Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thaimaa. Näytä kaikki tekstit

Tervetuloa Thaimaan saarihyppelylle!

Aloitetaanpas viimeinkin purkamaan Thaimaan reissumme kuvasatoa. Ajattelin tehdä sen itse asiassa kolmessa eri osassa ja samalla esitellä kutakin käytyä saarta tarkemmin omissa postauksissaan. Tämä postaus toimikoon siis tiiserinä siitä, mitä on luvassa.

Matkan pituus: 2 viikkoa
Lennot: Helsinki - Krabi - Helsinki (Finnmatkojen suorat lennot)
Kohteet: Koh Lanta - Koh Lipe - Koh Bulon ja paluu Pak Baraan, josta maateitse Krabin Ao Nangiin lentoja edeltävänä iltana
Majoitus: Esitellään jokaisen postauksen yhteydessä omanaan
 
Kartasta näet käydyt kohteemme: Koh Lanta - Koh Lipe - Koh Bulon

       

Koh Lanta sai toimia meidän ensimmäisenä lomakohteena pitkän lennon päätteeksi. Krabin lentokentältä tänne on matkaa ajallisesti noin 4-5 tuntia, riippuen aina vähän kuljetusmuodosta. Me otimme lentokentältä minivankuljetuksen, jossa istuttiin aika lailla varpaat suussa kohtalaisen kuumassa ilmastoinnissa. Onneksi oli vettä ja eväitä mukana. Kokemuksesta oppineena, kun tietää, että kuljetukset Aasiassa voivat venyä. Koh Lantasta ja meidän suosikkipaikoistamme siellä, kerron lisää seuraavassa postauksessa. Ensimmäiset lomapäivät sujuivat siellä rennoissa tunnelmissa mangosmoothien parissa. Ilmastoon totuttautumisella ja jetlagista toipuessa...
 


   

Koh Lipe oli lomamme määränpää. Tätä odotin eniten ja vanha kunnon Lipe ei pettänyt odotuksia tälläkään kertaa. En usko että tulen koskaan kyllästymään tähän näkyyn (alla), saati Lipen pienen saaren tunnelmaan. Ennätimme olla Lipellä viikon verran ja sinä aikana tapasimme vaikka ketä tuttuja Suomesta ja muualta maailmasta. Kävimme myös tervehtimässä paikallisia tuttavia. Köllöteltiin rannalla, snorklattiin ja syötiin hyvin. Parasta lomailua, sanon minä.

   

Koh Bulon -saari oli meidän uusi tuttavuus ja reissun musta hevonen. Tällä pienellä saarella asuu vain kourallinen ihmisiä, joten hirmusen kiire täällä ei ole minnekään. Päivät alkoivat jo aamuvarhain auringonnousuja ihaillen ja päättyivät makoisiin illallisiin. Ruoka saarella oli erinomaista ja Bulonella olisi viihtynyt pidempäänkin kuin vain sen kolme yötä. Mutta onpahan hyvä syy mennä takaisin. Tästä uudesta tuttavuudesta on myös tulossa lisätietoja saarihyppely-postauksen kolmannessa osassa.

    
Krabille päädyimme viimeiseksi yöksi, koska paluulentomme lähti sieltä. Ero saarielämään oli kuin yöllä ja päivällä, kun saavuimme Krabille. Ihmisiä oli kaikkialla ja joka paikassa törmäsi suomalaisiin. Myös menuja ja mainoksia löytyi suomenkielellä ja jopa paikalliset osaavat morottaa suomeksi. Hassua ja ehkä ei niin minun makuuni. Krabin jylhät maisemat ovat kuitenkin näyttäviä ja kyllähän se kelpasi loma päättää upeaan auringonlaskuun Ao Nangin rannalla.
 

