Reissun huikeimmat maisemat!

Kyllä. Reissun huikeimmat maisemat (jos näitä toinen toistaan huikeimpia maisemia nyt millään voi pistää järjestyseen) koettiin varmastikin matkalla Wanakasta Arrowtowniin (juttu täällä) ja vähän kuin puolivahingossa. Puolivahingossa siitä syystä, että valittiin gps:n vinkin pohjalta tieksemme pienempi vuoristotie, kartassa olleen isomman tien sijaan. Ja voi jumankekka, että kylläpä kannatti! En tiedä onko maisemareitti aina näin upea, vai tekivätkö nämä pilvet tällä kertaa tästä hetkestä niin huikean. Mutta huh heijaa, tämän levähdyspaikan maisemat olivat vaan jotain niin päräyttävää, että ei mitään rajaa.




Tässä on muuten myös reissun harvoja yhteiskuviakin meistä. Kiitos vain eräälle sveitsiläiselle miehelle joka kuvan otti. Aasiasta ostamani selfietikkukaan kun ei enää toimi, kun menin päivittämään uuden käyttiksen iphoneeni, niin veikkaan että tästä syystä selfiepainikkeen Bluetooth-laite meni mykäksi (pöh!). Siitäkin laitteesta oli sitten vallan pitkä ilo, haha... 

Tuon päiväinen ajotiemme kiemurteli upeasti pilvien peittämien vuoriteiden keskellä. Koko seutu oli niin maaginen, että oli vaikea uskoa näkemäänsä. Henkeä salpaavan kaunista! Ja sanonko vielä kerran, ihan huikeeta!







Uudessa-Seelannissa on kyllä mahdoton ajella ja olla huokailematta tuon tuosta maisemien kauneutta. Mietittiinkin, että tajuavatkohan paikalliset missä kangastuksessa elävät. Kerran huoltoasemalla sitten kehuttiin jälleen maan kauneutta, johon paikallinen totesi, että kaipa he pitäävät niitä itsestäänselvyytenä. Mutta kyllä sen kauneuden sitten kuulemma huomaa, kun käy jossain muualla.
Minä vähän luulen, että tulen jatkossa väkisinkin vertaamaan kaikkea nyt Uuden-Seelannin mittarilla. Aika voittamattomathan nämä maisemat ovat vai mitä olet mieltä?


Eng // These were propably our best views of our trip here in New Zealand.
By 10 kommenttia
Tunnisteet: , , , , , ,

Wanakasta Arrowtowniin ja matkalla benjiä

Moottoritiemme oli kuuma, kun tuntuu että ei meinattu paikallamme pysyä. Saatuamme tosiaan vihdoin campervanimme, emme malttaneet olla tutkimatta ja näkemättä tätä maata koko ajan lisää ja lisää. Olimme yleensä yhdessä paikassa vain yhden yön verran, josta sitten haluttiin jo jatkaa matkaa heti seuraavaan. Tykätään kumpikin selvästi autolla matkailusta ja monen tunnin istumiset yhteensoittoon on ihan normihommaa meille. Tähän ollaan totuttu jo useilla Road Tripeillämme Jenkeissä. 
Matkamme varrelle erittäin sopivasti osunut Wanakan kylä piti meille kotia tosiaan yhden yön verran ja sieltä jatkettiinkin päivän valjettua kohti pientä Arrowtownia, jota oppaiden ja blogivinkkien perusteella kannattaa käydä katsastamassa jo ihan kylän vanhojen, hyvin säilyneiden, talojen vuoksi. Molemmat näistä kohteista ovat suhteellisen lähellä Queenstownia, mutta kun meillä ei siellä ollessamme ollut silloin vielä autoa käytössämme, niin ajeltiinpa nämä kohteet lävitse nyt. Ja kyllä taas kelpasi, näissä maisemissa...



Wanaka I Lake Wanakan rannalla oleva pieni Wanakan kylä tarjoaa monipuolisia ulkoiluaktiviteettejä, kuten vaikkapa haikkausta lähi vuorille. Söpön pienellä kylän pääkadulla on myös paljon putiikkeja, kahviloita ja surffiliikkeitä. On ollut muuten todella symppistä huomata, miten surffihenkinen ja rento koko Uusi-Seelanti onkaan. Tankattiin täällä Wanakassa meidän Campervan täyteen herkkuja New World-kaupasta ja jatkettiin matkaa etelään, sillä meidän lyhyen Wanakan vierailun aikana sataa ripsautti vettä lähes koko ajan, kuten kuvistakin näkyy, pilvet roikkuivat hyvin alhaalla. Mutta ihmeellistä silti, miten kauniilta kaikki silti näyttääkään. Eikö?



