Talviloma Vuokatissa – vinkit aktiiviseen lumilomaan

Talviloma Vuokatin maisemissa yllätti ensikertalaisen erittäin positiivisesti! Te, jotka olette Vuokatin seudulla aiemmin jo lomailleet tietävät alueen kauneuden, mutta minä jouduin tunnustamaan tietämättömyyteni ja yllättymään täysin miten upea tykkylumipuinen Vuokatti voikaan olla – ja kuinka paljon meidän viikon lomaan mahtuikaan talviaktiviteetteja. Meille oli myös tällä talvilomalla, joka sijoittui Suomeen todella tärkeää tukea paikallisia yrityksiä ja siitäkin syystä käytimme monipuolisesti eri palveluita. Mietitkö talvilomaa Vuokattiin? Nappaa tästä oivat vinkit lumilomaan. 




Talviloma Vuokatissa – vinkit aktiiviseen lumilomaan:

Vuokraa moottorikelkka ja kurvaile tykkylumipuiden keskellä

Vuokatin kauniisiin maisemiin on kätevä tutustua moottorikelkan selästä. Me vuokrasimme moottorikelkan Vuokatti Safarikselta kahdeksi tunniksi ja se oli oikein passeli aika vuokraukselle. Vuokraamosta saa kartan ja vinkkejä minne tuossa ajassa ennättää ajaa. Lisäksi tietysti vuokrauksen hintaan kuuluu täysi varustus (haalari, hanskat, kengät, kypärä jne). Meillä oli tuolloin pakkasta sellaiset rapiat -25, mutta kunnon varusteilla ei kylmä päässyt yllättämään. Paitsi tietenkin, jos unohtui liian pitkäksi aikaa ottamaan valokuvia... Sormet sai kyllä kätevästi lämmitettyä, sillä sekä kuljettajan, että takana istuvan kädensijaan sai lämmityksen.

Me ennätettiin ajella hyvin Rekivaaraan ja munkkiteelle Rekikesti-kahvilaan ja takaisin. Vaaran laelle noustaessa tykkylumipuumaisemat on todella upeita. Matkalla pitikin pysähtyä useamman kerran ikuistamaan maisemia. Moottorikelkat on muuten säädetty siten, että maksimi ajonopeus on 80 km/h. Ihan hyvä mielestäni vuokrakelkoille, mutta toki piti kokeilla turvallisella suoralla Nuasjärven päällä, että miten se kelkka oikein kulkee.




Huskysafari

Huskysafari on varmasti monen Lappiin matkailijan haaveena. Sitä varten ei kuitenkaan tarvitse matkustaa Lappiin saakka, vaan saman elämyksen voi kokea myös Vuokatissa. Vuokatti Safaris tarjoaa tällä hetkellä paria erilaista huskysafaria, joista me osallistuimme kahden tunnin niin kutsuttuun "Alfonsin metsäretkeen", mikä piti sisällään reilun puolen tunnin mittaisen huskysafarin, koiratarhaan ja koirien päivittäiseen elämään tutustumisen, teetä & kahvia sekä nuotiolla makkaranpaiston. 

Huskysafari oli yksi loman kohokohdista ja oli todellinen elämys isolla E:llä! Lue tästä aiempi postaus huskysafarista Vuokatin upeissa maisemissa.








Vaella Vuokatinvaaran huipulla

Tämän vinkin sain itse asiassa Instagramin kautta seuraajaltani ja haluan jakaa sen teille eteenpäin; Upeiden tykkylumipuiden seuraan kannattaa ajaa autolla ensiksi Vuokatinvaaran huipulle (parkkipaikka) ja lähteä vaeltamaan parkkipaikalta löytyvän wc/varastokopin takaa. Reitin nimi on virallisesti kaiketi Pieni-Pölly ja reitti on merkitty kätevästi punaisilla nauhoilla, joten reittiä oli helppo seurata.

Vuokatinrienteiden laelta lähtee useampi eri pituinen vaelluspolku, kuten mm. Eino Leinon polku (7 km). Näin sydäntalvellakin reitti oli kuitenkin kuljettavissa ja hyvin merkattu. Me menimme kilometrin pari yhteen suuntaan ja käännyimme samaa reittiä takaisin, koska aurinko oli jo laskemassa. Tykkylumipuumetsä oli todellinen taikametsä, joten tätä kokemusta suosittelen isosti.

