Meikkaajan testissä Laveran luonnonkosmetiikka


Tässä eilen lupaamani postaus meikkileikistä, jossa siis testasin Laveralta erääseen tilaisuuteen saatuja meikkejä itselläni. Tein vastaavanlaisen testin jo aikaisemmin kaverilleni, mutta nyt olen siis itse koekaniinina :) 

Olen käyttänyt itse jo pidemmän aikaa eri merkkisiä luonnonkosmetiikka tuotteita, tai mineraalimeikkejä päivittäisessä käytössä, mutta nyt tämä meikki on tosiaan tehty alusta loppuun Laveran kosmetiikalla (paitsi ripsivärissä käytin omaa Couleur Caramel -ripsaria). Ei sillä etteikö Laveralta löytyisi ripsivärejä, löytyy ja itseasiassa useampiakin, mutta hygienia syistä käytin omaani, enkä testerinä ollutta.


Aluksi peitin tummat silmänaluset Laveran Natural Consealer -tuotteella, jonka jälkeen levitin meikkipohjaksi nestemäisen Natural Liquid Foundation (Almond 04). Levitin pohjan ihan sormin, ja tykkäsin kovasti sen koostumuksesta. Meikkipohjan kiinnitin Laveran irtopuuterilla.


Varjostukset tein Caribbean Spirit -sarjan mattamaisella Mineral Sun Glow Powder (sun Touched 03) -aurinkopuuterilla. Korostukset tein poskipäille, kulmaluille ja amorinkaaren yläpuolelle Caribbean Spiritin Beautiful Mineral Eyeshdow Golden Bay (11) -luomivärillä. Poskipunana käytin Shimmerin Apricot (light 02) sävyä, joka varmaan vaaleammalla iholla pääsisi enemmän oikeuksiinsa.



Kulmat meikkasin Laveran ainoalla kulmakynällä, Eyebrow Pencil All Brows:lla, joka muotoutuu hämmästyttävän hyvin eri värisille kulmille. Silmäluomille tuli kolmea eri sävyä: Magic Gray (07), Chocolate Brown (08) sekä Golden Bay (11) -luomivärejä. Rajaukset tein Laveran Eyeliner Pencil -kynällä, jossa on todella pehmeä jälki. Huulille laitoin -mun suosikkia- Golden Kiss (07)  sävyä.


Kun meikit ja niiden käyttäytymisen oppii tuntemaan omilla kasvoilla, ero tälläisen tavallisen arki/iltameikin lopputulokseen siitä onko meikki toteutettu synteettisellä kosmetiikalla vai luonnonkosmetiikalla ei mielestäni juurikaan ole - siis pisteet kotiin luonnonkosmetiikalle! Koska jos saman lopputuloksen saa luonnonkosmetiikalla, miksi ei myös suosisi niiden käyttöä ennen kaikkea arkimeikissä?
Meikkaajana toki pidän avoimena kaikki merkit ja tuotteet, koska jokaisesta tuote-alueesta löytyy aina se "huippu-tuote-jota-ilman-ei-voi-elää". Kuvaus ja näytös meikit ovat myös oma lukunsa, koska vaativat erilaista kestävyyttä ja tehoa.

Mutta miltäs teidän silmään meikki näyttää, ja osaisitko nähdä eroa (onko sitä?) luonnonkosmetiikalla tehtyyn meikkiin?




Suloista sunnuntaita

Katsokaa miten suloinen voi olla kaverin pieni kissanpentu. Näihin tunnelmiin, suloista sunnuntaita kaikille! Itse lähden juuri nautiskelemaan brunssista ystävien parissa. Yritän illasta kuitenkin vielä palata uuden postauksen kera. Vuorossa olisi meikkileikkejä luonnonkosmetiikalla... ellei siis brunssi venähdä iltaan asti kuten on ollut tapana ;) Mutta hei, eikö sunnuntait kuulu viettääkin rennosti, kuten kuvassa?



