Silloin tietää olevansa lomalla kun viikonpäivät unohtuu, eikö totta? Välillä huomaa havahtuvan siihen tunteeseen, että ei tiedä onko torstai vai perjantai. Koska oikeestihan sillä ei ole juurikaan merkitystä lomalla... Tulevaa vuoden vaihdetta on toki vaikea unohtaa. Tänään on vuoden kaksituhatta kolmetoista viimeinen päivä. Hurjaa! Ja samalla tiedostan että lomaakin on nyt takana se pari viikkoa. Aika täydellistä!
Tulen tekemään jokaisesta matkakohteestamme vielä tarkempia postauksia, niin paljon kaikkea jännää, kivaa ja uutta on tullut tehtyä ja koettua. Mutta tässä kooste toisesta lomaviikosta Instagram-kuvina. Alemmissa kuvissa ollaan juuri lähdössä Koh Lipeltä laivalla kohti Koh Mookin saarta, josta suurin osa kuvista onkin. Nämä pari ensimmäistä kuvaa ovat Koh Lantalta, tai matkalta sinne. Vuotemme vaihtuu siis täällä Lantalla. Saas nähdä löydetäänkö beach partyja jostain...

Samalla toivotan jokaiselle teistä aivan ihanaa ja säihkyvää vuoden vaihdetta! Ja kaikkea parasta uudelle vuodelle!

Koh Lipen kauneudelle päiväs aikaan on vaikea löytää veroistaan. Kirkkaassa auringon valossa turkoosina kylpevä merenranta valkoisine hiekkarantoineen on vain niin kaunis, että näkyä ei haluaisi päästää silmistään. Mutta onneksi iltaan kääntyvä päivä ei tuottanut pettymystä, sillä auringonlaskutkin Lipellä sattuivat olemaan uskomattoman kauniita. Ja iltaisin pieni saari herää eloon ihan eri valossa. Ruoka on hyvää, rannalla on ihanaa vain chillailla ja nauttia vaikkapa smoothie...ja vain olla. Tässä lyhyt koosta Lipestä by night.

Koh Lipe on ehdoton suosikkini Thaimaan saarista. En toki ole kaikilla saarilla lainkaan käynyt, mutta tämän astisista nähdyistä saarista se edustaa minulle paratiisia. Ei liian turismin täyttämä (tosin muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen. Niin paljon siellä rakennettiin) ja tarpeeksi pieni, pysyäkseen intiiminä saarena. Ja toki, hieman vaikean ja pitkän matkan päässä. Tänne ei pakettimatkoja juuri tehdä. Tosin nyt kuulin että Fritidsresor ruotsissa on alkanut tekemään. Ruotsalaisia on saarella enemmistö. Saman havainnon tein jo vuosi sitten, kun olimme Lipellä joulun aikaan myöskin.

Luulin tehneeni tästä aurinkorasvasta jo loppukesästä postauksen, mutta en näemmä koskaan tehnytkään. Kuvat kyllä muistin ottaneeni, (ja kaivoin ne nyt esille), mutta siihen se onkin sitten jäänyt. No, aurinkorasva on kohdallani taas ajankohtainen. Täällä Thaimaan auringon alla aurinkorasvaa tulee nimittäin laitettua ja lisättyä joka päivä.
Minulla tosin on jo suosikki aurinkorasva, jota olen täällä blogissani moneen kertaan jo hehkuttanut. Postaukset löytyvät täältä ja täältä. (yksi purkki mennyt jo, ja jouduin ostamaan uutta 50-suojakertoimella olevaakin. Kuumaa ja hellettä piisaa siis). Mutta halusin löytää myös hyvän aurinkorasvan sertifioidun luonnonkosmetiikan puolelta. Muutaman epäonnisen kokeilun jälkeen tämä Alpadermin aurinkosuojasuihke on osoittautunut hyväksi. Ja rohkeasti tilasin sitä kaksi pulloa kerralla Joliesta.


Toki tuote ei levitettäessä käyttäydy aivan kuten muut aurinkovoidesprayt, vaan koostumus on enemmän lirumpi. Eli vähän joutuu antamaan anteeksi tuotteelle "hyvän asian puolesta". Loppukesän aurinkohelteisiin tuote ajoi kuitenkin asiansa (kuvat otettu silloin), ja toimi kasvoissakin ihan kelpoisasti. Ehkä jos olisin yhtään ruskeampi, rasva alkaisia näkyä hieman valkoisena ihon pinnalla. Se on todella inhottava ominaisuus aurinkorasvoissa.




Minkälaisia aurinkorasvakokemuksia ja suosikkeja teillä on? Itselleni on hyvin tärkeää että aurinkorasva on laadukasta ja suojaavaa, ja tietysti se että sitä käytetään.