Väliraporttia maailmanympärimatkalta osa II ja reissun suunnittelua

Nyt kun reissuamme on takana jo melkein viisi kuukautta! Siis viisi kuukautta, on taas maailmanympärimatkan väliraportin paikka. Edellisen ja ensimmäisen sellaisen tein fiiliksistäni syksystäni Los Angelesissa ja rikkinäisistä sandaaleistani marraskuun lopulla (juttu löytyy täältä). Sandaalit ovat muuten edelleen matkassa mukana! Ompelin ne kuntoon Onnenpäivä-blogin Annen kotirappusilla istuen yksi ilta Orange Countyssa. Ja hyvin ovat nyt taas mukana palvelleet (kop kop).
Tällä hetkellä ollaan saavuttu jo Thaimaahan saakka. Pidetään majaa nyt täällä Karon Beachillä, Phuketissa. Paikassa jonne en koskaan -rehellisyyden nimissä- uskonut vapaaehtoisesti päätyväni. Mutta tänne oli nyt hyvä syy tulla, nimittäin täällä oli lomailemassa suomalaisia kavereitamme karkkilähetyksen kera. Ja onneksi tultiin, sillä ei tämä Phuket nyt niin paha paikka ole, ei lainkaan. Pitää vaan tietää missä haluaa olla ja missä ei. Ainakin tämä Karonin ranta on oikein kelpo.


The läpsyt Karon beachillä, Phuketissa.


Pari viikkoa sitten Vietnamin Phu Quocin saarella ollessamme sain pari kertaa sellaisia sekuntin kestäviä shokkikohtauksia, siitä ajatuksesta että loppuuko tää meidän reissu jo! Että kohta se loppuu! Jotenkin varmaan siitä syystä, kun vuosi oli vaihtunut ja tiesi että "tänä vuonna se reissu loppuu...". Sillä viime vuoden puolella oli niin vapauttavaa sanoa, että palataan Suomeen joskus ensi kesänä. Ymmärrätte varmaan...?
Minulla on meidän reissusuunnitelmamme, se hatara raakile mitä meillä on olemassa, Google Driven excelissä. Kun sitä alkaa selailemaan niin ei siihen enää montaa kuukautta jää scrollattavaa. Se on totisinta totta se. Mutta sitten taas kun listaa paikkoja, jonne ollaan ajateltu mennä vielä, niin listahan kuulostaa monipuoliselle ja lohduttaa ajatuksena että kyllähän tässä vielä reissua on pakko olla edessä pitkälti.

Seuraavaksi kuitenkin pitäisi päättää minne me Phuketin jälkeen suuntaamme. Olen viime päivät yrittänyt etsiä meille uusia, käymättömiä pieniä saaria täältä Thaimaasta jonne suunnata, ennen pääkohdettamme Koh Lipeä. Lisäksi mietimme vielä Phi Phitä, jossa ollaan jo pariin kertaan käytykin ja jokin siellä aina vaan vetää puoleensa. Yksi hyvä syy mennä sinne olisi sukellusmahdollisuudet. Muista saarista on esille nyt tullut seuraavat: Phuketin lähellä oleva Koh Yao Noi ja Krabin ja Lantan välillä oleva Koh Jum. Etelässä Koh Lipen lähettyvillä oleva Ko Bulon Lee -saari on sellainen jonne olisi kiva päästä. Lisäksi Trangin saarilla riittäisi vielä käymistä. Emme viime vuonna käyneet kuin Ko Mookilla joten Ko Ngai ja Ko Kradan siellä vielä odottelisi. No Kradanilla käytiin kyllä viimeksi snorkaalassa ja harjoittelemassa kärrynpyöriä rannalla.
Mutta nyt heitänkin pallon teille - onko lukijoiden joukossa reissaajia, jotka olisivat käyneet joillain noilla saarilla? Ja mitä niistä ennen kaikkea suosittelisit?


Mitäs muuta tänne reissunpäälle? Niin, myös se fakta, että järjestelmäkamerani meni rikki, auheutti pienen hyperventilaatiokohtauksen, mutta siitäkin ollaan toivuttu nyt, kiitos blogini facebook-sivuilla kommentoijien ihanien ihmisten! Seuraavat viikot kuvataan siis vain iPhonella kuvia ja yritän saada niistä parhaani mukaan myös blogiin käyttökelpoista materiaalia. No onhan meillä vielä Go pro-kamera myöskin ja veikkaan että kunhan taas pitkästä aikaa pääsen snorklaushommiin, niin sellaisia kuviakin on taas luvassa.
Ennätin nimittäin tässä välissä tutustumaan myös Kambodzalaiseen terveydenhuoltoon. Siem Reapissa ollessani silmätulehdukseni oli äitynyt niin pahaksi, että onneksi viimein tajusin mennä sairaalaan. Sain kolmet eri tabletit sekä silmätipat ja nyt kuurin syötyäni, alkaa oikeasti tuntumaan, että tämä joulun tienoilla alkanut flunssa-nuha-poskiontelo ja silmätulehduskierre on nyt katkaistu, pliiiis. Ja voisin upottaa jo maskini takaisin pinnan alle ja päästä kunnolla pulikoimaan.

