Kanada on 10 provinssin ja kolmen territorion liittovaltio. Eli esimerkiksi Torontolainen saattaa sanoa tai lisätä asuvansa Ontariossa, Kanadassa. Ontario on suurin provinssi, kaikkiaan yli 12 miljoonalla asukkaallaan ja sen provinssin pääkaupunki on Toronto.
Kanadan muodollinen hallitsija on Hänen majesteettinsa kuningatar Elisabet II, Kanadan kuningatar. Ja tästä Britannian hallinnosta on viitteitä kaikkialta Kanadassa esimerkiksi paikkojen ja teiden nimissä.
Meidän 1,5 viikkoinen kului siis Ontariossa ja sen eri kaupungeissa. Vaikka itselleni se Toronto on se ykkönen, niin kuitenkin harvempi paikallinen haluaa asua siellä. He käyvät töissä siellä pilvenpiirtäjissä, mutta asuuvat mieluummin omakotitaloissaan tunnin ajo- tai junamatkan päässä keskustasta. Joillain businessmiehillä/naisilla saattaa olla kaupunkiyksiö, jossa viettävät viikot, mutta kyllä oma piha ja oma talo taitaa olla se Kanadalainen unelma. Kävimmekin nyt oikein ajan kanssa useammassa eri paikassa ja koska kuvia tuli räpsittyä sielläkin, niin miksi en jakaisi normaalia arkea myös täällä.

Burlington II Burlingtonissa oli tosi voimakas taide ja käsityöläismeininki. Ihania pieniä sisustusputiikkeja ja kukkakauppoja. Ostin täältä myös aivan ihanan vegaani cupcakesin, joka oli aivan överi hyvää!



Milton II Kaikkia näitä kaupunkeja ympäröi samanlainen pikkukylämäinen fiilis, vaikka asukkaita saattaa monessakin paikassa olla 100 000:sta aina melkein miljoonaan asukkaaseen. Ostokset tehdään isoista marketeista ja pieni keskusta on kaiketi vain jäänne vanhalta ajalta. Useat näistä rakennuksista olivat jopa 1800-luvulta. Upeita!



Hamilton II Hamiltonissa kävimme tutustumassa 1830 -luvulla rakennettuun Dundurn Castleen, joka sijaitsee Burlington Heightsilla. Itse Cornwallin herttuatar Camilla suojelee tätä kohdetta ja onkin sen alkuperäisen rakennuttajan, Sir Allan MacNabin, tyttären tyttären tyttären tytär (jos nyt tavattiin tämä oikein). Kierros oli kaikkiaan ihan mielenkiintoinen, sillä linna oli pidetty hyvin alkuperäisessä kuosissa ja pienet historian oppitunnit eivät ole koskaan pahasta. Kiva palauttaa mieliin miten ennen on eletty.



Ps. Meillä on kyllä käynyt aikamoinen munkki säiden suhteen. New Yorkissa hellettä piisasi, kuten olen varmaan hehkuttanut useampaan otteeseen ja kun siirryimme Toronton alueelle toimme kuulemma kesän takaisin. Siellä oli ollut pidempään jo koleaa kunnes reilun viikon ajan siellä paistoi jälleen aurinko. Ihan viime päivinä Torontossa kylmät syksytuulet alkoi iskeä päälle, kunnes siirryimmekin sopivasti länsirannikolle Vancouveriin. Täällä meillä on ollut kaikista uhkakuvista huolimatta läpökäs kelit. Ei hellettä, muttei järin kylmääkään. Tänään piti sataa ja ukkostaa, joten vaihdon läpsyt lenkkareihin, mutta taivas olikin lähes koko päivän sininen ja päädyttiinkin pyörälenkille Stanley Parkiin. Ja huomenna, huomenna kutsuu Ca-li-for-ni-a! Mun unelmien kaupunki, Los Angeles. Aurinko, palmut ja beachit. huhheijaa sentään! Sanomattakin lienet selvää, että läpsykelit jatkuu...