Syksyn uutuudet by Kookenkä



Forumin uudistuneessa Kookengässä juhlittiin eilen syksyn- ja talven 2013 mallistoa! Illan aikana nähdyt "Fall in Love" -muotivideot syksyn mallistosta oli tehnyt, ohjannut ja mm. stailannut viime keväiseen tapaan Alexandra Alexis. Blogaajatapahtumassa riitti herkkuja (nam!) ja säpinää kenkähyllyillä, nimittäin Kookenkä tarjosi ystävällisesti tietyt merkityt parit valinnan mukaan lahjaksi. Ilta täynnä herkkuja ja kenkiä siis, yay! Vähemmästäkin naisen pään saa sekaisin ;)



Herkut tilaisuuteen olivat Mormor cupcakesin käsialaa, ja olivat kyllä jumalaisen hyviä! Nams nams :)





Yllä kuvassa ensi kevään 2014 kenkämallistoa, jotka on suunnitellut Ivana Helsinki. Kengät nähtiin nyt pari viikkoa sitten jo Nycin muotiviikoilla Ivana Helsingin näytöksessä. Mutta tosiaan, kuulemma pienin muutoksin, saatavilla sitten ensi keväänä Kookengästä. Kevät o-hoy! :)





Tässä me tytöt hihitellään kameralle! Voitteko uskoa, että Alexandra oli samana aamuna saapunut Nycistä. Ja iloisena kuten aina, no-jetlag at all!
Katsokaa tämän ihanuuden tekemät mainosfilkat Kookengälle youtubesta täältä.


Ps. Ai mitkäkö kengät minä sitten valitsin? Vihjeenä voin sanoa että yltä löytyy kuva noista biker nilkkureista - niin yhdet niistä. Kaikki kolme olivat ihania!  Ja valinta vaikea :) Mutta nämä kengät eivät kuuluneet kyllä tuohon "kenkälahja-valikoimaan", joten sain ne ihan rahalla ostamalla :) Teen niistä vielä ihan oman postauksen!

Mitä ajatuksia teille syksyn kenkämuoti herättää?

*Kaiketi asiaan kuuluu mainita, että tämä oli kuitenkin blogiyhteistyö Kookengän kanssa.

Väriterapiaa!

Sain hauskan värikuvahaasteen Ullalta. Tässä on tarkoitus kuvata sininen, punainen, vihreä, valkoinen ja keltainen kuvina. Ja tiesin heti että kuvien etsiminen kallistuu tuonne loma-albumeiden puoleen, ja että sieltä ne löytyvät. Lyhyestä virsi kaunis - tästä se lähtee! Väriterapiaa!









Tämän värihaasteen saa ottaa vastaan kaikki, ketkä kokevat olevan pienen väriterapian tarpeessa :)

Inspiroiva tapaaminen Ivana Helsingissä

Olin viime torstaina Namen, eli Nuorten aikuisten Amerikka-verkoston kanssa yrityskäynnillä Ivana Helsinki Storessa Helsingin Uudenmaankadulla. Illan hostasi itse oikeutetusti Paola Suhonen, jota kuunnellessa oikeasti pelkästään hymyilytti ja tuli hyvälle mielelle. Nainen on niin inspiroiva, ja todella ansainnut kaiken menestyksensä! Oli huikeaa kuulla Ivana Helsingin tämän hetkinen elämänkaari suoraan Paolan kertomana. Olen itse hyvin paljon seurannut Ivana Helsinkiä ja Paolaa suunnittelijana, ja useat printit, grafiikat ja tuotteet vuosien saatosta olivat tuttuja nähdyssä esityksessä, mutta olihan se huikeaa kuulla kaikki itse suunnittelijan kertomana, ja vielä enemmän avattuna. Historiaa Ivana Helsingille on kertynyt jo pian 15 vuotta. Sen kunniaksi on tulossa myös juhlakirja.
Meidän Namelaisten kärkenä tietysti Amerikka-diggareina olivat myös Paolan Amerikan vuodet. Hänhän muutti nyt kesällä takaisin Suomeen.
Ilta oli ihanan inspiroiva, tapasin uusia Namelaisia, sekä uudet ideat sinkoilivat pitkin korkeaa liiketilaa. Luovuus ja samanhenkisten ihmisten ajatukset ja unelmat olivat suuresti läsnä tuona iltana. Vain taivas on rajana. Kuten Paola on osoittanut!
Tähän Paolan ajatukseen, johon kiteytyy Ivana Helsinki, on mielestäni hyvä lopettaa:

