Kuten edellisessä postauksessa kerroinkin, tuo Hollywood Hills -kukkuloilla seisova, maaginen yli viisitoistametriä korkea Hollywood -kyltti, oli yksi tämän reissun agendoista. Siis yrittää päästä mahdollisimman lähelle sitä ja tietysti ottaa selfie sen kanssa.
Netti on pullollaan toinen toistaan pätevämpiä ohjeita siitä, kuinka kyltille pääsisi ja mehän lähdettiin yksi aamupäivä ohjeiden kera mars matkaan!
Aloitettiin helpointa tietä tietysti, tai niin ainakin luultiin. Kun ajoimme Beachwoodille, edessämme vain läheni lähenemistään tuo maaginen kyltti. En ollut koskaan nähnyt kylttiä näin läheltä, kun sen nyt auton etupenkiltä näin. Tyypit siis asuu aivan tuon kyltin alapuolella! Herranen aika! Ohjeistuksen mukaan tänne Beachwoodille voisi jättää auton ja lähteä normaalisti haikkaamaan yhtä monista Griffithin haikkauspoluista. Vaan eipä voinut, enää. Tien päässä meitä odotti tiesulku, jota vartioi mies. Hän sanoi että reitti on toistaiseksi pois käytöstä ja todennäköisesti tullaan sulkemaan kokonaan asukkaiden lukuisten valitusten pohjalta. Ongelmana on ollut kaduille tukkeeksi asti pysäköineet autot. Ymmärtäähän sen toisaalta, mutta onko pakko asua tuon maagisen kyltin alla, kun tietää että se houkuttaa monia...
No, meille jäi ainoaksi vaihtoehdoksi jatkaa autolla matkaa ylös kukkuloilla olevalle Griffith Observatorion parkkipaikalle ja sieltä alkavalle Hiking poluille ja yrittää sieltä käsin haikata kylteille, jotka silmin nähden olivat aikaisemmin nähtyä todella todella kauempana ja monen monituisen ja tutkimattoman mutkan takana. Oltiin siis jouduttu paljon kauemmas ja ilman ohjeita. Otettiin kuitenkin mieluusti haaste vastaan ja hypättiin poluille!
Sää suosi meitä siinä mielessä, että vaikka tuuli oli yllättävän kova ja sää todella viileä (en uskonut että LA:ssa voi olla niin kylmä), niin meitä ilahdutti uskomattoman kirkas sää. LA:ssa oli satanut koko edellisen illan ja yön (harvinaista sekin) ja se auheutti sellaisen positiivisen efektin, että ilma oli todella kirkas ja maisemat jatkuivat silmän kantamattomiin todella kirkkaina. Nähtiin tuolta Griffith Parkista merelle saakka, jota en osannut edes ajatella, että se olisi mahdollista.
Haikkaus polkuja on Griffith Traililla useita ja yritettiin parhaamme mukaan valita oikeat polut kohti kylttiä, mutta vaikka kolmisen tuntia reippailtiin ympäriinsä, ei kovin lähelle sitten kuitenkaan kylttiä päästy. Mutta eipä sillä, reissu ei suinkaan ollut pettymys. Maisemat olivat täältä niin upeat, että en ole nähnyt kaupunkia mistäänpäin näin kauniina ja kirkkaana kuin tuona päivänä.
Griffith Park on itsessään yksi LA:n maamerkeistä ja hohkaakin Hollywood Hillsien järkälemäisenä kukkulan kuninkaana. Observatorio on ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen ja sinne voi tosiaan ajaa suoraan autolla parkkiin (maksuton) tai jos haluaa, niin haikata Hollywoodista kuten me viime vuonna teimme. Sieltä itsessään on myös upeat näkymät yli kaupungin.
Vielä jäi siis kovasti hampaan koloon Hollywood-kyltin suhteen ja siitäkin syystä tämä postaus on jaettu kahteen osaan, koska homma ei jäänyt tähän. Vaan kyltin metsästys jatkui parin päivän päästä uusin voimin! Onko lukijoiden joukosta joku onnistunut päästä kyltille saakka?
Eng // Trying to get close to the Hollywood sign we needed to hike in Griffith Park.
Hollywood -kyltille haikkaus, osa I
keskiviikko 26. marraskuuta 2014
Tunnisteet:
Hollywood,
Los Angeles,
USA
SEVEN SEAS -MATKABLOGI I Seikkailuja maalla ja merellä – horisontissa siintää paratiisirannat, suurkaupungin valot ja kaunis kotimaan saaristo
loading..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hih, ollaan oltu ihan samoilla linjoilla kun toissa viikolla ajeltiin Beachwoodia kohti kylttiä. Sama tiesulkuhan siellä oli edessä, mutta jotenkin juonittiin auto niin lähelle, että hyvät kuvat saatiin. Aiemmin oltiin jo käyty observatoriolla ja sieltä käsin kyltti näytti niin pikkuruiselta. Kaiken kaikkiaan kyltin kanssa kävi sama efekti kuin Nykissä Vapauden patsaan kanssa. Pienoinen pettymys, että tässäkö se nyt oli. Mutta ehdottomasti näkemisen arvoinen <3
VastaaPoistaEikä!!! Miten hassua että ollaan oltu about samoihin aikoihin tuolla! ;DDD Griffithiltä on tosiaan mahdollista päästä hyvinkin lähelle kylttiä, kunhan vaan jaksaa haikkailla aika tovin :) Mutta hahaha, ymmärrän tuon Vapauden patsas fiiliksen. Vähän sama juttu, että yllätyin että eikös se tämän kookkaampi olekaan. Varsinkin kun tv:stä nähtynä se kuvataan aina niin massiivisena ;) Mutta Mona Lisa livenä vetää kyllä pisimmän korren näissä asioissa ;) Meidän seuraava haikkaus kyltille oli onneksi vähän tuotteliaampi!
PoistaKiitos kommentistasi ja kävin kurkkaamassa sun blogia - voi että mikä majoitus teillä on ollut, wau! Tonne tahtoo itsekin isolla porukalla! :)
Niin ihana tuo sinun hyppykuva <3 Ja mahtimaisemat muutenkin. Seuraavaa osaa odotellessa :) -Milla
VastaaPoistaKiitos Milla <3 Hyvä jos meinaa lakki päässä pysyä tuossa hyppykuvassa, niin iloista meininkiä oli ;) Jatko-osa ja ehkä muutama hyppykuva tulossa aivan pian! :)
Poista