Vuokatinrinteiden laelle voi tosiaan ajaa kätevästi autolla ja kävellä vaikka laskettelurinteiden reunalle ja ihailla vauhdikasta menoa rinteiden reunalta. 





Laskettele

Laskettelun ystävän tai siitä kiinnostuneille Vuokatinrinteet tarjoaa laskettelurinteitä upeissa tykkylumipuumaisemissa. Emme ole itse kovin kokeneita laskettelijoita, joten tutustumisen lasketteluun (sitten lapsuusvuosien) voi hyvin aloittaa hiihtokoulusta. Meidän 50 minuutin yksityistunti aikuisille maksoi kahdelta 85 €. Tämä sisälsi lasketteluvälineiden vuokran ja mikä parasta, niin jos haluaa opetuksen jälkeen jatkaa laskettelua, saa hissiliput ja vuokrauksen puoleen hintaan loppupäiväksi.

Laskettelurinteitä Vuokatista löytyy kaikkiaan 13, joista pisin on 1100 metriä. Hissejä on 9, joista kaksi on neljän hengen tuolihissejä. Laskettelimme itse aluksi helpoilla Länsirinteillä, mutta suosikkirinteeksi nousi ehdottomasti Itärinteiden Perskatti-niminen rinne. Voit tutustua rinteisiin tarkemmin tästä. Vuokatinrinteiden aukiolot, vuokraus- ja lippuhinnaston näet tästä.




Bongaa revontulia

Pohjoisessa lomaillessa itselläni on aktiivisessa käytössä 'Aurora'-niminen appi, joka ilmoittaa sijainnin perusteella mahdollisuutesi nähdä tulevana yönä revontulia. Lähes pakkomielteisesti päivystin puhelin kädessä ja katse taivaalle, että josko meitä nyt tärppäisi revontulien kanssa, mutta valitettavasti taivas oli joko liian pilvinen ja satoi lunta tai kirkkaina öinä revontulet eivät yltäneet Kainuun ylle vaan näyttäytyivät vain aivan Pohjois-Suomessa, Saariselän korkeudella.

Yhtenä yönä revontuli-appi näytti niin lupaavalle, että hyppäsimme varuiksi autoon keskellä pakkasyötä ja ajoimme toiveikkaasti Vuokatinvaaran laelle. Tuloksena tiheä lumisade ja suuri hiljaisuus, eikä yhtään havaintoa revontulista. Siellä ne kuitenkin loimusivat taivaalla jossain meiltä piilossa. Oli kuitenkin aika jännää kävellä laskettelurinteiden reunalle keskellä yötä. Eli vinkkinä, jos taivas on kirkas ja revontuli-appi näyttää lupaavalle, niin suuntaa bongailemaan revontulia Vuokatinvaaran laelle. Sinne löytyy selvät ajo-ohjeet ja vaaran päällä on parkkipaikka. Voin sieluni silmin nähdä miten upealta kaikki siellä näyttää tykkylumipuiden keskellä ja revontulishown pauhaessa yllä. Aaah!




Vieraile Haapala BnB -ravintola & majatalossa

Haapala BnB on ravintola, panimo ja majoituspaikka. Sain tästä paikasta vinkin matkabloggaajakollegaltani Veeralta ja muutama paikallinenkin vinkkasi meitä käymään siellä. Ja onneksi mentiin! Haapala BnB:n lounas oli aivan mielettömän hyvä ja paikka vakuutti kaikin puolin laadukkuudellaan ja tyylillään.

En itse juo olutta, mutta ei ollut vaikeaa saada miestäni mukaan panimolle, joten olut-tasting onnistuu siis kätevästi vaikkapa lounaalla. Kannattaa tsekata lounas ja muutenkin lisätietoa Haapalasta tästä. Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -blogin Veeran kirjoittamaan "Kainuulaisia makuja, oma panimo ja majoitusta" pääset tästä. Haapalasta jäi niin positiivinen fiilis, että sinne olisi kiva palata ajan kanssa uudestaan ja yöpyä siellä.




