Kuala Lumpurin painostavasta helteestä ollaan siirrytty tosiaan tänne raikkaisiin vuorimaisemiin Uuteen-Seelantiin. Ja tätä näin hieman jälkikäteen kirjoitellessa, onkin vähän hassua pysähtyä ja taas miettiä, että missä kaikkialla sitä jo ollaankin oltu! Ja mitä kaikkea ollaan jo nähty ja koettu! Ihan älyttömästi. Ja kaiketi vielä paljon lisää edessä, näin ainakin toivotaan.
Mutta jos aikaisemmassa paikassamme Penangilla välittyi katukuvassa tuleva Kiinalainen uusi vuosi, niin Kuala Lumpurissa se tuntui valtaavan kadut festivaalien tapaan. Lähes kaikkialla juhlittiin jo tulevaa ja jokainen ostoskeskus oli somistettu uutta vuotta silmällä pitäen alkavan vuoden, vuohen teemalla.
Saavuttiin KL:ään bussilla Penangilta. Matka kesti noin kuusi tuntia, mutta meni oikein leppoisasti, koska bussit ovat niin hyvässä kunnossa Malesiassa. Saavuttuamme KL Centralille tykästyin heti kaupunkiin. Kuala Lumpur oli meille molemmille uusi tuttavuus ja vakuutti kyllä heti. Miksihän en muuten täälläkään ole aikaisemmin käynyt...? Kaupungissa on hurja potentiaali ja kaikki näytti toimivan loistavasti. Ilmojen halki kulkeva Monorail metro vei meidät hotellille saakka ja minä ihmettelin suurta kaupunkia ihmeissäni. Pitkästä aikaa pilvenpiirtäjiä, metroja, ruuhkaa, ihmisiä, tungosta, korkokenkiä, businessmiehiä- ja naisia. Olin ihan innoissani! Oon selvästi isojen kaupunkien tyttö, vaikka niin pienestä kaupungista olenkin kotoisin. Paitsi sitten, sitten se iskee päälle. Nimittäin sellainen rantapummi morkkis! Tekisi mieli mennä kauppaan ja ostaa kaupunkiin sopivia, uusimpien trendien mukaisia vaatteita, joita hiplailinkin ihan ihmeissäni kaupoissa...Niin paljon kaikkea uutta! Mutta ei vaan pysty. Laukkuun ei mahdu mitään ja eipä niille hetkeen olisi juurikaan käyttöä. Kuala Lumpur vaikutti kyllä siihen, että aloin meikkaamaan. Tai no ehostamaan. Lisäsin aamuisin peräti ripsiväriä. Tätä ei ollut tapahtunut tänä vuonna vielä kauhean montaa kertaa. Kaksi, jos ihan aletaan lasketaan. Pystyykö joku samaistumaan tähän reppureissaajafiilikseen mikä iskee sitten isossa kaupungissa kasvoille? Tämän takia, en juuri halunnut viettää syksyämme Jenkeissä pelkillä käsimatkatavaroilla ja ns. "Aasian vaatteissa", vaan syksyn kolme kuukautta mentiin isoilla laukuilla ja kaikilla vermeillä, korkkareita unohtamatta. No, sama iskee nyt viimeistään keväällä kun kone laskeutuu Jenkkien Länsirannikolle. Mutta sitten ollaan jo niin loppusuoralla reissuamme, että aion muutenkin vähän uusia karderoobia ja lisälaukulle tulee varmasti tarvetta. Mutta mitä ihmettä on tapahtunut siellä Euroopassa ja eurolle!? Grrr... tai no tiedänhän minä tähän liittyvät asiat, mutta hurjalta ja kurjalta tuo valuuttakurssi näyttää.