Näin siis polkaistiin käyntiin sarja Thaimaan saarihyppely-postauksia. Kysykää matkan varrella, jos eteen tulee jotain, mitä en hoksaa kertoa. Monesti nimittäin huomaa, kun on aikaisemminkin reissannut Thaimaassa, että monia juttuja pitää itsestäänselvyyksinä, kunnes hoksaa että eihän se olekaan niin, ellei ei ole ennen tuolla päin reissannut. Kuvasin matkalla myös paljon videoita, joista on tarkoitus koota oma pätkänsä ja josta saa varmasti vielä paremman käsityksen saarielämästä ja rennosta lomafiiliksestä näissä maisemissa. Stay tuned.





Eng // Teaser from our island hopping vacation in Thailand. Welcome on board.
By 2 kommenttia
Tunnisteet: ,

Thaimaa parhaimmillaan #IG Travel Thursday

Torstai terkut täältä huikean kauniista maasta, nimeltä Uusi-Seelanti. Tällä hetkellä pidetään majaa campervanimme kanssa täällä etelässä Curio Bayssa, Catlinsissa. Mutta kaunis se on Thaimaakin ja siitä on kyllä kehkeytynyt minulle vuosien saatossa aika pitkälti kestosuosikki, siis mitä tulee talvesta pakenemisiin lämpimiin maihin. No mikä siellä Thaimaassa sitten niin monia meitä kiehtoo, vuosi toisensa perään? Minulle ne ovat muun muassa näitä asioita…

Kauniit, turkoosit rannat, joita löytyy lähes kaikkialta. Omat suosikkirantani löytyvät saarilta, joista suosikkejani ovat mm. Koh Lipe, Koh Phi Phi ja Koh Muk.






Thaimaa parhaimmillaan

Vesiharrastemahdollisuudet snorklauksesta sukellukseen ja suppailusta ties mihin riippuliittoon ovat rajattomat. Ja pinnanalainen elämä se vasta rajatonta onkin. Thaimaassa on yhdet parhaista sukellusvesistä ja kaloja laidasta laitaan. myös hai-kaloja. Merivesi on lämpöistä ja rannat kähes kaikkialla helppoja uida. Toisissa paikoissa, kuten esimerkiksi Koh Lantalla on paljon isoja kiviä rannoilla, jotka hieman vaikeuttavat uimaan menoa. Rannalla voi tehdä toki kaikkea muutakin, vaikka keinua.




Tuoreista hedelmistä tehdyt smoothiet. Tai oikeastaan Thaimaassa ilman maitoa olevat hedelmäjuomat ovat shakeja. Mangoshakeja on tullut tänä talvena vedettyä lukuisia kymmeniä, ellei jopa satoja. Sillä niitä on saattanut mennä helposti vaikka kolme päivässä. Nam kerrassaan! Myös ruuan puolesta Thaimaa on tosi maukas. Kasvissyöjänäkin siellä selviää loistavasti. Olenkin ollut koko Aasian reissun ajan täysin vegelinjalla.


Thaimaassa on palmuja, kaikkialla. Palmuja, palmuja ja palmuja. Oonko muuten maininnut, että se on mun suosikki puu? Palmupuu ja sellainen oikein pitkä skinnypalmu. Sellaisia mitä on Kaliforniassa paljon.



Niin kaunista kuin Thaimaassa on päiväsaikaan, niin myös lähes joka ilta saat todistaa siellä upeita auringonlaskuja.



Olen kirjoitellut Thaimaassa matkailusta täällä aikaisemminkin, ja mikäli postaukset kiinnostaa enemmänkin, niin ne kaikki löytyvät ”Thaimaa” tagin alta.

Ps. Postikortitkin ovat aika herkullisia Thaimaassa. Lähetätkö sinä vielä tänä digiaikana postikortteja? Minä tykkään lähettää ja olenkin lähettänyt nyt tältä maailmanympärimatkaltamme myös kotiimme postikortin jokaisesta käydystä maasta. Siellä ne sitten odottavat ja muistuttavat meitä tästä, jo nyt, ikimuistoisesta matkasta.




Eng //  Thailand is one of the favourite destination. On this post I tell you why.