Love stories, Road trips & Dresses






Kuvat otettu Ivana Helsinki Storesta. Tuossa toiseksi alimmaisessa kuvassa vilahtaa muuten uusi talvitakkini, johon tässä kaiken inspiraation hurmoksessa hurahdin. Ihan extemporee. Mutta hei, joskus täytyy elää villisti! hehehe :) Muita kuvia illasta en hurmospäissäni edes ennättänyt ottamaan, joten vinkkaan lämpimästi teitä katsomaan Paolan ja meidän Namelaisten yhteiskuvan ihanan Ullan sivuilta. Kiitos Ivana Helsinki ja Paola Suhonen. Oot mun idoli :)

Toni&Guy 50-vuotis juhlafestivaalit Lontoossa


Tässä viimeinkin kuvasatoa reilun viikon takaisesta TONI&GUY 50-vuotis juhlafestivaali tilaisuudesta, joka järjestettiin noin 25 minuutin junamatkan päässä Lontoon keskustasta. Saavuttuamme perille Stevenagen juna-asemalle meidät otti vastaan aivan sairas sademyrsky, yay! noot! Hehhh, no kyllä siinä vähän nauratti että tätäkö tää nyt on koko ilta? Mutta ei ollut, onneksi. Mutaisen niityn yli käveltyämme sade alkoi hellittää, ja jopa aurinko näyttäytyi hetkittäin. Mutta hirmusen kylmä tuolla ulkona oli, siis todella todella kylmä. Britit on ilmeisesti karaistuneet sateiseen ja kosteaan kylmyyteen, koska suurin osa oli mini farkkushorteissa liikenteessä. Huh heijaa! :) Itselläni hanskat ja jokin päähine ei olisi ollut yhtään liikaa. Onneksi illan pääjuhla tapahtui isossa teltassa, jonne ovet avautuivat hieman ennen auringonlaskua.



Kesän vikat festivaalit siis, mutta vähän eri ajatuksella. Nyt juhlittiin nimittäin 50-vuotiasta Toni&Guyta! Suomen Label.m:n jengi tarjosi kaikille Suomesta saakka tulleille shampanjaa! Pitihän sitä lämmikettä maistaa, ja olikin muuten hyvää shamppista! Kylmyydestä huolimatta tilaisuus oli hieno ja seura loistavaa! Itse muotinäytös pidettiin hiusalalla ennen näkemättömän pitkällä (pisimmällä) catwalkilla. Ennen shown alkua Toni&Guy palkitsi paljon alan ammattilaisia, ja uusia tulokkaita. Todella hienot puitteet oli kyllä juhliin rakennettu ja useita esiintyjiä viihdytti pitkin iltaa. Itse olin sen verran syväkoomassa päivän jäätymisestä, että poistuin hyvissä ajoin ennen puolta yötä takaisin Lontoon hotellille....Zzzzz... Kiitos-Thank you Toni&Guy and label.m!

Niin, ja mites ne itse hiustrendit? Minun pokkarikamera ei valitettavasti onnistunut ikuistamaan tarpeeksi hyviä kuvia catwalkin yksittäisistä malleista, joten suosittelen lämpimästi klikkaamaan kuviin tästä!
Label.m oli muuten viime viikon Lontoon Muotiviikoilla yksinoikeudella ainut hiusbrändi, jota koko fashion weekeillä käytettiin!