Eng // We travelled around South-Ontario, Canada.

Kävimme tällä "Toronton"-visiitillämme oikeasti itse Torontossa vain kaksi kertaa. Syy miksi puhun kuitenkin yleisesti Torontosta on se, että veljeni asuu Toronton lähettyvillä, mutta harvalle varmaan kertoo sen kylän nimi mitään, joten helpompi vain puhua yleisesti "Torontosta".
Ensimmäinen visiittimme Torontoon tapahtui yksi sunnuntai-ilta kun pinkaistiin junalla suoraan päärautatieaseman vieressä olevalle Air Canada Centre -areenalle katsomaan NHL-kauden pre-seasonin Toronto Maple Leafsin peliä. Oli aika jees! Meidän eka NHL-peli, koska yleensä kausi ei ole käynnissä kun vieraillaan Jenkeissä, joten nyt oli jo aikakin päästä katsomaan livenä peliä, vaikkakin kyseessä oli vielä kauden ennakkopelit.
Toisen kerran lähdettiin oikeen asiaksemme kaupunkiin. Toronton keskusta on periaatteessa aika pieni ja mahdollista koluta läpi kyllä päivän aikana, mutta toisaalta siellä voi hyvin viettää vaikka viikonkin. Kaupungin selkeä maamerkki on rautatieaseman vieressä seisova CN Tower, joka vilkkuu useasta eri kulmasta eri puolilta kaupunkia. Ei itse menty tällä kertaa torniin ylös, mutta veljeni vei isäni ylös korkeuksiin kun me travellerit sniiduiltiin kaupungilla. Tästä viime vuoden postauksesta näkee enemmän meidän aikaisemmasta vierailusta CN-toweriin.



Keskusta on hyvin helppokulkuinen ja itse pääkatu Yonge on se jossa tapahtuu eniten. Yonge Street alkaa rautatieasemalta ja jatkuu 56 kilometrin matkan, ja on joskus ainakin ollut joidenkin mittareiden mukaan pisin katu maailmassa(?). Eaton Centren kohdalla on aikalailla Toronton keskusta ja heidän oma "Times Square". Läheltä löytyy myös suomalaisen arkkitehdin suunnittelema kaupungintalo.



Torontosta löytyy yhtä lailla muiden suurkaupunkien tavoin Chinatown, Little Italy, Old Town ja niin edelleen. Drinksumestat löytyvät Queen Street Westin alueelta.




Toronto on oikein mukiin menevä kaupunki. Pilvenpiirtäjiä, samat kaupat kuin nyt vaikkapa New Yorkissa, mutta jokin eurooppalaisempi ote erottaa tämän kaupungin Amerikasta. Kesäisin kannattaa käyttää päivä ja siirtyä veneellä kaupungin edustalla oleville saarille, josta löytyy isoja puistoja ja beachejä.
Torontoon palaan vielä monesti uudestaan, siksi en niin huolissani ollut vaikkei kaupungissa tällä visiitillämme niin tiiviisti oltukaan. Mitä mieltä te olette Torontosta?


Eng // Day visit in Toronto, Canada

Kuten aikaisemmassa postauksessani listasin, niin Sohon alue Manhattanilla kuuluu ehdottomasti yksiin parhaisiin asioihin New Yorkissa. Tutustutaanpa siis seuraavaksi tarkemmin tähän yhteen lemppariini.