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday:ta. Suomessa Intagram Travel Thursday järjestäjiä ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Wanderlust Expert. Minut sen sijaan löytää Instagramista sannasevenseas nimellä.

By 17 kommenttia
Tunnisteet: ,

Rantapäivä ja kajakkiretki

Koh Lipen saarella on helppoa viettää rantaelämää. Itsehän pystyn viettämään vaikka viikkotolkulla aikaani myös ihan vaan rantatuolissa. Ei tuota ongelmaa, hih. Ja onpa muuten tullut vastaus siihenkin kysymykseen nyt, että voiko kesään ja löhöämiseen kyllästyä? Niin eipä näemmä voi. Tai ainakaan vielä tällä aikajänteellä, ja jos minulta kysytään. Auringonotto ja uiminen on mielestäni vaan erittäin toimiva combo. Kokeilinpa piiiitkästä aikaa muuten, että miltä tuntuikaan seistä käsillä pinnan alla ja että osaanko vielä? No sehän oli ihan huikeeta! Voisinpa melkein kasvattaa kidukset ja alkaa elelemään vedessä vain, niin siistiä tuo pinnan alainen elämä on.



Yhtenä päivänä otettiin kuitenkin itseämme niskasta kiinni, ja vuokrattiin hotelliltamme kajakit puoleksi päivää. Lähdettiin matkaan Pattaya Beachiltä ja tarkoituksena oli kajakoida saaren toiselle puolelle. Kysyttäessä hotellin respasta, onko se mahdollista, nainen totesi että niemenkärjessä on usein todella kova aallokko. Ajateltiin, että lähdetään kokeilemaan. Eihän täällä edes tuule(?)
No, kylläpä alkoi tuulla ja aallot nousta, heti kun poistuttiin tuolta suojaisalta ranta-alueelta aavemmalle merelle. En osaa sanoa matkan pituutta, mutta välistä se tuntui loputtomalta ja piti todella keskittyä aaltojen kanssa oikein päin melomiseen. Ja turkoosin kirkas meri alkoi muuttua jo tummanpuhuvaksi, niin syvällä ja kauempana rantaviivasta oltiin. Ohitsemme ajoi kuitenkin paikallisia pitkähäntäveneitä, jotka kuskaavat taksin tavoin matkaajia rannalta toiselle. Joten aivan yksin merellä emme olleet. Mutta enpäs sellaisessa aallokossa ole koskaan pelkällä muovikajakilla ollut liikenteessä.



Alunperin tarkoitus oli vain bongailla vähän lähistölle parkkiin pysähtyneitä purjeveneitä. Kunnes sitten minä kai sain idean meloa saaren toiselle puolelle mangosmoothieille...!



Perillä toiselle puolella, Sunrise Beachillä, piti vähän höllätä. (Päästiin kuin päästiinkin perille, huh!). Tilasin juoman lisäksi lounaankin, riisiä kasviksilla, ja mangosmoothien, tietty! Ja otin vähän vaaka-asentoa, sillä olin aivan poikki melomisesta aallokossa. Odoteltiin tovi tällä rannalla laskuveden alkamista ja sitä että isoimmat tyrskyt laantuu, sillä seurattiin kahtakin eri kajakoinnin lähtöyritystä rannalla, ja vaikka heitä avustittiin veteen, he eivät onnistuneet lähtemään matkaan. Mutta mitä tekee suomityttö- ja poika. Näyttää mistä on sisu tehty (ja vähän mallia) ja ensi yrittämällä saatiin itsemme vesille, mutta voin kertoa että kyllä jänskätti että mitenhän meidän käy ja miten pahasti se aalto meidät nappaa ja heittää takaisin rannalle... Onneksi kävi hyvin. Ja tuolla aavalla kielekkeelläkin oli merenkäynti hieman tyyntynyt, niin oli himpun verran helpompaa meloa takaisin päin, ei joskaan mitenkään iisiä. Ja niin, jos kuvista saa sellaisen vaikutelman, että eihän noissa ole aallon häivääkään, niin ei kyllä olekaan. Nimittäin siellä oikeassa aallokossa, ei tehnyt mieli tarttua kameran varteen, sillä piti todella keskittyä että kajakki oli sopivasti mallillaan aallon suuntaan ja meloa oikeissa paikoissa. Huh. Vieläkin menee kädet maitohapoille pelkästä ajatuksesta, hahaha :)




