Sain hauskan värikuvahaasteen Ullalta. Tässä on tarkoitus kuvata sininen, punainen, vihreä, valkoinen ja keltainen kuvina. Ja tiesin heti että kuvien etsiminen kallistuu tuonne loma-albumeiden puoleen, ja että sieltä ne löytyvät. Lyhyestä virsi kaunis - tästä se lähtee! Väriterapiaa!







Tämän värihaasteen saa ottaa vastaan kaikki, ketkä kokevat olevan pienen väriterapian tarpeessa :)

Olin viime torstaina Namen, eli Nuorten aikuisten Amerikka-verkoston kanssa yrityskäynnillä Ivana Helsinki Storessa Helsingin Uudenmaankadulla. Illan hostasi itse oikeutetusti Paola Suhonen, jota kuunnellessa oikeasti pelkästään hymyilytti ja tuli hyvälle mielelle. Nainen on niin inspiroiva, ja todella ansainnut kaiken menestyksensä! Oli huikeaa kuulla Ivana Helsingin tämän hetkinen elämänkaari suoraan Paolan kertomana. Olen itse hyvin paljon seurannut Ivana Helsinkiä ja Paolaa suunnittelijana, ja useat printit, grafiikat ja tuotteet vuosien saatosta olivat tuttuja nähdyssä esityksessä, mutta olihan se huikeaa kuulla kaikki itse suunnittelijan kertomana, ja vielä enemmän avattuna. Historiaa Ivana Helsingille on kertynyt jo pian 15 vuotta. Sen kunniaksi on tulossa myös juhlakirja.
Meidän Namelaisten kärkenä tietysti Amerikka-diggareina olivat myös Paolan Amerikan vuodet. Hänhän muutti nyt kesällä takaisin Suomeen.
Ilta oli ihanan inspiroiva, tapasin uusia Namelaisia, sekä uudet ideat sinkoilivat pitkin korkeaa liiketilaa. Luovuus ja samanhenkisten ihmisten ajatukset ja unelmat olivat suuresti läsnä tuona iltana. Vain taivas on rajana. Kuten Paola on osoittanut!
Tähän Paolan ajatukseen, johon kiteytyy Ivana Helsinki, on mielestäni hyvä lopettaa:







Kuvat otettu Ivana Helsinki Storesta. Tuossa toiseksi alimmaisessa kuvassa vilahtaa muuten uusi talvitakkini, johon tässä kaiken inspiraation hurmoksessa hurahdin. Ihan extemporee. Mutta hei, joskus täytyy elää villisti! hehehe :) Muita kuvia illasta en hurmospäissäni edes ennättänyt ottamaan, joten vinkkaan lämpimästi teitä katsomaan Paolan ja meidän Namelaisten yhteiskuvan ihanan Ullan sivuilta. Kiitos Ivana Helsinki ja Paola Suhonen. Oot mun idoli :)

Tässä viimeinkin kuvasatoa reilun viikon takaisesta TONI&GUY 50-vuotis juhlafestivaali tilaisuudesta, joka järjestettiin noin 25 minuutin junamatkan päässä Lontoon keskustasta. Saavuttuamme perille Stevenagen juna-asemalle meidät otti vastaan aivan sairas sademyrsky, yay! noot! Hehhh, no kyllä siinä vähän nauratti että tätäkö tää nyt on koko ilta? Mutta ei ollut, onneksi. Mutaisen niityn yli käveltyämme sade alkoi hellittää, ja jopa aurinko näyttäytyi hetkittäin. Mutta hirmusen kylmä tuolla ulkona oli, siis todella todella kylmä. Britit on ilmeisesti karaistuneet sateiseen ja kosteaan kylmyyteen, koska suurin osa oli mini farkkushorteissa liikenteessä. Huh heijaa! :) Itselläni hanskat ja jokin päähine ei olisi ollut yhtään liikaa. Onneksi illan pääjuhla tapahtui isossa teltassa, jonne ovet avautuivat hieman ennen auringonlaskua.



Kesän vikat festivaalit siis, mutta vähän eri ajatuksella. Nyt juhlittiin nimittäin 50-vuotiasta Toni&Guyta! Suomen Label.m:n jengi tarjosi kaikille Suomesta saakka tulleille shampanjaa! Pitihän sitä lämmikettä maistaa, ja olikin muuten hyvää shamppista! Kylmyydestä huolimatta tilaisuus oli hieno ja seura loistavaa! Itse muotinäytös pidettiin hiusalalla ennen näkemättömän pitkällä (pisimmällä) catwalkilla. Ennen shown alkua Toni&Guy palkitsi paljon alan ammattilaisia, ja uusia tulokkaita. Todella hienot puitteet oli kyllä juhliin rakennettu ja useita esiintyjiä viihdytti pitkin iltaa. Itse olin sen verran syväkoomassa päivän jäätymisestä, että poistuin hyvissä ajoin ennen puolta yötä takaisin Lontoon hotellille....Zzzzz... Kiitos-Thank you Toni&Guy and label.m!