Hiihdä tykkylumipuu maisemissa

Olen itse vasta hiljattain palannut lapsuuden harrastuksen laskettelun pariin ja hiihtäminen ei vielä tunnu omalta jutulta, vaikka lapsena hiihdin paljon kilpaakin. Joskin, pienen pieni hiihtoinnostus kieltämättä nousi, kun katseli näitä upeita maisemia mitä Vuokatti tarjoaa hiihtäjille. 

Majoitus jossa me olimme, eli Holiday Club Katinkulta tarjosi hiihtäjille hiihtololatuja suoraan loma-asuntojen edestä. Ja kun moottorikelkkailimme Rekivaaraan, niin osittain moottorikelkkareittimme sivusi hiihtolatuja ja silloin kieltämättä mietin, että kylläpä Vuokatissa saa hiihtää upeissa maisemissa! 


Moottorikelkkareittimme vei Rekivaaraan, mikä sijaitsee hiihtopolun varrella. Rekikestissä kannattaa poiketa munkilla ja teellä.

Missä majoittua Vuokatissa?

Me majoituimme Vuokatin Katinkullassa Holiday Clubin loma-asunnossa, joka osoittautui aivan erinomaiseksi. 2 mh huoneistossa oli reippaasti tilaa ja eritoten suuri parveke oli todella positiivinen yllätys. Helmikuisena pakkasaamuna terassilla ei vielä tarennut aamuteetä kokonaan terassilla nauttimaan, mutta voin kuvitella miten upeaa siinä on istua kevät- ja kesäauringon lämmössä.

Villas-loma-asunto sijaitsi siten, että siitä oli sisäkautta yhteys itse Holiday Club Katinkullan hotellirakennukseen, joten hotellin käytäviä pitkin oli kätevää kävellä illalliselle joko pizzalle Classic Pizzaan tai O'Learys -ravintolaan. 


Meidän Villas-loma-asunto sijaitsi rakennuksen päädyssä, jonka parveke oli hulppea suuri.



Katinkulta auringonlaskun aikaan.


Talvilomamme Vuokatissa oli oikein onnistunut. Turvallisuus oli huomioitu kaikkialla ja kaikkialla käytettiin kasvomaskia. Toki olimme enimmäkseen omissa oloissa ja harrastuksetkin onnistuivat aika hyvin erillään muista seurueista. Jos ei tuntunut sille, että olisimme halunneet ravintolaan syömään, haimme aina take awayta tai kokkailimme omassa loma-asunnossa. Viikon talviloma hurahti sopivan nopeasti ja kieltämättä loman viimeisenä päivänä tuli tunne, että Vuokattiin olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa. Oletko sinä lomaillut Vuokatissa?


Tykkäsitkö postauksesta? Jätä kommentti alle ja seuraa Seven Seas -blogia myös muissa kanavissa:

Huskysafari Vuokatin upeissa maisemissa

Huskysafarille osallistuminen on ollut jo pitkään haaveissani. Ilokseni huomasin talvilomalla, että huskysafarille osallistuakseen ei tarvitse matkustaa Lappiin saakka, vaan sellainen onnistuu hyvin myös Vuokatissa. Varasimme meille kahden tunnin niin kutsutun "Alfonsin metsäretken", mikä piti sisällään reilun puolen tunnin mittaisen huskysafarin, koiratarhaan ja koirien päivittäiseen elämään tutustumisen, teetä & kahvia sekä nuotiolla makkaranpaiston. 



Huskysafari Vuokatin maisemissa

Huskysafari alkoi turvallisuusohjeisiin tutustumisella videon opastuksella sisätiloissa. Samalla oli mahdollista saada lainaan lämpimiä vaatteita, kuten haalari, kenkiä ja hanskoja. Tämän jälkeen menimme ulos, jossa vielä kuivaharjoittelimme reen jarruja ja kävimme läpi ajotilanteen käsimerkkejä.

Kuuden koiran hyskyvaljakot odottivat jo malttamattomina. Huskyien haukunta oli uskomattoman innokasta ja kovaäänistä, suorastaan hämmentävää ja vähän jopa huvittavaakin. 

Kun lopulta olimme asettuneet paikoille, minä ensiksi istumaan kelkkaan lämpimien vilttien alle porontaljan päälle ja Pekka ohjaajan paikalle ja kun koirat saivat lähtöluvan, niin niiden haukkuminen loppui samoin tein ja kaikki se energia muuttui vedoksi. Sitten mentiin! Meitä oli neljä kelkkaseuruetta tuona päivänä, joten saimme ajaa mukavassa letkassa upeissa Vuokatin maisemissa.