Ps. Kaikki postauksen kuvat on otettu iPhonella (tai goprolla), järkkärikamerani hajotessa mystisesti matkalla Kambodzasta Thaimaahan. Pssst! Note to self: Gopron linssi on välistä hyvä putsata vesiloiskeilta, muuten osa kuvista näyttää just tältä, kuten näistä osa nyt näyttää. Blurria naamassa.


Eng // We rented a kayak in Koh Lipe for a half-day.
By 6 kommenttia
Tunnisteet: , , , , ,

Parasta Thaimaassa, Koh Lipe

Minkäs teet. Thaimaan eteläisin saari, Koh Lipe, ei pettänyt tälläkään kertaa ja pysyy suosikkinani, muutoksista huolimatta!

Saaren itä-puolella sijaitseva Sunrise Beach on yleensä hyvin tuulinen, mutta tällä kertaa muutamana päivänä siellä oli ihanan tyyntä ja tämän turkoosin meren kirkkaus ei voi olla ihmetyttämästä minua.Kun tänne rannalle saapuu, ei voi uskoa silmiään. Toimii, toimii ja toimii.




Lipen länsipuolella, jonne lautat saapuvat, sijaitsee Pattaya Beach. Se on kuitenkin, jostain syystä suosikkini. Mutta toki täytyy myöntää, että olin vähän järkyttynyt siitä muutoksesta mikä vuodessa oli tapahtunut. Ranta oli tykitetty lähes täyteen pitkähäntäveneitä sekä uutuutena isoja speedboatteja. Ei vaan ennen ollut näin, vaan rantaan oli rajattu pieni osuus veneille ja muuten ranta oli uintikäyttöön. Nyt suhteet olivat vähintäänkin toisin päin. Tosi harmillista. Vain muutamien hotellien edusta oli vielä turvattu asiakkaille kunnolla uimiseen ja yksi niistä on suosikkemme Bundhaya Resort. Sieltä tämä mangosmoothie-kippis kuvakin on otettu.




Pienen Lipe-saaren keskus sijaitsee näiden kahden isomman rannan välissä olevalla kadulla, jonka nimi onkin ihan vaan Walking Street. Sekin oli muuten muuttunut aikalailla vuodessa. Aikaisemmin katu oli paikoitellen pöllyävää hiekkaa, kun nyt se oli asfaltoitu kokonaan. En kyllä näe tätä huonona edistyksenä, vaan oli itseasiassa aika toimiva ratkaisu. Kadulle oli ilmestynyt myös useita uusia ravintoloita ja ei syöty kyllä täälläkään kertaakaan huonoa ruokaa. Yhdestä uudesta italialaisesta Limoncello-ravintolasta tykättiin erityisesti, nam! Pääkadulla siis sijaitsee ravintolat, kaupat, sukellusfirmat ja matkatoimistot. Toki ravintoloita löytyy jokaiselta rannalta, mutta uusi vuoden alusta voimaan astunut sotilasjuntan laki, siivosi rannoilta pois kaiken. Niin myös viihtyisät ravintolat hiekkarannoilta ja tämä todella näkyi Pattaya Beachin hiljentymisellä. Ennen niin vilkas ja eloisa ranta oli muuttunut todella hiljaiseksi, eikä tulishow-esityksiäkään näkynyt kuin muutamassa paikassa. Rannan Reggae baarissa käytiin yhtenä iltana ottamassa teemaan sopivasti 'Around the world' -drinksut.