Hääkampaus ja meikki morsiamelle



Olipa kerran elokuinen loppukesän lauantai. Tuona päivänä toisensa saivat Mia ja Kalle. Minun iloni oli toimia juhlissa morsiamen meikkaajana sekä kampaajana. Tein myös yhdelle kaasolle juhlameikin sekä kampauksen. Aamu oli ihanan touhun täyteinen ja mikä ihana onni, että vielä elokuun lopulla sää oli näin kaunis, kuin kuvista hyvin pystyy aistimaan. Ihania kuvia! Upean näköinen pari! Onnea Mia & Kalle! Kuvat on ottanut valokuvaaja Eeva Kangas.




Aikainen aamuni alkoi upealla auringonnousulla aamukuuden aikoihin, kun ajelin kohti morsiamen lapsuudenkotia, jossa olimme sopineet tekevämme häämeikin ja kampauksen. Olimme Mian kanssa keskustelleet ja vaihtaneet kuvaehdotuksia tulevasta lookista jo aiemmin, ja Mia kävi luonani aikaisemmin samalla viikolla vielä koekampauksessa. Koemeikkiä ei tällä kertaa tehty, koska olen meikannut asiakkaan kerran aikaisemminkin.

Alla kaasojen ottamia in-action kuvia meikkauksesta sekä kampauksen teosta. Tämä työkeikka oli todella kiva, morsian oli ihana, ja kaasot loistavia. Ja tietysti mikä parasta, asiakas tyytyväinen. Kiitos Mialle kuvista ja pirteää syksyn jatkoa! :)



Onko lukijoiden joukossa tulevia morsioita? Mietityttääkö sinua jokin meikkiin tai kampaukseen liittyvä asia suurena päivänäsi. Kysy ihmeessä, vastaan ja autan parhaani mukaan!


London London kuvina

Terkkuja Lontoosta! Tai siis takaisin tultiin toissa yönä, mutta vielä tässä ollaan toipumispuolella. Univelkaa. Kauheesti. Ei meinaa vanha enää jaksaa. Itse matkan agendahan oli TONI&GUY 50-vuotis juhlafestarit, joista teen vielä ihan oman postauksen, mutta tässä fiilisten yleisesti teille monelle varmasti tuttua Lontoota.
Näissä kuvissa ei kyllä itseasiassa ole lainkaan nähtävyyspönötyksiä, en nimittäin nähnyt yhtään sellaista, siis nähtävyyttä, periaatteessa (jos puhelinkoppia ja kaksikerroksisia busseja ei lasketa?). Toki onhan koko kaupunki nähtävyys! Keskityimme enemmän fiilikseen, chillailuun ja ruokailuun - ja tietysti shoppailuun. Jotenkin siinä vain kävi niin, että huomasi päivän taas kuluneen kaupoissa. Ihmeellistä?! :)
Mutta ruoka oli hyvää, ja ajattelinkin jakaa muutaman hyvän paikan jossa kävimme (kuvia alla);
Perjantai iltana juhlistimme syntymäpäiviä Jamie´s Italian ravintolassa Covent Gardenissa. Lauantaina siirryimme pika visiitille itä-Lontooseen Albion Cafeseen, nam! Lisäksi söimme (minä ihan ensimmäistä kertaa) Libanonilaista ruokaa Comptoir Libanais ravintolassa, Sohossa, myöskin nam! Ja aamupalat olivat aina hyviä. Hotellin lähellä oli useampi ihana aamiaispaikka, josta sai luomu aamiaista, nami nami. Tykkäsin. Yksi aamiaislemppari oli sunnuntai aamun kävelylenkillä Camdenissa The Blues Kitchen. Suosittelen!