Kuuden kilometrin reitti kulkee lumisten peltomaisemien ja metsien läpi. Puolessa matkaa on mahdollisuus vaihtaa kuljettajaa, ja niinhän me teimme. En osaa sanoa kumpi oli siistimpää; kelkassa istuminen vai itse kelkan ohjastaminen. Ainakin pikkasen haastavampaa oli ohjaaminen, koska tuli seurata muun seurueen liikkeitä, mahdollisia käsimerkkejä ja myös sitä, jos johtajakoira päätti vaikka pysähtyä vessatauolle (kuten meillä), niin silloin tietysti pitää pitää huoli, että kelkka pysähtyy eikä liu'u koirien jalkoihin eli pitää osata jarruttaa.


Hetki ennen lähtöä koirat olivat malttamattomia, mutta kun köydet irrotettiin kaikki toimi kuin rasvattu.

Hyskysafarin koiratarha sijaitsee aivan päärakannuksen takana.








Huskysafarin hinta ja kokemus

Vuokatti Safarin kahden tunnin huskysafari maksoi 99 €. (Maksuvälineenä käy muuten myös virikesetelit). Hinta oli mielestäni erittäin kohtuullinen siihen minkä kokemuksen huskysafari tarjosi. Palvelu oli erinomaista, kelkan turvallisuusohjeistukset kerrottiin huolella. Koirien elämästä ja persoonista kerrottiin mukavan yksityiskohtaisesti. Fasiliteetit olivat hyvät ja vaikka itse huskyajelun kesto on tosiaan noin 30 minuuttia (tai säästä ja muista tekijöistä riippuen joskus kuulemma voi olla jopa 50 minuuttia), niin se ei vienyt elämykseltä mitään pois. Loppuaika saatiin rapsutella huskyja, tutustua niiden tarhaan ja rauhoittua vielä leirinuotiolle paistamaan makkaraa. (kasvisruokailijat oli myös huomioitu, sillä paikalta löytyi automaationa myös vegemakkaraa).

Huskysafari oli oikeastaan ihan unelmien täyttymys! Ihana kokemus talvilomaan – upeissa Vuokatin maisemissa! 


Meidän valjakon johtajakoira Messi yhdessä Amaretto-koiran kanssa.




 

Huskysafareita voi varata Vuokatti Safaris yritykseltä. Lisätietoa erilaisista Huskysafareista löydät tästä


Tykkäsitkö postauksesta? Jätä kommentti alle ja seuraa Seven Seas -blogia myös muissa kanavissa:

Iltapäiväteellä legendaarisessa The Beverly Hills -hotellissa

The Beverly Hills -hotellista on vuosien saatossa kehkeytynyt ainakin itselleni sellainen maaginen paikka, jossa vierailua olen odottanut vuosikaudet. Niin monet kerrat olen ajanut tuon legendaarisen hotellin ja sen rakennuksen kyljessä olevan kyltin ohitse, koskaan pysähtymättä. Mieli olisi kyllä tehnyt, mutta oikea hetki vierailulle antoi odotuttaa... Onneksi se oikea hetki löytyi synttärimatkallani lokakuussa 2019, jolloin teimme neljän hengen naisporukalla hotelliin iltapäiväretken, iltapäiväteelle.






 

The Beverly Hills Hotel on maailmanlaajuisestikin hyvin legendaarinen hotelli. Toukokuussa 1912 avattu Beverly Hills -hotelli rakennettiin paikkaan ja aikaan, jolloin ei vielä itse Beverly Hillsin kaupunkiakaan ollut olemassakaan. Vuosien saatossa moni Hollywood-tähti on yöpynyt ja majaillut pinkiksi palatsiksikin kutsutussa hotellissa. Kuuluisimpana varmasti Marilyn Monroe. 

Hotellin ominaispiireisiin kuuluu vuonna 1942 yksinoikeudella suunniteltu banaanilehtikuvioinen tapetti, joka historian saatossa on vilahdellut lukuisissa elokuvissakin. Monelle tutumpi ikoninen lisäsiipi, jonka seinässä on hotellin nimi "The Beverly Hills" rakennettiin myöhemmin, vuonna 1949. Hotellin kyltistä on tullut niin suosittu kuvauspaikka, että siellä vieraillessamme sen eteen ei saanut lainkaan jäädä ottamaan kuvia tai pysähtyä poseeraamaan. Katso lisää kuvia The Beverly Hills Instagramista.





