku oli niin kutsuva, että ei auttanut kuin upottaa varpaat hiekkaan. Nämä upeat kuvat meistä matkaajista ikuisti täällä asuva, ihanaa L.A. Madde -blogia pitävä Marika. Ja täytyy vain todeta, että kyllä ammattilainen osasi ikuistaa tämän häkellyttävän kauniin auringonlaskun ja meidän fiilikset täydellisesti näihin kuviin. Kiitos ihana!



Me ollaan tämän tyttösen kanssa ristitty toisemme Cali-siskoiksi. Meidät on aikoinaan tuonut yhteen rakkaus Amerikkaa ja nimen omaan Kaliforniaa kohtaan. Joten täällä me nyt sitten aika onnellisesti ollaan naapureina hengailtu ja puuhasteltu kaikkea kivaa pitkin LA:ta. 
Tiesin jo etukäteen että syksystämme on tulossa ihan mieletön, kun tiesin keiden kaikkien kanssa sen saamme viettää. Mutta onneksi ripaus Kalifornian taikaa on tehnyt kaikesta vielä entistä mahtavampaa! Siksi tätä kaikkea onkin niin kovin vaikea jättää pian taaksensa...





Aaah, niin ihania muistoja nämä kuvat. Tässä me Kallion naapurit ollaan varpaat hiekassa Santa Monican auringonlaskussa...

Kiitos näiden hetkien ikuistamisesta kuuluu siis, kuin myös ihanalle Cali-girlille Marikalle

Eng // Another magical sunset in Santa Monica. Photos by Marika