Sohon alueen Spring Street ja Prince Street sekä poikki kulkeva W Broadway sykkivät kahviloita, kuppiloita, putiikkeja ja kauppoja. Sohosta löytyvät myös kaikkien nimekkäiden suunnittelijoiden putiikit sekä ihan perus ketjuliikkeetkin sulassa sovussa. Kadut täyttyvät koru- ja taidemyyjistä ja katuja ympäröivät pilvenpiirtäjien sijaan upeat vanhat, värikkäät korkeat kivitalot paloportaineen. Kävinpä muuten muutama vuosi sitten Sohon Wooster Streetillä ottamassa tämän oman tatuointinikin. 
Soho muuttuu Houston Streetiltä Noho:ksi (North Houston) joka päättyy rentoon Washington Square Parkiin, joka on loistava puisto viettää aikaa, olla piknikillä ja fiilistellä paikallista menoa. Menoista puheenollen, Washington Square Parkin vierestä alkava MacDougal Street on katu, josta löytyy menoa, standup clubeja ja hyviä ruokapaikkoja.





Soho on kyllä toinen kohde, jonne lottovoittorahat takuulla menisi. Siellä olisi mahtavaa asustella jonkin aikaa jos mahdollisuus osuisi eteen. Niin inspiroiva paikka se on. Realiteettinä kerrottakoon, että pienestäkin yksiöstä Sohossa saa maksaa helposti parista tonnista ylöspäin reippaasti! Se on aika paljon se. Mutta silti, Soho. Se toimii!

Vuokrattiin auto huomiseksi ja lähdetään ajemaan kohti Whistleria. Tosin, jos oltaisiin aikaisemmin tutkittu asiaa oltaisiin tiedetty että tähän aikaan vuodesta se on avoinna vain viikonloppuisin. Mennään nyt kuitenkin sinne ja katsotaan jos päästäis viereisiltä kukkuloilta ihailemaan Whistleriä, koska viikonlopuksi on luvattu kehnoa säätä. Sopii muuten aika hyvin sikäli ajankohtaan, että sunnuntaina kutsuu Sunny California, Yay! :)


Eng // Soho is one of my fav place in Manhattan, New York.

Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla virtaavat Niagaran putoukset muodostuvat oikeastaan kolmesta eri putouksesta. Jenkkien puolella niitä on kaksi, American Falls ja Bridal Veil Falls sekä Kanadan puolella virtaava Horseshoe Falls. Tai oikeastaan tämä näyttävin, hevosenkenkäputous kuuluu myös osittain Jenkeille. Maiden rajat menevät kuulemma keskellä jokea.

Voitteko uskoa, että tätä suosittua kohdetta käy joka vuosi katsomassa 10 miljoonaa matkaajaa. Meidän vierailun aikaan, näin lokakuun alussa putouksilla ei liiemmin ollut ruuhkaa. Kävin putouksilla viimeksi vuosi sitten toukokuussa ja silloin oli kyllä enemmän ihmisiä paikalla. Kytättiin useampi päivä sääennusteita, että saataisiin aurinkoinen tai edes vähän kirkkaampi päivä, koska täällä on satanut nyt muutamana päivänä kuuroluontoisesti. Sään suhteen meitä alkoi lykästää vasta oikeastaan iltapäivästä, jolloin aurinko pulpahti kirkkaalta taivaalta esille.
Tajusin silti nyt, kolmatta kertaa putouksilla olleena, että sään ollessa mikä tahansa, putouksilla on aina vähän usvaista. Ja mitä lähemmäksi Horseshoe Fallsia menee, on kuin astelisi vesisateessa joka tapauksessa. Odotin innolla näkeväni putoukset täydellisessä ruskassa, mutta osittain puut putouksien ympärillä olivat vielä ihan lehtivihreässä. Varmaankin johtuen ilmankosteudesta, jota putoukset ympärilleen tuottavat. Muutoin ollaan kyllä todistettu täällä Kanadan tienvarsilla todella upeita ruskamaisemia.





Piti muuten ihan googlettaa eräs asia. Nimittäin että muistinko lukeneeni oikein uutisista viime talvena, että Niagaran putoukset jäätyivät. Ja kyllä, muistin aivan oikein! Viime tammikuu oli niin jäätävä, että se todella jäädytti osittain myös nämä massiiviset putoukset. Tätä ei mielestäni ole tapahtunut kuin muutaman kerran sataan vuoteen. Se on ollut livenä varmasti huiman hieno näky! Jos sitä nyt kukaan on halunnut olla ulkona todistamassa...