Oltiin tällä kertaa Koh Lipellä viikko ja en olisi millään malttanut taaskaan lähteä pois sieltä. Seuraavan kerran lupaan itselleni olla siellä ainakin kaksi viikkoa, jos suinkin mahdollista. Viihdytään siellä niin hyvin. En tosin osaa sanoa, mihin saari on muuttumassa tulevina vuosina, sillä tahti on kova. Monen mielestähän Lipe on menettänyt jo sen taikansa ja rauhallisuutensa mitä se on aikoinaan ollut. Minäkin olen nähnyt jo muutoksen kolmessa vuodessa, mutta silti saari toimii ja on ehdottomasti suosikkini Thaimaassa.



Jostain ihmeen syystä näitä kuvia Koh Lipeltä tuli otettua roppakaupalla! Johtuisikohan tämän saaren kauneudesta? Joten teenkin vielä erillisen postauksen meidän jännittävän hauskasta "Mikki ja Minni Hiiri merihädässä" kajakkiretkestä jahka pääsen seuraavan kerran kunnon netin ääreen. Ollaan nyt Lake Tekapolla Uudessa-Seelannissa (tähän pari hyppyhymiötä) ja täällä ei niin perusteta tuon wifin perään. Eli camping-alueilta sellaista ei todellakaan löydy (joka onkin hyvä. Maisemat toimivat näyttämönä ja iltaisin tuikkii huikea tähtitaivas). Meillä on toki oma ostettu datasimmi, mutta en viitsi sitä kuluttaa isojen kuvien downloadaamiseen. Tilaisuuden tullen, kuitenkin palaan asiaan. Ja siitä syystä en nyt päässyt kommentoimaan teidän aikaisemman postauksen kommentteihinkaan. Alkaa nimittäin aikaraja tulla tämän kahvilan wifissä vastaan. Palaan niihinkin kuitenkin pian, lupaan (ja kiitos tuhannesti kommenteista, ne ilahduttaa aina niin paljon! Ennen kaikkea täällä kaukana kotoota). Ciao Ciao nyt, ja me suunnataan campervanimme nokka seuraavaksi Mount Cook-vuorta kohden, yay!


Ps. Kaikki postauksen kuvat on otettu iPhonella (tai goprolla), järkkärikamerani hajotessa mystisesti matkalla Kambodzasta Thaimaahan.

Eng // My absolutely favorite island in Thailand is Koh Lipe, South Thailand.

-----------
Majoitus: Harmony Bed and Bakery, 2 yötä 110 eur
-->Majoitus: Varin Beach Resort, 5 yötä 312 eur
By 10 kommenttia
Tunnisteet: , , , , ,

Vanha tuttu ja toimiva Koh Lanta

Saarihyppelymme jatkui Koh Jumilta lähellä sijaitsevalle Koh Lantan saarelle. Tämä Thaimaan kestosuosikkisaari ei lienet hirmuisesti esittelyjä kaipaa. Tänne tehdään pakettimatkoja, mutta yhtä lailla saari kuuluu edelleenkin monen reppureissaajan listalle. Ja miksipäs ei. Toki samanlaista autenttista rauhaa ja hiljaista rantaa täältä on vaikea löytää, mutta sitäkin enemmän palveluita ja aktiviteetteja, sukellusmahdollisuuksia unohtamatta. Meillä ei ehkä alunperin ollut tarkoitus mennä edes Lantalle, sillä olemme siellä jo pari kertaa aikaisemmin lomailleet. Mutta ne palvelut, ne ajoivat meidät tällä kertaa Lantalle. Minun silmätulehdukseni ei nimittäin ottanut parantuakseen ja Kambodzasta vuoden alussa saadut silmätipat olivat loppumassa. Lisäksi tiesin että seuraavaan viikkoon en ainakaan pääsisi näin ison paikan sairaalaan, joten otettiin parin yön pysähdys Lantalla ihan tästä syystä. Lekurilta sain lisää tippoja, kolmea erilaista sekä allergialääkkeet. Kummasti muuten loppui pieni tukkoisuus ja nuha joka oli vaivannut jo pidempään. On vähän hurjaa ajatella, että suurella todennäköisyydellä Aasian viemärivesi ja maasta nouseva pöly on tulehduttanut silmäni, sekä aiheutti allergiaa.