Lontooseen voisin lähteä pian uudestaan, oli sen verta kivaa, ja hyvää ruokaa. En ainakaan pidä nyt yli kymmenen vuoden taukoa kuten minulla oli viime käynnistä. Paitsi ai niin, siellähän satoi joka päivä. Se ei kyllä toimi mulle. Vai olinko vain huono onninen... Mites teillä ovat Lontoon säät suosineet? Mikä se olisikaan paras aika mennä uudestaan? :)




Yrittäjän päivää!

Hey, sehän on mun päivä! Ja kaikkien Suomen yrittäjien! Eli Yrittäjän päivä. Oma päiväni sujuikin loisteliaasti asiakastilaisuudessa, jossa meikkailtiin kymmeniä kymmeniä asiakkaita Laveran luonnonkosmetiikalla. Siis todellinen yrittäjän päivä :)

Nyt pakkaamaan! Aamulla kutsuu London, yay! :)



Bye bye summer

Tänään vaihtui kesä syyskuuksi. Nyt kai viimeistään on hyväksyttävä se tosiasia, että kesä alkaa olemaan ohitse. Aika ahdistava ajatus kaiken kaikkiaan. Vaikka kuinka yritän ajatella, että näin Suomalaisena olisi ihan fiksua tykätä kaikista vuoden ajoista niin kylmyys, pimeys, sateet ja räntä ei vaan ole ne asiat jotka saa minut hyppimään tasajalkaa onnesta. No, toki ensilumen hiutaleet on edelleenkin aina yhtä jänniä :)
Tänään olen chillaillut vaan kotona. Takana on aika kiireiset päivät, Eilen heräsin 04:30 ja lähdin ajelemaan toiselle paikkakunnalle meikkaamaan ja kampaamaan morsianta. Matkalla näin aivan upean auringonnousun, ja ajattelin että tälläistä en olekaan varmaan koskaan nähnyt Suomessa! Toisaalta, harvemmin tulee oltua hereillä tuohon aikaan ;) Illan huipensi ihana dinneri ystäväni Alexandran luona. Joten tänään siis vain olin ja otin syyskuuta vastaan farkkushortseissa sisätiloissa. Tein itselleni Laveran luonnonkosmetiikkameikeillä meikin, josta piti tehdä tämän päivän postaus, mutta teenkin sen myöhemmin. Nyt halusin vähän muistella vielä kulunutta kesää.

Kesäkuu
Lomalaitumet kutsuivat jo toukokuun loppupuolella. Määränpäänä pitkä loma Pohjois-Amerikassa, joista ensimmäisenä kohteena Toronto. Sukulointia, sekä äidin ensimmäinen matka Atlantin yli. Niagaran putoukset ja viinitilat. Seuraavaksi vuorossa oli pikapyrähdys Nycissä, maailman ehkäpä cooleimmassa kaupungissa! Ystäviä, picnicejä, puistoilua, chillailua. Ja joo, shoppailua.
Sykkivän New Yorkin jälkeen landasimme unelmieni kaupunkiin, Los Angelesiin. Lisää ystäviä, aurinkoa, palmuja, rentoilua, polttareita, talviturkin heittoa, pienlentokoneajelua, Hollywood Bowl -konsertti, fillarointia Venicellä, surffareita Malibussa, vuoren valloitusta Hollywoodissa, ja rakkauden täyteiset ystävien häät Juhannusaattona. Kesäkuu alkoi alkoi olla kotiin paluuta vaille valmis. Oli selvää, ettei tehnyt mieli palata kotiin yhtään. Ei yhtään. Loma oli ollut täydellinen, ja kotona odotti vain normaali arki ja työt. (perus lomaltapaluu ahdistus siis. Onko teille tuttua?).