Arrowtown I Tämä 1800-luvun lopun kultakuumen aikaan suosionsa huipulla ollut pienen pieni kaupunki, näyttää siltä kuin aika olisi pysähtynyt. Kylän keskusta on hyvin pieni, mutta näin aurinkoisena päivänä se oli yllättävänkin vilkas ja turisteja tuntui riittävän hyvissä määrin. Me kävimme vain nopeasti kylillä jätskeillä ja katsomassa menneen kultakuumeen rippeitä kylästä, joka muuten uinuu tukevasti näiden hulppeiden vuorien keskellä.



Arrowtown sijaitsee siis hyvin lähellä Queenstownia, josta meidän koko Uuden-Seelannin reissumme alkoi. Ja kuten aikaisemmin jo mainitsinkin Queenstownin olevan varsinainen adrenaliinin pääkaupunki, niin siitä tuli lisää näytettä matkallamme etelään. Nimittäin saavuttuamme Kawaraun sillalle, meidän piti löydä jarrut ihan pohjaan ja pysähtyä katsomaan kuinka useat hurjapäät hyppivät sillalta kohti joen pohjaa. Tämän paikan (ja hypyn) nimi kulkee nimellä The Kawarau Bridge Bungy ja voi aaaaapua minua otti mahanpohjasta pelkästään katsoa ja jännittää näiden hyppäävien hurjapäiden puolesta. Saatoin ehkä johdatella jossain määrin harhaan tuolla otsikolla, nimittäin ehei, en itse uskaltaisi ryhtyä moiseen, en enää. Valitettava totuus on nimittäin se, että iän myötä korkeanpaikankammoni on vaan kasvanut. Siispä hatunnosto kaikille noille hurjapäille ketkä tuohon uskaltautuu. Ja itseasiassa, hyppy oli todella hintavakin. Lähemmäs parisataa paikallista, joten siinäkin mielessä säästettiin pitkä penni, kun ei tähän leikkiin kumpikaan ryhdytty (hah, mikä ihana "tekosyy"). Jäin vain miettimään tuolla ollessani, että tämän täytyi olla se sama paikka jossa Laura Let´s Go:n Laura hyppäsi benjin! Käykäähän kurkkaamassa tämän hurjapää mimmin veto tuosta linkistä. Iiiiiiiiiiikkkkkkk....ihan kreisii!



Sen sijaan tuo koskenlasku (alimmassa kuvassa) näytti itseasiassa tosi hauskalle ja siihen olisin jopa voinut uskaltautuakin. Miten on, olisiko sinusta naruhyppyyn noissa maisemissa?

Ps. Tällä matkalla Wanakasta Arrowtowniin koettiin varmaan Uuden-Seelannin reissumme mahtavimmat maisemat (ellei sitten koko reissun!), mutta se on ihan oman postauksensa se. Kuvia tuli nimittäin jokunen räpsittyä.


Eng // In New-Zealand there is many very cute small towns. And of those are called Wanaka and Arrowtown. So cute and worth to stop by.
By 6 kommenttia
Tunnisteet: , , , , , ,

Uusi-Seelanti: Sumuinen Mt Cook ja postikorttimaisemat

Hyvin nukutun campervan yön jälkeen herättiin virkeinä uuteen aamuun ja päätettiin ottaa suunta kohti Mount Cookia. Tuota lumihuippuista jättiläistä. Tie Mt Cookille kurvailee upean Lake Pukakin rantoja pitkin, joten ylistyssanoilta ei tässäkään postauksessa voi välttyä, sillä maisemat nyt vaan olivat aivan ensiluokkaisia. Huh ja huokaus, että vieläkin häkellyttää tämän maan kauneus.



Sumuinen Mt Cook ja postikorttimaisemat

Oli suorastaan ilo ajella näissä maisemissa ja kohtalaisen hiljaisella tiellä. Mount Cookin voi halutessaan käydä myös tsekkaamassa ilmoista käsin, sillä pienlentokoneella ajelut ovat hyvin suosittuja Uudessa-Seelannisa. Me tietenkin vaan ajettiin perille, kirjaimellisesti melkein vuoren juurelle, sillä tie nro. 80 todella päättyy Mt Cookille. Vuoren juurella olevassa kylässä on vain muutamia majoituspaikkoja sekä ravintoloita. 

