NYinked

Nyt jänskättää! On niin hassua julkaista täällä teille, jotka blogiani lukevat, mun matkamuistoni taannoiselta New Yorkin reissulta. Muisto joka säilyy nyt ikuisesti, tatuointi, jota olen pitkään haaveillut ottavani. Nyt sen vihdoin ja viimein rohkenin tehdä. Jaiks! :)



Otin tatuointini Ami Jamesin luotsaamassa Wooster Street Social Clubissa, New Yorkin Sohossa. Suomessa ei vielä pyöri tv:ssä NY Ink-ohjelma, mutta toivottavasti saadaan pian ruutuun sekin. Tykkään kovasti katsella näitä vastaavia ohjelmia, suosikkini taitaa kuitenkin olla Miami Ink ja LA ink.
Ranteessani olevan tatuoinnin tekeminen kesti vain noin 45 minuuttia ja ei kyllä edes tehnyt kipeää. Mua vaan jänskätti aivan kauheesti, mutta heti kun ensimmäinen viiva ensimmäisestä kirjaimesta oli tehty, mietin että miksi en ole tehnyt tätä aikaisemmin...Tässä vähän kuvatuksia tältä keikalta...

Eddy Ospina @Wooster Street Social Club in NYC


fresh ink

Eddy Ospina and me


Megan Massacre @Wooster Street Social Club

Just NYinked


Onko teillä ajatuksissanne tatuoinnin ottaminen tai onko mitä kokemuksia?

Out of office


Morot taas pitkän hiljaiselon jälkeen ja pahoittelut etten ole ollut aktiivisempi. Olen niin sanotusti out of office, on a holiday, de vacaciones. Tosin tolla espanjankielen taidolla en menisi enempiä hurraamaan, vaikka loma alkoi myös espanjankielen opiskelustani. Aloitin sen viime syksynä siinä toivossa että seuraavalla espanjan lomallani osaisin käyttää paikallista kieltä muutenkin kuin pelkästään tervehtien. No, sanotaanko vaikka niin että vielä on opiskeltavaa, mutta ehkäpä aamiaisen ja hotelliasioinnin osaan hoitaa jo paikallisella, ehkä ;) Senhän voisi lähteä testaamaan jossain vaiheessa, hih... ;)
Nyt tämän hetken lomakohteessani pärjään kuitenkin englannilla. Olen nimittäin maailman parhaimmassa ja cooleimmassa kaupungissa, New York cityssa!
Ei voi mitään, mutta tämä kaupunki on vaan niin paljon enemmän kuin mikään muu toinen paikka. Joka kerta (tämä on minun neljäs tai viides kertani Nycissä, riippuu miten lasketaan) kaupunki vaan vakuuttaa!
Teen ihan pian erillisen postauksen missä kerron enemmän "minun new yorkistani" :) Nyt näiden kuvien myötä lomaterkkuja kaikille! Later... :)





hiphei...Kevättä rinnassa

Nyt on kuulkaas juuri se suloinen hetki meneillään kun talvi kääntyy kevääksi ja auttamatta ah, niin ihanaksi kesäksi! Eikös vaan? Minua ei ainakaan yhtään sureta että talvelle saa jo melkein vilkutella morot, isolla kintaalla.
Nämä suloiset alkukevään aamut on ihana saada aloittaa kirkkaalla auringonpaisteella (ikkunat pitäisi muuten pestä kotona, huh!) ja hymykin alkaa tulla helpommin, jopa automaattisesti vähän kuin auringon kanssa kilpaa. Hyvä viivis toisin sanoen :)

Tää postaus on ihan tällainen kevyt hömppä-versio, Naistenpäivä ja kaikkee. Kerron vain nopeasti miten hulluttelin viikonloppuna (päivällä), illalla sitten hulluttelun sijaan humputtelin kaupungilla leffoissa ja loosessa (kävin katsomassa viimein Hugon, ihanaihana ja kaunis tarina!). Päiväisen hulluttelu-kuvaussession ideana oli siis päivittää tänne blogiin ja web-sivuilleni uusi kuva itsestäni. Yeah right! Ei käynyt kuulkaa ihan nappia painamalla ehei… Voi apua...kevätkevätkevät! Ei mennyt ihan kuin...you know... Tässä kuitenkin muutamia kuvia joista on ehkäpä aistittavissa epätoivon ja tuskastumisenkin merkit…"tukka auki vai kiinni?"…"ehkä mä kuitenkin laitan sen auki, oota vähän…" ja niin pois päin...ziisus!ja räkänaurut päälle! :) Lopputulos sessiosta on pienellä tuossa blogin reunassa. Ja en siihenkään ole kovin tyytyväinen (tietenkään), mutta näillä mennään kunnes oikeasti jaksan panostaa tähän kuvaussessioon. Nyt ei ehkä ihan kysyntä ja tarjonta vastannut, mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan tässä tapauksessa. Hehh… mene ja tiedä.

