Tasan vuosi sitten

Siitä on ennättänyt vierähtää tarkalleen vuosi, kun pyörähdimme käymässä Suomessa, ennen lähtöämme matkalle maailman ympäri, part II. Tämä "osa kaksihan" meidän maailmanympärimatkassamme tulee siitä, kun syksyn kolmen Amerikassa vietetyn kuukauden jälkeen pyrähdimme viikoksi Suomeen. Suomessa vierailu saattaa monen korvaan kuulostaa oudolle reittisuunnitelmalle, mutta siihen oli kuitenkin useampi asia taustalla. Aloitetaan vaikka siitä, että haluttiin käydä morjestamassa vanhempien ja sukulaisten kunto. Alunperin meidän piti juhlia mieheni mummon synttäreitä tuolloin joulukuun alussa, mutta lokakuun lopulla Amerikkaan kantautunut suru-uutinen muutti tuon joulukuisen tilaisuuden haudalla käynniksi. Niin surullista. Varsinkin kun matkatessa sitä on niin kaukana ja avuton tuollaisissa tilanteissa... En koskaan unohda sitä yöllistä viestiä, varsinkin kun saatiin samassa uutisessa tietää hänen puolisonsakin nukkumisesta pois, samaan aikaan... 
Toinen syy tälle suomi-pompulle oli se, että halusimme viettää joulun ja vuoden vaihteen ystävien kanssa Aasiassa ja tuohon aikaan sinne on muutoinkin hyvä matkustaa. Muuten Aasia olisi tullut keväällä kohdallemme ja silloin haluttiin olla jo takaisin Amerikan kesässä. Ja koska toiveenani tämän irtioton aikana oli viettää mahdollisimman paljon aikaa myös rakkaassa Amerikassa (lue asua Kaliforniassa ja New Yorkissa), niin syksy ja kevät oli sille otollista aikaa.
 

Tässä kuvassa katselemme Los Angelesissa Tyynellemerelle päin marraskuussa 2014. Kesti puolisen vuotta palata näihin samoihin maisemiin, jossa ajassa kiersimme maapallon ympäri. Kuvasta kiitos LA Madde


Tuon viikon käyntimme aikana Suomessa, jet lag oli tosi paha. Elin Kalifornian aikaa ja kaipasinkin sinne kovasti takaisin. Syksyn aikana totutut rutiinit läpsyistä kenkinä, vaihtuivat talvikenkiin ja enää ei ajettu whole foodsin parkkiin ruokaostoksille, vaan yritettiin löytää asiamme paikallisesta kivijalkamyymälästä. Viikon aikana juhlittiin itsenäisyyspäivää (nukahdin tosin sohvalle pian kättelyiden alkamisen) ja tavattiin paljon ystäviä. Se oli nastaa. Mutta on kuulkaa tosi outoa toivottaa perheelle ja ystävilleen jo ennen joulua, että nähdäänkin sitten seuraavan kerran vasta ensi kesänä! Koska paluulippuahan, eikä minkään näköistä tietoa paluun ajankohdasta meillä ei vielä tuossa vaiheessa ollut. Tässä suora lainaukseni tunnelmista Helsinki-Vantaalta vuosi sitten, jolloin myös matkalaukuksi vaihtui pienempi  ja kätevämpi käsimatkatavaroissa kulkenut Tortugan laukku, jolla vedettiin yli puoli vuotta maailmalla ja joka oli myös yksi syistä piipahtaa Suomessa:


"Bye Bye Finland! Ei uskoisi että näin pientä reppua pakkaisi koko yön, mutta niin kävi. 3h yöunilla Hong Kongia kohden. Nähdään Suomi ja ystävät kesällä.
Joulukuu 2014, Helsinki-Vantaa


Sitten tuli Hong Kong ja monta muuta kivaa maata Aasiassa. Tuli Australia ja surffit, Uusi-Seelanti ja wow-elämykset ja Tyynenmeren paratiisisaaret. Harvoimpa sitä voi vaikkapa facebookissa kirjoittaa statukseensa, että matkustaa kohteeseen Honolulu, paikasta Fiji. Veikkaanpa kohdaltani, että hyvin harvoin. Jolloin kun sen saa tehdä, siitä pitää vähän fiilistellä, eiks juu.



Ja niin me sitten reissattiin maailman ympäri. Vieläkin ottaa ihan mahan pohjasta koko ajatus... Mutta siitä, miten kaikki meni, mikä oli parasta ja mikä ei, ja muutamia vinkkejäkin ja huikea videokooste koko reissustamme on vielä tulossa lähiaikoina tänne blogiin. Joten jos luulit, että tämä elämämme huikein reissu olisi jo taputeltu, niin ei se kyllä vaan ole.



Ja sitten tulee se hetki, kun paluulippu on ostettu ja reissun viimeinen päivä on käsillä. Meille se koitti kesäkuussa itseoikeutetusti New Yorkissa - kaupungissa, josta kaikki alkoi yli yhdeksän kuukautta ennen. Ympyrä sulkeutui. Palasimme kotiin ja pidimme juhlat ystävillemme. Tässä reissun viimeinen päivitys, Manhattanin skyline sopivasti taustalla:
 
"It's been amazing ride! Travelling for over nine months around the world. Loved it! Now it's the time to say bye to our last stop, NY - next stop Suomi-Finland!  

8. kesäkuuta, New York

 
Ja mitäs sitten, kun on elänyt elämän isoimman unelman todeksi. Kokenut kaiken omin silmin, nähnyt maailman eri kulttuureita, sukeltanut pinnan alla ja surffannut unelmiensa aalloilla, jonka jälkeen koittaa itse reissusta palautuminen. Kotiin palaaminen. Miltä se sitten tuntui? Toisilla se ottaa enemmän aikaansa, toisilla ei. Siitäkin lisää tuonnempana.

 
  
Eng // Exactly one year ago, we visited in Finland during our trip around the world. After that we travelled to Asia, Australia, NZ, Fiji, Hawaii and back to Cali, Toronto and New York - The city were we started 9 months before. It´s been amazing ride and I think I´m still recovering from that - in a good way.
 

2 kommenttia

  1. Musta on ihan käsittämätöntä, että vuosi menee niin nopeasti. Mitä kaikkea teidänkin vuoteen on kuitenkin mahtunut! Ihan mieletön määrä kokemuksia! Vastahan te palasitte takaisin Suomeen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niiiin, hurjalta se tosiaan tuntuu, miten nopeasti aika menee. Mutta lohdutukseksi itselleni täytyy kyllä sanoa, että maailmalla se ei tunnu että aika menisi niin nopeasti (onneksi!), sillä jokainen päivä on uusi seikkailu eikä vanhan toisto, niin tuntuu että elää enemmän täysillä jokaisessa päivässä ja saa siitä niin paljon enemmän irtikin :){osasinkohan selittää tätä lainkaan järkevästi?}

      Poista

Kiitos kommentistasi!