Meidän saapuessa perille, tummat raskaat pilvet roikkuivat niin alhaalla että ei oikein päästy kunnolla morjenstamaan itse Mt Cookin huippua. Ja sitten yllätti pieni sadekuurokin, niin sekään ei sitten lopulta innostanut meitä lähtemään haikkausreissulle vuorelle, jolta epäilemättä kirkkaammalla säällä olisi ollut huikeat näkymät. Siispä morotettiin vain nopeasti näitä huikeita maisemia ja tuota vuoren jättiläistä, jonka takaa muuten paljastuvat Fox Glacier ja Franz Josefin -jäätiköt.


Haa, piti muuten hyppiä vähän, kun tajusin että tällä mantereella en ollutkaan vielä harrastanut hyppykuvia lainkaan. Ei tainnut onneksi vuori olla moksiskaan mun (epätoivoisista) hyppy-yrityksistä... Mutta nää maisemat, voi luoja...!



Meidän Mt Cookin vierailu oli siis todella nopea, mutta siltikin sanon, että ehdottomasti käymisen ja tuon rantatien ajamisen väärti. Sehän oli siis suorastaan juhlaa! En osaa edes kertoa, kuinka monta kertaa pysähdyttiin kuvailemaan näitä maisemia, jotka todellakin ansaitsevat tulla ikuistetuksi.
Toki harmittaa että ei sen ihmeemmin nähty itse Mt Cookin huippua, mutta aina on hyvä jättää jotain seuraavaan kertaan, eikö?
 

Eng // Driving a road to Mt Cook (NZ) by the lake Pukaki was so amazing beautiful. By the way, there will be only superlatives on my future blog releases which are relative to New Zealand, because the country is just purely amazing.
By 14 kommenttia
Tunnisteet: , ,

Road Trip alkakoon ja nokka kohti Lake Tekapoa

Kun viimein saatiin meidän campervan allemme Christchurchin lentokentän läheisyydestä, otettiin heti suunta takaisin eteläsaaren keskiosaan, josta olimme juuri pari päivää aikaisemmin bussilla saapuneet. Näimme nimittäin bussimatkalla upean Lake Tekapon ja se toimi meidän ensimmäisenä stoppina campervan elämällemme. Eikä kyllä yhtään pöllömmistä maisemista aloitettu, vai mitä sanotte?







Aluksi vasemmanpuoleinen liikenne tuntui hurjalta, mutta yllättävän nopeasti sitä tottui tulkitsemaan, ihan näin apukuskin penkiltäkin. Ajaminen Uudessa-Seelannissa on siinä mielessä helppoa, koska tieliikenne ei ole kauhean monimutkaista. Pelkällä perinteisellä kartallakin pärjäisi varmasti oikein hyvin, mutta meillä sisältyi autonvuokraukseen myös gps-laite, joten suunnistettiin sen avulla eteenpäin. Tykkään tosin itse aina kartoista, ja suunnistankin mieluusti niiden avulla.





Lake Tekapo on huikean kaunis turkoosin sävyinen järvi, jota sitäkin koristaa vuoret upeasti. Pieneltä kylältä löytyy useita leirintä- ja muita majoituspaikkoja. Aika huippua, että näissä maisemissa voi tosiaan yöpyä muutamalla kympillä. Auringon laskettua, jäätiin hampaidenpesureissulla vielä ihastelemaan tähtiä, joita näkyi tummalla taivaalla ennätyksellinen määrä. Aivan leirintämme vieressä, Lake Tekapolla, ihan tuossa leirintämme vieressä sijaitseekin observatorio.
Happy camperit selvisivät ensimmäisestä karavaanariyöstä, ja miksipä ei olisi selvitty. Nukutti oikein makoisasti ja näihin maisemiin oli mukava herätä.
Ajattelin, että voisin tehdä kokonaan oman postauksen autoilusta ja campervaneista yleensäkin Uudessa-Seelannissa, kun niitä nyt tuli tutkittua jokunen yritys läpi. Kiinnostaisiko sellainen?


Eng // Our NZ Road Trip begins, yay!
 
------
Majoitus:
Lake Tekapo Motels and Holiday Park, 1 yö, N. 30 Eur

By 6 kommenttia
Tunnisteet: , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)