Vuosien saatossa hotellia on restauroitu ja omistajuus on vaihtunut. Vuonna 2012 Beverly Hills -hotelli juhli 100-vuotisjuhliaan ja tällöin hotelli nimettiin virallisesti ensimmäiseksi historialliseksi maamerkiksi Beverly Hillsin kaupungissa.

Hotellissa on useampi ravintola; The Polo Lounge, Fountain Coffee Room, The Cabana Cafe ja Bar Nineteen12, jonne voi mennä lounaalle tai vaikkapa iltapäiväteelle tai -kahville. Lisäksi hotellista löytyy pieni, mutta hurmaava lahjatavarakauppa, josta näin jälkikäteen ajateltuna olisin halunnut ostaa yhden jos toisenkin sisustustavaran kotiin viemisiksi.



Iltapäiväteellä The Cabana Cafessa Beverly Hill Hotellissa.


The Beverly Hills -hotellin uima-allas on vain hotelliasukkaiden käytössä.



Vierailu Beverly Hills hotellissa oli valtavan jännittävä ja onnellinen kokemus, ja se lunasti kaikki ne ennakkoajatukset ja fiilikset mitä tästä legendaarisesta hotellista olin vuosien varrella mielessäni luonut. Kun nyt ajattelen tuota palmupuiden varjostamaa ja trooppisten kasvien ympäröimää hotellikompleksia niin teleportaisin itseni erittäin mielelläni tämän pinkin palatsin altaan reunalle  – tietysti samassa loistavassa seurassa. Ja jos muuten ylimääräistä löytyy, niin altaan reunalta voi myös vuokrata valokuvaaja Grey Malinin suunnitteleman Cabanan itselleen.


Hotellin osoite: The Beverly Hills Hotel 9641 Sunset Boulevard Beverly Hills, CA 90210. (Hotellin lähistöltä löytyy ilmaisia kadunvarsipaikkoja pysäköintiin tai voit toki käyttää hotellin Valet-pysäköintiä myös).


Tykkäsitkö postauksesta? Jätä kommentti alle ja seuraa Seven Seas -blogia myös muissa kanavissa:

2021 vuodenvaihde kuvina

Happy 2021 kaikille! Uusi vuosi otettiin vastaan jo lähes perinteeksi muodostuneella tavalla, eli meillä kotona. Joskin monen kymmenen ystävän sijaan paikalla oli vain kourallinen ystäviä. Oli silti hienoa, että oli mahdollista pitää edes pienet juhlat tässä hetkessä ja vastaanottaa uusi vuosi yhdessä. Kyllä ystävät tekevät juhlan! Vuoden vaihteen tietämillä musiikista pitivät huolen mielestämme erittäin hyvin toteutettu Ylen Classical Trancelations -konsertti, jonka biisit herättivät aikamatkamuistoja eri vuosikymmenille. Hyvä päätös ja aloitus uudelle vuodelle ja saatiin jopa pienet bileet aikaiseksi meidän olkkarissa. Tämän vuotinen 2021-tähtisadetikkukuva toteutettiin poikkeuksellisesti (tietysti poikkeuksellisesti, koska poikkeusvuosi!) olohuonessa kännykän valon avulla, ja mielestämme kuva onnistui oikein loistavasti, vai mitä mieltä olet?







Toivottavasti myös sinun vuodenvaihde oli onnistunut, lämmin ja hauska. Meillä oli kyytipoikana samppanjaa ja tarjoilupöydän katseenvangitsijana toimi upea ystäväni tekemä kakku, jonka päätin tilata, vaikka kyseessä olikin vain pienet illanistujaiset. Kyllä kakku tekee juhlan ja erikoisvuoden päätteeksi halusin juhlavan startin uudelle vuodelle. Olkoon uusi vuosi edeltäjäänsä parempi, armollisempi ja rikkaampi. Tuokoon se mukana iloa, rakkautta ja terveyttä meille jokaiselle. Pus pus – Happy 2021!