Siem Reap, Kambodza / Matkalla tuk tukilla sairaalaan.


Blogi jatkuu siis normaalin leppoisaan tahtiin päivitystään. Onneksi kamerani toimi vielä Angkor Watissa ja sain upeita kuvia ikuistettua temppeleistä. Niistä pian lisää! Sen jälkeen mennäänkin tovi sitten kännykuvien voimalla, kunnes rantaudutaan Malesian puolelle helmikuun alun paikkeilla, josta pitäisi jo kameraliikkeitä löytyä isommista kaupungeista. 
Meillä olisi edessä vielä lentojen ostot ja lopullisten päivämäärien lukkoon lyönti Australian, Uuden-Seelannin, Fidzin, Havaijin ja Kalifornian ja tietty paluulennonkin osalta.
Ystäväpariskunta on myös tulossa helmikuun aikana Balille, ja houkuttelee meitä mukaansa sinne. Hitsi, kun oltiin juuri ajateltu jättää Bali välistä tällä reissulla, mutta kaikki on näemmä avoinna vielä meidän reissusuunnitelmissa. Olen sitä mieltä kyllä, että tämä vapaus minkä on saanut, kun ei ole ostanut kaikkia lentoja etukäteen on vapauttavaa. Mutta toisinaan siinä tulee kaupan päällisiksi liikaa vaihtoehtoja ja sitten se viimehetken varaamisen tuska, kun on pakko löytää ne jotkut lennot ja joku majoitus seuraavasta kohteesta. Siihen ollaan jo törmättykin karvaasti, että ollaan vaan jouduttu maksamaan lennoista suolaiset hinnat päivää ennen varatessamme, mutta toisaalta, hotellit ovat olleet kelpohintaisia aina.
Seuraavaksi siirryn kuitenkin nyt aamupalalle, ananas smoothielle ja pulahdan merenaaltoihin. Josko sitä sitten myöhemmin suunnittelisi minne matka huomenna jatkuu... 

Toivottavasti jaksatte pysyä verkkaisessa tahdissa mukana. Ja kaikki vinkit tulevista kohteistamme ovat enemmän kuin tervetulleita!


Eng // Almost 5 months travelling and next few weeks we´ll spend in Thailand.


12 kommenttia

  1. Näitä väliraportteja on aina erityisen kiva lukea. Ja tuo, että sua jo pelottaa, että kohta se loppuu on kyllä sen merkki että teillä menee siellä ihanasti ja se lämmittää kyllä mieltä! Onnellisuus oikein huokuu ja välittyy tännekin puolelle ruutua! Just tänä aamuna muuten mietin sua ja sitä, että onneksi tuutte kesällä - ettekä talvella - takaisin Suomeen. Nimittäin jo kuukauden jälkeen, ku on käyttänyt vaan flipfloppeja, niin umpikengät kyllä ahdistaa! Onneksi siis saatte totutella umpikenkiin hiljalleen aikanaan eikä tälleen kerta rysäyksellä flipsuista umpisaappaisiin ku mun piti siirtyä.

    Tää teidän reissu kyllä inspiroi mua niin paljon tavoittelemaan vastaavaa matkaa meillekin jonnekin tulevaisuuteen. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, kiitos kommentistasi - aina niin ihanaa kuulla sinusta! Ja voi eih, teidän ihanan kuukauden flip flop-loman jälkeen oot nyt siis joutunut takaisin umpisaappaisiin, pöhköä! Tosiaan onneks, meillä siirtymä tulleen olemaan sitten kevyempi ;)
      Ihana toimia inspiraationa - kuten sinä ja te muut bloggarit olette toimineet minulle =) Terkkuja ja voimia talven keskelle <3

      Poista
  2. Voih, kamera rikki reissun päällä. Painajaismaista! Liityin vasta hiljattain lukijoihin. Täytyypä tutustua vanhempiinkin juttuihin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Maarit!
      Kameran rikkoituminen veti kyllä hiljaiseksi ja murehdinkin sitä päivän pari, mutta minkäs teet. Täytyy vain tallentaa muistot toisella tapaa nyt hetkellisesti :) Tervetuloa lukijoiden joukkoon, ihanaa :)

      Poista
  3. Maaritin tavoin kauhistelen tuota kameran rikkoontumista. Mä varmaan itkisin sitä jossain kiven kolossa, mutta sä jaksat olla ihanan positiivinen. :) Onneksi on älypuhelimet.