Niin, ja mites ne itse hiustrendit? Minun pokkarikamera ei valitettavasti onnistunut ikuistamaan tarpeeksi hyviä kuvia catwalkin yksittäisistä malleista, joten suosittelen lämpimästi klikkaamaan kuviin tästä!
Label.m oli muuten viime viikon Lontoon Muotiviikoilla yksinoikeudella ainut hiusbrändi, jota koko fashion weekeillä käytettiin!

Olipa kerran elokuinen loppukesän lauantai. Tuona päivänä toisensa saivat Mia ja Kalle. Minun iloni oli toimia juhlissa morsiamen meikkaajana sekä kampaajana. Tein myös yhdelle kaasolle juhlameikin sekä kampauksen. Aamu oli ihanan touhun täyteinen ja mikä ihana onni, että vielä elokuun lopulla sää oli näin kaunis, kuin kuvista hyvin pystyy aistimaan. Ihania kuvia! Upean näköinen pari! Onnea Mia & Kalle! Kuvat on ottanut valokuvaaja Eeva Kangas.




Aikainen aamuni alkoi upealla auringonnousulla aamukuuden aikoihin, kun ajelin kohti morsiamen lapsuudenkotia, jossa olimme sopineet tekevämme häämeikin ja kampauksen. Olimme Mian kanssa keskustelleet ja vaihtaneet kuvaehdotuksia tulevasta lookista jo aiemmin, ja Mia kävi luonani aikaisemmin samalla viikolla vielä koekampauksessa. Koemeikkiä ei tällä kertaa tehty, koska olen meikannut asiakkaan kerran aikaisemminkin.
Alla kaasojen ottamia in-action kuvia meikkauksesta sekä kampauksen teosta. Tämä työkeikka oli todella kiva, morsian oli ihana, ja kaasot loistavia. Ja tietysti mikä parasta, asiakas tyytyväinen. Kiitos Mialle kuvista ja pirteää syksyn jatkoa! :)



Onko lukijoiden joukossa tulevia morsioita? Mietityttääkö sinua jokin meikkiin tai kampaukseen liittyvä asia suurena päivänäsi. Kysy ihmeessä, vastaan ja autan parhaani mukaan!

Terkkuja Lontoosta! Tai siis takaisin tultiin toissa yönä, mutta vielä tässä ollaan toipumispuolella. Univelkaa. Kauheesti. Ei meinaa vanha enää jaksaa. Itse matkan agendahan oli TONI&GUY 50-vuotis juhlafestarit, joista teen vielä ihan oman postauksen, mutta tässä fiilisten yleisesti teille monelle varmasti tuttua Lontoota.
Näissä kuvissa ei kyllä itseasiassa ole lainkaan nähtävyyspönötyksiä, en nimittäin nähnyt yhtään sellaista, siis nähtävyyttä, periaatteessa (jos puhelinkoppia ja kaksikerroksisia busseja ei lasketa?). Toki onhan koko kaupunki nähtävyys! Keskityimme enemmän fiilikseen, chillailuun ja ruokailuun - ja tietysti shoppailuun. Jotenkin siinä vain kävi niin, että huomasi päivän taas kuluneen kaupoissa. Ihmeellistä?! :)
Mutta ruoka oli hyvää, ja ajattelinkin jakaa muutaman hyvän paikan jossa kävimme (kuvia alla);
Perjantai iltana juhlistimme syntymäpäiviä Jamie´s Italian ravintolassa Covent Gardenissa. Lauantaina siirryimme pika visiitille itä-Lontooseen Albion Cafeseen, nam! Lisäksi söimme (minä ihan ensimmäistä kertaa) Libanonilaista ruokaa Comptoir Libanais ravintolassa, Sohossa, myöskin nam! Ja aamupalat olivat aina hyviä. Hotellin lähellä oli useampi ihana aamiaispaikka, josta sai luomu aamiaista, nami nami. Tykkäsin. Yksi aamiaislemppari oli sunnuntai aamun kävelylenkillä Camdenissa The Blues Kitchen. Suosittelen!














Lontooseen voisin lähteä pian uudestaan, oli sen verta kivaa, ja hyvää ruokaa. En ainakaan pidä nyt yli kymmenen vuoden taukoa kuten minulla oli viime käynnistä. Paitsi ai niin, siellähän satoi joka päivä. Se ei kyllä toimi mulle. Vai olinko vain huono onninen... Mites teillä ovat Lontoon säät suosineet? Mikä se olisikaan paras aika mennä uudestaan? :)