Kuala Lumpurista en tiennyt ennakkoon juurikaan Petronas Twin Toweria enempää. Ja ne oikeastaan halusinkin vain nähdä. Tiedä sitten oliko pientä reissuväsymystä taustalla piilemässä vai mitä lie, mutta haluttiin oikeastaan vain syödä juustoja ja käydä leffoissa tuolla ollessamme, vähän niin kuin oltais kotona normaalisti. Juuston metsästys ei ollut mikään vitsi, nimittäin sitä sai täälläkin vähän metsästää, mutta onneksi parista hienosta ostarista sai kuitenkin juustoja ja roppakaupalla ja vedettiinkin yksi ilta aikamoiset juusto överit. Toisena iltana sen sijaan käytiin leffoissa katsomassa Wachowskin sisarusten Jupiter Ascending. Ensimmäisenä iltana muuten satoi todella kovaa, mutta se oli ihanan raikasta ja lämmintä sadetta, eikä juurikaan haitannut meidän iltapalan hakua. En muista hetkeen olleeni sateesta niin positiivisesti ilahtunut. Enkä ollut siitä harmissani yhtään. Hyvä syy olla tekemättä mitään... Notkua vaikkapa leffoissa. Matkaväsymystä? Pystyin nimittäin hyvin allekirjoittamaan tämän, myöskin maailmanympärimatkalla olevan Matkakuumetta-blogin Gian perheineen kirjoittaman postauksen, että jos jatkuvasti kiirehtii niin sielu ei ehdi mukaan. Sitä se varmasti olikin. Onneksi täällä Uudessa-Seelannissa on nyt sielukin ennättänyt levätä ja mukaan näihin huikeisiin maisemiin ja kun koti kulkee campervanissa, niin ei varsinaisesta paikan vaihdostakaan muodostu minkäänlaista stressiä. 
Kuala Lumpur on todella iso kaupunki, mutta siellä on kyllä myös todella helppo liikkua Monotrailin avulla sekä muun raideliikenteen turvin. Täällä tuli muuten taas hieman futuristinen olo, kun onhan tuo metroliikenne nyt hieman eri luokkaa kuin Helsingin kahteen suuntaan kulkeva oranssi metro. Kaupunki on sekoitus vanhaa ja supermodernia. Osa ostoskeskuksista oli todella hulppeita ja muutenkin tuntui, että olikos kaupungissa mitään muuta kuin ostoskeskuksia? Ja niitä pilvenpiirtäjiä? Petronas tornienkin jalkojen juuressa on huikean kokoinen ostoskeskus.
No olihan siellä muutakin! Useat eri uskonnut näkyvät ympäri kaupunkia temppeleiden ja omien kaupunginosien muodossa. Ruokaa saa laidasta laitaan ja tuntuu että kaikki kulttuurit ovat edustettuna täällä. Paljonhan täällä myös länsimaalaisia asuu ja käy töiden puolesta. Hurjan kansainvälinen kaupunki.
Kuala Lumpurissa oli todella kuuma päivisin, ja täälläkin tuli vetäydyttyä aika nopeasti ostoskeskuksien viileyteen, koska sää oli todella voimia koettelevaa. Mietin ääneen monesti, kun kaupungilla markkinoitiin tulevia Formula-kisoja, että kuinka ihmeessä ne tässä kuumuudessa voivat ajaa metriäkään tuon porottavan taivaan alla, huh sentään. No kunnon tankkauksella, vettä piti muistaa juoda koko ajan.
Meidän piti jatkaa muuten matkaa jo parin päivän päästä Singaporeen, mutta varattiinkin lisäyö vielä KL:stä, sillä ei vaan jaksanut vielä liikahtaa, sekä Kiinalainen uusi vuosi (tuo jo monesti mainittu juhla) pisti taas pakkaa sekaisin, ja näytti siltä että Singaporessa olisi kaikki täynnä, mutta saimme kuin saimmekin lopulta bussin haluamallemme päivälle. Junamatkat Singaporeen oli nimittäin jo loppuunmyyty.
Kuala Lumpur oli oikein positiivinen yllätys ja tykkäsin kyllä tästä Malesian kansainvälisestä pääkaupungista. Oletko sinä käynyt Kuala Lumpurissa?
Eng // Kuala Lumpur was really hot and busy city district. But I really like it.
-----------
Majoitus: Tune Hotel - Downtown KL, 4 yötä, 103 eur