Viestin tärkeinpänä ajatuksena oikeastaan haluaisin vain toivottaa kaikille naisille oikein ihanaa ja kreisiä Naistenpäivää! Let´s hölläillään :)


And the Oscar goes to…

Maanantain vastaisena yönä suomen aikaa ne taas jaetaan. Oscar –palkinnot, virallisemmin Academy Awardsit. Niin kauan kuin muistan, on tämä palkintojenjakotilaisuus ollut yksi vuoden kohokohdista palkintojenjako-gaalojen joukosta. Heti perään tulevat Golden Globesit jotka ovat paljon rennommat tunnelmaltaan ja jotka ovat olleet ihan must jo ihan senkin takia että Ricky Gervais on juontanut ne parina viimeisenä vuotena. Mutta ei taida juontaa enää jatkossa, valitettavasti. Gervais on niin paras! Go Ricky!

Mutta, aina tosiaan kun Oscarit on vain suomessa näytetty, olen ne kyllä katsonut – suorana lähetyksenä tietysti! (ja uusintana seuraavana, hihh)… Mutta oli yksi vuosi, jolloin ehkä suurin innostus alkoikin, kun olin ihan paikan päällä Hollywoodissa "katsomassa" Oscareita. Taisi olla vuosi 2004 (eli ihan vähän aikaa sitten). Olin silloin ensimmäistä kertaa Jenkkilässä ja juurikin Los Angelesissa. Ei meinannut kyllä pysyä pää ihan kasassa kaikesta siitä onnesta että olin sinne päässyt (pitkäaikainen unelmani), mutta totta tosiaan Oscarit iskivät ns. päälle, kun loman viimeisenä päivänä oli melkein koko Hollywood Boulevard suljettuna kun mentiin palauttamaan meidän vuokra-autoa (oltiin juuri tultu Vegasista), mutta eihän sitä niin palauteltukaan sinne, koska katu oli tosiaan suljettu sellaisen takia kuin Oscar-gaala. Hupsii! :) No, ei haitannut yhtään. Auto heivattiin jonnekin, en muista minne (taidettiin jättää lentokentälle ja lappu että Oscarit tukki tien, ei voitu palauttaa vuokrauspisteeseen. No eih ihan noin, soitettiin me sinne vuokraustoimistoon ja selitettiin tilanne heille, kait?.. kuka näitä muistaa...) :) Mutta tosiaan aikamoista meininkiä tuolla Hollywoodissa on ja oli tuona päivänä. Turvatoimet ovat valtavat, kaikki autojen pohjat (lue limusiinit) tutkitaan ja poliiseja on kaikkialla, kuten arvata saattaa. Faneja on kaikkialla, kuin myös protestoijiakin ja Jeesuksesta puhujia. Hurja meteli, taputus ja hurraus kuuluu joka kerta kun limusiinin ovi avataan punaisen maton edessä… Mieletöntä hysteriaa! :)
Jonkin aikaa sitä meininkiä paikan päällä katsottiin ja ihmeteltiin, mutta paineltiin sitten parin kadun päähän Sunsetille hotellille katsomaan suoraa lähetystä TV:stä (ja syömään pizzaa) :) Oli aika villi fiilis ajatella, että nää bileet on tuossa kulman takana ja mä istun muhkean jenkkisänkyni päällä ja syön pizzaa. Laiffia kerrassaan! :)

Alla muutamia kuvia siltä reissulta ja muutenkin tunnelmia gaalan punaiselta matolta (tai siis sen vierestä, heh..). Tämä oli muuten hetki jolloin olen ollut lähimpänä aitoa Oscar-patsasta kuin EHKÄ koskaan tulen olemaan (no mistä sitä kyllä koskaa tietää! hih x 100!). Kodak-teatterissa oli ennen Oscar-gaalaa nimittäin näyttely Oscarien historiasta ja järjestelyistä yleensä ja siellä oli myös ihka aito Oscar-pysti joka päätyi sinä vuonna…hmmmph!…apua, muistini! En muista, elämäntyöpalkinto se oli. Googleee!

Kodak Theatre sijaitsee Hollywood Boulevardilla, samalla kadulla missä nämä tähdetkin.
Kodak Theatre, sisäpiha
 
Kodak Theatre, sisäpihalta näkee tuon kohtalaisen legendaarisen kyltin.
Kodak Theatre sisäänkäynti. Ensimmäiset askeleet otetaan tässä.

Niin, siis tarkemmin sanottuna ensimmäiset askeleet otetaan tässä - Kodak Theatre sisäänkäynti.
Oscar -näyttelystä. Nää on niitä feikkejä, tai niitä kopioita joita voittajille annetaan väliaikaisesti oikeiden sijasta (kait?). Se yksi ainoa oikea oli vähän erilailla "suojattu" :)
Tiedän, otin valokuvasta valokuvan, dorkaa! Mutta mielestäni tää on niin hauska vaan. Tästä selviää se miten illan ohjelma ja kuvakulmat suunnitellaan. Ohjaajanhan pitää tietää missä kukakin istuu ja milloin häntä kuvataan.
Red Carpet alkaa tämän herran takaa. Sää näytti sateiselta (LA:ssa! whaat!) vain pari tuntia ennen shown alkua...ei onneksi kuitenkaan alkanut satamaan...

Limusiinejä jonossa ja turvachekkauksessa.