Heinäkuu
No, totta puhuen en ennättänyt hirveästi työtuoliani kuluttaa, kun jo reilun viikon päästä paluusta nakkasin rinkan selkääni ja suuntasin kuuden hengen tiimillä kohti Belgian Rock Werchter -festivaalia. Kolman kerta toden sanoo. Ja lystiä oli taas! Mutta tämän jälkeen se arki vasta yrittikin kovasti painaa päälle, ja painoikin. Miks kaiken kivan pitää aina päättyä? Kysyn kuin kymmenvuotias...
No, aloin pyöräilemään töihin Jopollani. Reilut 34 kilometriä yhteensä. Sää varauksella. Festivaaliviikonloppu Hyvinkäällä ystäväporukalla toimii aina. Kotona Keski-Suomessa tuli myös käytyä. Tavastialla rockattiin ystäväbändin Barbe-Q-Barbiesin tahtiin. Isot purjeveneet valtasivat Helsingin edustan. Morsiamia meikattiin suureen päivään. Rakastan häitä, ja on kunnia meikata morsioita, ihanaa puuhaa. Mansikoita tuli myös popsittua. Heinäkuun lopulla kuunneltiin Musea Olympiastadionin kallioilla ja pussailtiin ja juhlittiin 16 -vuotispäiväämme, tshihhh...


Elokuu
On sanana jo vähän paha, ei ole enää kesä eikä heinä, vaan elo. Mutta iloksemme aurinkoa riitti, ja muita kivoja asioita, vaikka päivät toimistolla istuessa menivätkin. Flow oli ehdoton elokuun aloitus. Tykkäsin! Meikkailtavaa tarjosi Astu Butiikkiin.fi -lanseeraus. Elokuusta huomaa muutenkin, että työtahti tihenee, kesän rentous alkaa kadota. Sanalla sanoen on kiire. Elokuu toi mukanaan uusia kivoja juttuja syksylle. Hyvää kiirettä, ja toisinaan huonoa kiirettä. Vuorokauteen kaivattaisiin lisää tunteja, jotta muun muassa Jopoilulle jäisi aikaa. Keski-Suomi kutsui jälleen ja kesän (vikat?) grillailut ja viimeiset lämpöiset auringonsäteet(?). Suomen Amerikan suurlähetystössä leipomista, sekä Foxilta alkavan Saulin paras kaveri -ohjelman lanseeraus tilaisuutta. Helsinki tarjosin kuun päätökseksi kolmipäiväiset Helsinki Fashion Weekendin. Oma elokuun päätös tapahtui tosiaan eilen illalla ystävän dinnerillä tavaten uusia valovoimaisia ja luovia persoonia, sekä puoli kahden aikaan yöllinen paluu naapurikorttelista kotiin Kallioon, jolloin ilmassa oli vielä kesäyön taikaa. Tunne oli ihana. Ei lainkaan syyskuinen. Kiitos kesä kaksituhattakolmetoista ajattelin.


Sitä että ensi kuussa on jo lokakuu on aivan liian vaikea käsittää vielä. Olen lokakuun lapsi, ja yleensä merkkejä ensilumesta on nähtävillä syntymäpäivieni aikaan. Ajatelkaa! Elellään nyt kuitenkin ensiksi tämä syyskuu :) Ja noista riveistä jäi puuttumaan moni potutus, kuten autoremontin auheuttama lovi kukkarossa, sekä moni mieltäni askarrattuva asia ja tulevaisuuden aikeet, askareet ja suunnittelu, jotka ilahduttavat ja vihastuttavat. Paljon kysymyksiä on levällään. Pari asiaa on selvää. Nyt on syyskuu. Uusi viikko on alkamassa. Paljon mielenkiintoisia kuvioita, töitä, meikkausta ja viikon päätteksi kutsuu Lontoo. Yaay!

Jos jollakulla oli vielä vinkkejä Lontooseen, niin kuulen niistä mielelläni. Kiitos jo saaduista vinkeistä, aion ne hyödyntää :) Onko teistäkin outoa, että on jo syyskuu?