Tuolta sillalta (kuva alhaalla) muuten pääsee USA:n puolelle. Sinne voi itseasiassa aika helposti vahingossakin ajaa autolla, jos vain valitsee kaistan väärin Kanadan puolella. Mitään pahempaahan sillan ylittämisessä ei tapahdu (mutta jos sinulla on passi mukana, niin saatat päätyä Amerikkaan), mutta kahden kerran kokemuksella rajan ylitys ei suju vaan aivan kauhean näppärästi. Eli joudut luonnollisesti passin tarkastukseen, jonon hännille ja sinne koppiin juttusille.
Itse putoukset Jenkkien puolelta katsottuna eivät mielestäni ole yhtä messevät. Putoukset näkee paremmin Kanadan puolelta, eli jos satut matkaamaan Jenkkien puolella ja haluat nähdä putoukset paremmin, silloin melkein suosittelisin Kanadan puolelle tuloa, koska olen ymmärtänyt että Kanadaan päin rajanylitys tapahtuu Jenkeistä huomattavasti jouheammin kuin toistepäin. Me olemme vain tulleet takaisin Kanadaan päin ja se ainakin luonnistui helposti ja suht nopeasti. Siis ihan jopa kävellen olen ymmärtänyt että ihmiset vaihtavat maata tuon sillan avulla.

 

 


Putouksien ympärille Niagara Falls -kaupunkiin on myös rakennettu paljon turistikrääsää. Ja aina nämä ratkaisut eivät ole niin mahtavia. En ollut aikaisemmin nähnytkään että Niagara Fallsin kaupungissa on niin paljon hömppää ja leikkipuistoja, koska en ollut siltä kantilta kaupunkia koskaan kävellyt. Maailmanpyörä nyt on vielä ihan jees (itseasiassa tosi jees, tykkään niistä isosti!), mutta kyllä kaikki muut vempeleet tuntuivat tosi muovisilta ja paikkaan ei-kuuluvilta. Kasinot ja hienot prameet hotellit jotenkin ymmärrän täällä vielä, mutta en ehkä noita muita karusellihärdelleitä ja dinosauruksia. Piti nyt kuitenkin ottaa muutama kuva todisteeksi nähdystä.






Mielestäni putoukset on hieno nähtävyys, mutta en ehkä lähtisi pelkästään niitä varten reissuun tänne saakka. Putoukset on helppo yhdistää vaikkapa Toronton reissuun. Matkalla Torontosta ajettaessa suosittelen myös pysähtymään Niagara on the Lake nimisessä pienessä kylässä sekä matkalla olevilla lukuisilla viinitiloilla. Täältä saa tosi hyvää jääviiniä, suosittelen maistamaan jos joskus eteenne tulee.

Meidän matka jatkuu nyt sunnuntaina toiselle puolelle Kanadaa, Vancouveriin! Tätä tää reissuaminen on. Odottaa hirveästi uutta kohdetta, mutta samalla on hirveän haikeaa luopua nykyisestä... Täällä on ollut niin hyvät oltavat. Lähes koko perhe on täällä. Aamuisin syödään karjalanpiirakoita ja vitsaillaan suomeksi.
No mutta, Vancouver on koko syksyn reissumme ainoa uusi kohde! Ei olla oltu siellä koskaan aikaisemmin ja odotan sitä innolla ja olenkin asettanut aika kovat odotukset sinne! Nyt kuulkaas te rakkaat lukijat, jos teillä on vinkkejä antaa mitä tehdä viikossa siellä, niin otamme kaikki mieluusti vastaan.


Eng // During our Toronto stays we spend one day in beautiful Niagara Falls.