Koh Lanta oli kuitenkin, jälleen, mukava paikka pyörähtää. Toimi täydellisesti juuri tähän saumaan. Sillä toisinaan pidempään reissatessa esimerkiksi länkkäriruuan ja sanotaanko nyt vaikka että hyvin vaikeasti saatavan juuston, himot nousevat potenssiin sata, niin silloin tekee gutaa olla vähän isommassa mestassa, jossa etsivä löytää kaiken maailman herkkuja herkkunälkäänsä. Fat Monkey tyydytti meidän hampurilaishimot ja German Bakery tarjosi ciabattaleivät juustolla, siis JUUSTOLLA! Voi hallelujah!




Saaren vilkkain kylä, Saladan, sijaitsee Lantan pohjoispäässä, jonne myös suurin osa lautoista saapuu. Satamasta muuten löytyy kasa innokkaita tuk tuk-kuljettajia, jotka ovat ihan pokkana valmiita kiskomaan tupla- ellei triplahintoja kyydistä hotellille. Normaalihinta matkasta Lantalla paikasta A paikkaan B vaihtelee 50-100 BHT per henkilö. Kuulin vain kuinka satamassa pyydettiin jopa kolmeasataa kyydistä joitain. Itse osasimme suoraan tinkasta sopivan hinnan meille.
Meidän hotelli sijaitsi Klong Dao -rannalla, joka on Long Beachin (Phra Ae) rannan lisäksi Koh Lantan suurimpia ja siten myös suosituimpia. Koh Lantalla on paljon turisteja. Siitä ei pääse mihinkään.

Me reippailtiin kävellä useampana päivänä paahtavassa kuumuudessa Klong Dao beachin eteläpäästä Saladanin satamaan. Ja piti kyllä pari kertaa hieraista silmiäni, kun saavuttiin Saladanin hotellin valkoiselle rannalle. Tänne alla olevissa kuvissa näkyviin. Aika huiman näköistä oli nimittäin sielläkin.


Itselle Lantalla kuitenkin lempparirantoja ovat etelämmässä oleva Relax Bay, sekä Klong Dao, jolla hotellimmekin oli. Lanta oli vähän kuin kotiin tulisi, sillä tiesimme minne mennä syömään hyvin ja nappasimme aina vain tuk tukin allemme ja suuntasimme esimerkiksi Long Beachin Castaway Resortiin, jossa ruoka oli säilynyt viimevuotiseen tapaan erinomaisena.



Lantalla päivät olivat polttavan kuumia. Joten meressä viilennys teki terää. Mutta kuten monessa muussakin paikkaa Thaimaassa, laskuveden aikaan jo iltapäivästä, meri alkaa vetäytymään niin kauas, että uimisesta tulee aika haasteellista. Tällöin merenpohjasta paljastuu kaikki pienet rapuset, jotka kipittelevät kiireen vilkkaa kolosta toiseen.
Koh Lantalla tunsin muuten parina iltana ensimmäistä kertaa kuukausiin, miltä se pieni vilu tuntuikaan taas. Tuk tukin ajaessa meitä illalla rantabaarista pois, olin suorastaan jäässä (no en oikeesti), mutta siltä se tuntui. Onneksi tämä oli hyvin ohimenevä ilmiö ja kaikki muut hetket Thaimaassa olivat takuuvarmaa lämpöä.


Ps. Kaikki postauksen kuvat on otettu iPhonella (Lumialla tai goprolla), järkkärikamerani hajotessa mystisesti matkalla Kambodzasta Thaimaahan.


Eng // One of the most popular island in Thailand must be Koh Lanta. It´s very turistic but I still like it.

-----------
Majoitus: Ocean View Resort, 4 yötä 135 eur 


By 6 kommenttia
Tunnisteet: , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)