    Mä olen käynyt joskus 10 vuotta sitten Koh Lipella ja se oli silloin aivan ihana. Se on kuulema muuttunut aikas paljon niistä ajoista, muuta eiköhän se upea ole vieläkin. Odottelen paljon kuvia sieltä. Ihanaa loppureissua. Olen aika kade tuosta rantamaisemasta, kun mun varpaat on ihan jäässä, vaikka istun sisällä toimistossa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä muuta sano Elina, onneks on älypuhelimet! Tosin mun luurissa tulee muisti vastaan kerran viikossa ja taas joutuu tuhoamaan vanhoja kuvia puhelimesta, jotta mahtuu uusia tilalle, hahah :)
      Voi vitsi, sää oot ollut oikein edelläkävijä kun oot ollut Lipellä jo 10 vuotta sitten! Minä vasta parina viime vuonna ja juttua olen myös minä kuullut että olisi paljon muuttunut. Palaan asiaan ja raportoin mikä tilanne on tänä päivänä.
      Kovasti lämpöä sinne varpaisiin, hyvät villasukat vaan jalkaan ;)

      Poista
  4. Puhelimella otat ja hieman muokkaat... mä pärjäisin niin aika pitkällekin. Ainakaan ei tarttis huolehtia isomman kameran mukana raijaamisesta, varsinkin tuolla kuumuudessa. Oma Thaimaan-loma tuntuu nyt jo pari kuukautta matkan jälkeen niin kaukaiselta, melkein kuin unelta. Päivetyskin hävis liki saman tien. Eli nauttikaa....!

    PS. Tsemppiä sairasteluun, täällä oon vedelly itsekin nyt kaks viikkoa kurkunpääntulehduksella ja huomenna taas lääkäriin kontrollikäyntiin. Aikaa pikku hiljaa riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kea, ei auta tosiaan muu kuin puhelimella kuvailla nyt vaan... Tosiaan onhan se ihan hauskaa vaihteluakin :)
      Ja toi on kyllä niin totta, että rusketus katoaa Suomeen tullessa melkein hetkessä kun mistään ei tule auringonvaloa talviaikaan... Lupaan nauttia siis täällä olosta ja auringosta kaikkien puolesta :)

      PS. Toivottavasti sinunkin tauti alkaisi jo helpottaa! Noi pitkittyneet sairastelut on kyllä niin pöhköjä... Tiedän tunteen. Halit <3

      Poista
  5. Kiitos, kun samalla parsit meidän portailla kasaan myös mun villasukan :D Nyt vaan hajosi se toinenkin. Se odottaa sua täällä, että korjaat senkin ;) Tai sitten mun on pakko opetella parsimaan itse sukkani. Dääm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hello hello :) Eikä! Nytkö se toinen villasukka sitten hajosi? ;DDD Huhti-toukokuulle pitäisi jaksaa apuja odotella ellet innostu itse sitä sitten parsimaan - helppoa hommaa se on, oon kyllä varma että onnistut siinä ;) Oon ymmärtänyt että sukilla on kuitenkin käyttöä siellä nyt, hrrrr... Onneks keväällä siellä on sitten taas lämmin jo :) Nähdään!

      Poista
  6. Juu kyllä vaan näille väliraporteille, ja vaikka tahti olis verkkainen, niin imen kyllä kaikki sun reissukuulumiset! Ja tosiaan, ei sen väliä onko kuvat järkkärillä vai luurilla, kunhan niitä tulee. Noita paratiisimaisia palmumaisemia katselisi päivät pitkät.

    Ja miettikää, teillä on vielä monta pitkää kuukautta reissua jäljellä, ihan hullua!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inka, voi miten ihanaa kuulla! <3 Sää ootkin niin ihana, kun jaksat aina kommentoida - merkkaa niin paljon :)
      Täytyy tosiaan kääntää ajatusmalli siihen, että onhan tässä näitä kuukausia vielä jäljellä ja kaikkea uutta jänskää vielä edessä hirmusesti! Aussit ja Hawaijit ja sit takaisin ihanaa Lalalandiaan, yay! Lupaan sulle lisää palmukuvia! :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!