Vaan, aivan kaikki eivät tulleet limusiinilla vaan tyylillä! "Oliko teillä kutsua, Madam?"

Limusiinejä jonossa...

Hollywood Boulevard, Red Carpet ja yleisökin näkyy tuolla oikealla (sinne voi muuten voittaa paikan vain arvonnan kautta).

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.. Toivottavasti tekin nautitte Oscar-juhlista, pukuloistosta, kampauksista, meikeistä ja koruista ja ennen kaikkea upeista elokuvista! Mukavaa Oscar-gaalaa kaikille!
Kuka aikoo valvoa ja katsoa gaalan? Anyone?

ps. Oscar trivia on muuten hauska tapa arvuutella illan voittajat (ja testata oma tietämys!). Meidän kisakatsomossa kisaillaan näin joka vuosi :) Valmiin kaavakkeen voi ladata ja printata täältä Oscar.com! (sivulle avautuu uusi pop-up-ikkuna, jossa kohta "Printable Ballot)


Sweet things!

Varoitus! Pinkillä kuorrutettua tekstiä tiedossa! :)

Mistähän aloittaisin? No lähdetään liikkeelle vaikka siitä että viikko sitten sain kolleegaltani soiton jossa hän pyysi minua tuuraamaan häntä meikkikeikalla. Olin kovin otettu asiasta ja aluksi tietysti vähän jännittikin sillä luvassa oli kahdeksan naisen meikkausopetus. Ja toiveena oli hieman että tehtäisiin se hänen putiikin tarjoamilla MSCHICin tuotteilla. Siis mineraalimeikkisarjalla, joka on muuten ihan suomalainen sarja (tuotteet valmistetaan tosin italiassa).
Minulla ei ollut käyttökokemusta kyseisestä merkistä henkilökohtaisesti, olin kyllä kuullut kehuja monelta taholta (täällä blogimaailmassakin) ja toki tunsin merkin jo ulkonäkönsä ihanuuden puolesta. 
Rehellisesti sanottuna merkin kohtalaisen edullinen hinta pisti ajattelemaan että onkohan tästä aivan "ammattimaiseen käyttöön" (anteeeeeks). Mutta marssin lähes siltä seisomalta Kamppiin ostamaan kyseisiä tuotteita läjän jotta pääsin niitä testailemaan. Ja alla sitten tuntojani käyttökokemuksien jälkeen:

Mineral Make-up Primer
Aivan ihana tuote, joka silkinpehmeästi silottaa ihon juonteet (joo, niitä on valitettavasti tullut jostain!?) ja joka toimii täydellisenä pohjana meikkivoiteelle.
Ja taas kerran on pakko hehkuttaa purkin hemaisee ulkomuotoa. Sö-pö.

Baked Mineral Foundation
Erittäin helppokäyttöinen mineraalimeikkipohja, levittyy kuin unelma ihanan kabukin (synteettinen) kanssa, antaen luonnollista hehkua kasvoille.

Baked Blush
Mineraaliposkipunassa, malliston kaikissa sävyissä, tuntui olevan paljon helmiäis sävyjä. Ostin purkissa kaikkein söpöimmän näköistä punaa, mutta olen sen verran ruskea että kyseinen sävy ei juurikaan minulla näy. Käytin sitä yhdellä meikkikeikalla nuorempien ja vaaleampien tyttöjen kasvoille ja siitä tuli ihana helmiäispuna. Aikuisen naisen poskiin muutenkin vähän varovaisemmin laittaisin tätä helmiäispunaa,
mieluiten mattasävyjä. (ja nyt en tarkoita itseäni kun puhuin aikuisista naisista, hih..!) =)

Lipliners
Ostin nuden, Nejked, sävyisen huultenrajauskynän. Ihan olen tykännyt ja ihan on kestävä. Tuotteena kynä saisi olla hieman pidempi (uppoaa meikkivyöhön noin lyhyenä) :)

X Rated Mascara

Tämä oli ehkä rohkein ostos, mutta otin riskin. Olen nimittäin täysin vannoutunut vain yhteen (no ehkä kahteen) ripsiväriin maailmassa, ja ne ovat Helena Rubinsteinin Spectacular Mascara sekä Lancomen Hypnose. Joten olin todella urhea kun edes harkitsin jotain muuta maskaraa, mutta tarvitsin asiakaskäyttöön maskaran joten perustelin ostoni sillä. Uskokaa tahi älkää, annan siunaukseni tälle. Harja on kylläkin tosi paksu ja muhkea, mutta sillä tuli hyvät pitkät ja tuuheat ripset.




MSCHICin pinkkimaailmaan uppoutuneena varmaan innostuin myös leipomaan näitä suklaa-valkosuklaahippu-muffineitakin! 
Eih, elettiin Ystävänpäivän viikkoa ja tein nämä ystävälleni Miialle joka tuli kyläilemään :) Terkkuja kovasti Miia sinulle! <3

Niin, ja itse se meikkikeikka meni hyvin. Kiitos kaikille, ihana ilta!

...Näihin vaaleanpunaisiin tunnelmiin. -Hyvää viikonjatkoa kaikille!